Näytetään tekstit, joissa on tunniste yliopisto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste yliopisto. Näytä kaikki tekstit

maanantai 18. lokakuuta 2021

MASENTAVAN PELLEMAAILMAN UUTISIA


Aikamme sairaalloisesta yliherkkyydestä kertovat ulostulot ovat viime aikoina täyttäneet maamme uutistarjontaa. Nämä poliittista korrektiutta, valkoista syyllisyyttä ja woke-tietoisuutta lietsovat uutiset kertovat osaltaan millaiseen pellemaailmaan olemme soljahtaneet sitä itsekään huomaamatta. 

Median omassa kuplassa vinkulelujen närkästymiset on otettu kuolemanvakavina kysymyksinä, mutta vähänkään objektiivisesti tarkasteltuna tuo kaikki loiskiehunta näyttää epäolennaiselta korviketoiminnalta, jota ei voi ottaa missään suhteessa vakavasti. Sosiaalisen median pienet mutta aktiiviset painostusryhmät ovat kuitenkin saaneet nostettua näennäisongelmia pintaan, koska nykyinen valtamedian toimittajakunta on usein näiden "aktivistien" kavereita ja ajatusmaailmaltaan samoilla linjoilla. Ikävä kyllä suuri yleisö ei osoita juuri mitään vastareaktiota tälle läntistä kulttuuria itseruoskivalle poliittiselle korrektiudelle, jonka vuoksi pienten äärivasemmistolaisten opiskelijaklikkien houreista on tullut kultuurissamme valtavirtaa. 

Yle Watch esittelee seuraavaksi muutamia tuoreita "uutisia", jotka ovat oireita taudista, joka on kalvamassa koko läntisen sivilisaation itsekunnioituksen kuiviin. Tuorein tapaus on Iltalehden kertoma mukakohu Afrikan tähti -pelillä larpanneista opiskelijoista. Uutisessa Rasismikohu Helsingin yliopistossa – riistoleikkejä ja Afrikan tähti -vitsailua: ”Olen sanaton” kerrotaan Saksasta tulleen mustan vaihto-opiskelijan pitäneen Afrikan tähteä "rasistisena", jonka seurauksena säikähtäneet maantiedon opiskelijat tuomitsivat pelin kokonaan. Sillä ei ollut merkitystä opiskelijoille, että mustan naisen Instagramissa esittämät väitteet olivat perusteettomia. 

Samaisessa uutisessa eräs Helsingin yliopiston professori kommentoi, "ettei peli kerro kolonialismista, timantteja ei oteta mukaan eivätkä pelin häviäjät päädy orjiksi", mutta näillä huomioilla ei ollut merkitystä kun vastassa oli mustan naisen sana. Intersektionaalisen feminismin naisittamissa opiskelijärjestöissä mustan naisen syyttäminen valehtelusta on jo ajatuksenakin mahdoton, koska se olisi jollakin tapaa osoitus rasismista. Tapaus osoittaa, etteivät yliopistot ole enää vapaan ajattelun turvasatamia, vaan uusmarxilaisia koulutuskeskuksia ja pelleopistoja, joissa on vallalla Kiinan kulttuurivallankumouksen metodit. 

Läpikotaisin punamädätetty yliopisto marssii tunnetusti länsimaisen hulluuden kärkijoukossa, josta hyvänä esimerkkinä on Ylen uutinen Osa opiskelijoista halusi yliopiston vessoista sukupuolineutraaleja, mutta toiset vastustivat: nyt vessoja on neljänlaisia, ja tutkijasta määrä on hyväTähän ei ole mitään kommentoivaa, sillä jo itse otsikko tiivistää kaiken mitä yliopistoissa on nykyään meneillään. Sen verran tähän voi lisätä, että kun lännessä operoidaan suurella intensiteetillä itse luotujen epäolennaisten ongelmien parissa, todelliset viholliset niin sisällä kuin ulkona voivat tehdä rauhassa tuhotöitään. 

Toinen Ylen juttu raportoi perinteisen tiernapoika-tradition muutoksesta, jota on ajanut ajan hermolla oleva Tiernasäätiö. Uutisessa Tiernapoikien kasvojen mustaaminen kiellettiin, jotta perinne voi jatkua – osa kritisoi muutosta, asiantuntijasta esitykseen olisi pitänyt puuttua aiemmin mustien aisankannattajaksi ryhtynyt säätiö vaatii, "ettei Murjaanien kuninkaan kasvoja saa maalata enää mustaksi, sillä se on liitetty rasistiseen blackface-toimintaan". Blackface tarkoittaa sitä, kun valkoinen maalaa kasvonsa tummaksi ja esittää mustaa. Kuvaavaa on, että Tiernasäätiön päätöksen taustalla on mateleva mielistely ulkomaalaisten närkästyjien edessä:

– Esimerkiksi Oulussa asuvat britit ja hollantilaiset ovat ihmetelleet, miten kasvojen maalaaminen mustaksi voi olla täällä ok, vaikka Suomi muuten on edistyksellinen.

