Vasemmiston pitkän marssin seurauksena yliopiston taso on laskenut. |
Yliopiston mölisevä vasemmistosiipi on sitten marssinut tänään eri puolilla maailmaa "totuudenjälkeistä aikaa vastaan". Kampanja alkoi Yhdysvalloista, jossa sitä motivoi presidentti Donald Trumpia vastainen liikehdintä. Hurskastelevan röyhkeyden huippuna on pidettävä sitä, että mielenosoitukset on polkaissut liikkeelle vasemmiston Lunatic fringen taikauskoinen punakaarti, joka on se viimeinen porukka puhumaan tieteen objektiivisuudesta ja "totuuden jälkeisestä ajasta" yhtään mitään. Ylen verkkosivujen jutussa Tiedemarssijat vastustivat totuudenjälkeistä aikaa ympäri maailman lainataan punaliberaaleja hyväkkäitä, jotka politikoivat itse, mutta saatuaan kritiikkiä alkavatkin ilman evidenssiä sättiä kriitikkoja "valeuutisten" levittäjiksi:
– Nykyään liikkeellä on niin paljon valeuutisia ja vaihtoehtoisia faktoja. Nyt on erityisen tärkeää muistaa, että tiede on rakentanut sen yhteiskunnan, jonka tunnemme, sanoi Sydneyn marssille osallistunut Parissa Zand uutistoimisto AFP:lle. – Tiede ei ole poliittinen agenda, vaan tiede on faktoja, totesi opettaja Byrne La Ginesttra.
Jos tieteellä ei ole poliittista agendaa, niin miksi sitten Yhdysvalloissa sosiaalisia hörhötieteitä opiskelevat vasemmistoaktivistit saavat rauhassa levittää progandaansa, terrorisoida egalitaarista valhetta kritisoivia konservatiiviopiskelijoita, vaatia rodullista segregaatiota muistuttavia "turvatiloja" (Safe-space) itselleen ja globaalille enemmistölle (ei-valkoisille), ja estää väkivalloin sosiobiologeja kuten Edward O. Wilsonia luennoimasta ja hyökäävät maailmankuulun älykkyystutkija Hans Eysenckin päälle.
Tuo sama länsimaiden yliopistojen sisällä valtaa pitävä vasemmistolaisten sosiaalitieteiljöiden noitapiiri painosti vuonna 2007 Lontoon Science Museumia, jotta se estäisi DNA:n toisen löytäjän, Nobel palkittu James D. Watsonia pitämästä puhetta. Syynä sananvapauden loukkaukseen oli Wilsonin aiempi lausunto, jossa hän sanoi ääneen vasemmistoegalitaristeja ärsyttävän totuuden: "Olen hyvin surullinen Afrikan kohtalon suhteen, sillä yhteiskuntapolitiikkamme pohjautuu oletukseen, että afrikkalaisten älykkyys vastaa omaamme. Tutkimukset eivät tue sitä oletusta".
Helsingin Yliopistossa on yli 36 000 opiskelijaa ja henkilökuntaa 8400, mutta kaupungin keskustaan heistä oli kerääntynyt paikalle vain parisataa, mikä kertoo että vain vasemmistoräähkät olivat tulleet paikalle 60-lukulaisen "happeningin" merkeissä. Yksi haastatelluista, Ikääntynyt goottipunkki ja fyysikko Syksy Räsänen, puhui hartaasti totuudesta ja tieteestä, mutta ei malttanut silti valehdella kun puheeksi tuli Yhdysvaltain tiedepoliitiikka. Hän tuli epäsuorasti väittäneeksi, että Yhdysvaltain poliittinen johto kannattaa kreationismia, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa. Se, että sananvapauden maassa äänekkäät uskonnolliset hörhöt voivat esitää julkisuudessa mielipiteitään ei ole merkki siitä, että ateistiliberaali Trump esikuntineen sitä kannattaisi. Ilmeisesti Räsänen päättelee, että uskonnollisen oikeiston eksoottiset näkemykset ovat myös maan virallinen linja vain siksi, että presidenttinä on vasemmiston arkkidemoniksi nostama Donald Trump.
Muut haastatellut yliopistoaktivistit narisivat enimmäkseen rahoituksen vähyyttä etenkin sosiaalitieteiden puolella. On vaikea nähdä miten tämä liittyy Trumpiin ja "totuuden jälkeiseen aikaan", mutta ilmeisesti niiden varjolla sössölogiset valetieteilijät pääsevät julistamaan sanomaa, kuinka tärkeitä heidän tendenssitutkimuksensa ovat yhteiskunnalle. Ei ole mikään salaisuuus, että 1960-luvulla Suomessa monet sosiologian laitokset perustettiin akateemikko Pekka Kuusen innoittamana pönkittämään sosiaalidemokraattista hyvinvointivaltion tasa-arvoideologiaa. Sosiologian tieteellinen objektiivisuus on edelleen hyvin kyseenalaista, eikä ala ole vieläkään suostunut ottamaan tutkimuksessaan huomioon ihmisen biologiaa eikä pyri rakentamaan teoriotaan mateemaatisin mallein kuten edesmenneet emeritusprofessorit Yrjö Ahmavaara ja Tatu Vahanen vaativat jo vuonna 2001 kirjassaan Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin.
Täysin irrelevantin Trump-kaunan sijaan yliopiston olisi tehtävä tieteellinen ryhtiliike ja siirettävä politisoituneet pseudotieteet kuten sukupuolentutkimus kansanopistoihin New Age -kurssien seuraksi. Ilman tätä toimenpidettä Yle voi hyvillä mielin pitää Feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aroa kompetenttina yhteiskunnallisena ja tieteellisenä asiantuntijana, joka saa ilman poikkipuolista sanaa väittää, että "biologia tuntee yli 30 sukupuolta...jos lähdetään ihan faktoista liikkeelle".
Tässähän olisi Faktantarkastajilla hyvä paikka puhaltaa peli poikki, mutta jostain syystä Ylen Johanna Vehkoo ei asiaan tartu. Ja miksi tarttuisi, onhan hän pahamaineisena femikomuna samaa seurakuntaa kuin Katju Aro ja kuuluu äkkiväärään feministiseen propagandapaja Hattuun, jonka toisena kantavan voimana on mieskaunainen Saara Särmä (ei missityyppiä). Koska vielä tänään Faktantarkastajat eivät ole oikoneet Aron valhetta, meidän on syytä uskoa että Vehkoo ja kumppanit kiistävät biologisen sukupuolen, jonka määritelmänä on kaksi eri kromosomistoa XX ja XY, ja että kaikki muut fenotyypissä näkyvät poikkeamat ovat sairauksia ja mutaatiota. Poskettoman väitteensä Aro esitti eilisessä Pressiklubi-ohjelmassa:
Yle TV1, perjantai 21.4.2017 klo 20:00, Pressiklubi
Valkoisen naisen taakka? Keskustelemassa Feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro, kansanedustaja Laura Huhtasaari (ps.) sekä toimittaja Reetta Räty. Juontajana Ruben Stiller. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi.
Toimittaja Ruben Stiller ei turhia kursaile, vaan tuo studioon härskisti 3-1 asetelman, jossa hän yhdessä Feministipuolueen Katju Aron ja Hesarin sukupuolinarsisti Reetta Rädyn kanssa pitivät oikeudenkäyntiä perussuomalaista arjatarta Laura Huhtasaarta vastaan, koska tämä ei nielemättä pure hörhöfeministien todellisuutta kieltävää agendaa.
Jo heti alussa tehdään selväksi pelin henki: Stiller hyökkää yhdessä molemman feministinoidan kanssa Huhtasaaren kiistämättömiä näkemyksiä vastaan eikä edes yritä peitellä kenen puolella tässä ollaan ja ketä vastaan poliittisesti kampanjoidaan. Selvää oli myös se, että Stiller ei puuttunut mitenkään feministien esittämiin houreisiin, joista pahimpana esimerkkinä oli Aron mielikuvituksellinen väite, että "biologia tuntee yli 30 sukupuolta". Tuossa kohtaa Laura Huhtasaari olisi voinut iskeä kiinni satutädin emävalheeseen, mutta luultavasti hän lamaantui sanattomaksi noin häkellyttävän aivopierun edessä.
Ovelana juutalaispoikana Stiller osasi viedä syytekirjelmänsä suvaitsevaisuuskeskusteluksi, jossa hän syytti persuja umpimielisestä heteronormatiivisuudesta, koska he eivät muka kestä sitä, että keskuudessamme on transsukupuolisia ihmisiä (joita ei jostain kumman syystä ollut ennen 1990-lukua). Huhtasaari sentään vastasi, ettei noin pieni marginaaliryhmä ole kenellekään ongelma, vaan ongelma on siinä, että joku promillen porukka alkaa feministimafian tukemana määrätä enemmistölle mikä on oikeaoppinen sukupuolijako.
Sukupuolinarsistisen Panzerwagen-feministi Aron lempiaheena keskustelussa oli sukupuolioletus, jonka mukaan on sietämättömän järkyttävä ihmisoikeusloukkaus, että 99,999999% kansalaisista, jotka jakavat sukupuolen mieheen ja naiseen, eivät huomioi väestön tuhannesosapromillen tunteita. Tästä tematiikasta ja paljon muustakin kirjoittaa feministien syvästi vihaama Henry Laasanen pistämättömästi:
Ilmeisesti Aron ja muiden feministien mukaan sukupuolta ei pidä olettaa, vaikka henkilö näyttää kuinka stereotyyppiseltä mieheltä tai naiselta tahansa. Korrektissa feministisessä lähestymistavassa annetaan lähes mahdottomalle erehtymisellekin mahdollisuus.
1. Anteeksi Bull Mentula, oletteko te mies vai nainen?
2. Sara Sieppi, en uskalla olettaa sukupuoltanne, vaikka kieltämättä muistutatte kaukaisesti naista.
Kumpikohan loukkaa naisia enemmän: se että oletetaan heidät ulkonäkönsä perusteella naisiksi vai se, että leikitään tietämätöntä heidän sukupuolestaan?
Näkeehän ton Aron ämmän naamstakin jo että kaikki ei ole kotona.
VastaaPoistaKaikki saatanan homot,lesbot ja transut pelkkiä huomionhakuisia mielenterveyspotilaita,jotka yrittävät muuttaa yhteiskuntaa niin että se heijastaisi heidän oman pään sisäistä sairauttaan.