Itseään edistykselliseksi kutsuvaa väkeä ei kuitenkaan häiritse yhtään se, että mustat voivat elokuvissa näytellä historiallisia valkoisia hahmoja. Eurooppalaisen kulttuurin ja identiteetin vääristelyä ei nähdäkään näissä piireissä tuomittavana, vaan päinvastoin kannattettavana projektina, koska sillä voidaan progandisesti oikeuttaa nykyinen maahanmuttoivaasio ja monikulttuuri.  

Rotu- ja kulttuurikysymyksen haltuunoton ohella liberaaleiksi naamoituneiden kulttuurimarxilaisten toinen rintamalinja löytyy niin ikään valkoisen populaation säilymiseen vaikuttavasta asiasta. Homoseksuaalisuuden ja häiriintyneen transsukupuolisuuden valtavirtaistaminen on ollut uusvasemmiston tavoite jo pitkään, mutta vasta kun suurkapitalistit ovat astuneet samaan kelkkaan, tuhoisaa propagandaa on voitu alkaa toteuttaa isolla volyymilla. Tästä epäpyhästä allianssista kertoo Ylen uutinen  Uusi Superman on biseksuaali – "Taas yksi valkoinen heterosankari olisi ollut hukattu tilaisuus".

DC Universe kertoo saaneensa pääosin myönteistä palautetta.  

– Ihmiset kertovat ensi kertaa nähneensä itsensä Supermanina, mikä on sellaista, mitä he eivät aiemmin pitäneet mahdollisena, Taylor kertoo.  

– Toivon, ettei tällainen muutaman vuoden päästä enää nousisi otsikoihin. Toivon, ettei tämä trendaisi Twitterissä, Taylor pohtii.  Jon Kent seuraa supersankarina aikaansa. 

Uudessa albumissa hän on huolissaan ilmastonmuutoksesta ja pakolaisista.

Pellemaailmassa noloa hyvesignalointia on vaikea edes parodisoida, jonka vuoksi Pahkasikakin lopetti ilmestymisensä jo vuonna 2000. Se, että sodomiittinen Teräsmies on uudessa albumissaan "huolissaan ilmastonmuutoksesta ja pakolaisista", on jo niin kliseistä muotiaatteiden seuraamista, että vanhassa maailmassa se näyttäisi liberaalihyväkkäiden parodisoinnilta. 

Tällä haavaa ei ole näköpiirissä mitään vakavasti otettavaa vastavoimaa, joka näyttäisi suurelle yleisöllä tämän ilveilyn oikeanlaisessa valossa. Sitä vastoin kulttuurin lapsellistumista suosivalla punaliberaalilla hegemonialla ei ole aikomustakaan itsekritiikkiin ainakaan näissä olosuhteissa. Vasta siten kun talousukupla puhkeaa ja vääjämätön taistelu elämisen perusedellytyksistä on  arkipäivää, kulttuurin parasiitti-ilmiöt ja niitä edistäneet ihmiset poistuvat kartalta kuin itsestään.

keskiviikko 31. lokakuuta 2012

YLELTÄ JA VÄHÄN MUILTAKIN NORMI INDOKTRINAATIOPÄIVÄ



YLE TV 1, 31.10.2012 klo 19.00 Historiaa: Fredrik II Suuri


Valistunut itsevaltias ja soturikuningas Fredrik II Suuri (1712-1786) nosti Preussin yhdeksi Euroopan suurvalloista. Hän oli legenda jo elinaikanaan ja myös natsit ottivat hänet omaksi idolikseen. T:BBC. 

Linkki ohjelman Historiaa: Fredrik II Suuri (Frederik The Great & the Enigma of Prussia, BBC) esittelyyn tässä.
 

Vielä 1980-luvulla Fredik II Suuresta tehdyssä dokumentissa olisi käsitelly tiukasti asiassa pysyen sankarikuningasta eikä siitä olisi tullut jälleen kerran yhtä monista tekosyistä päästä jankuttamaan natseista ja Hitleristä. Mitä  surkeammassa etnis-kulttuurisessa  tilassa Englanti on, mitä nopeammin sen petturillinen valtiojohto on tekemässä kansalta lupaa kysymättä briteistä vähemmistöä omassa maassaan, sitä vimmaisemmin ja sitä useammin BBC vaahtoaa natseista missä tahansa mahdollisessa yhteydessä. Tämä ohjelma on surullinen esimerkki "historiadokumentista", jolla tehdään nykypäivän politiikkaa. Yle puolestaan on täysin kritiikittömästi levittämässä tätä kostonhimoista brittikaunaa myös suomalaisille.



YLE TV 1, 31.10.2012, klo 20.55. Urheiluruutu 


Median itsensä rakentamaa lumetodellisuutta on hupaisa seurata, kun se alkaa puhua jostain "uutisesta" kohuna ikään kuin se olisi jossain objektiivisessa todellisuudessa tapahtuva merkittävä asia. Tosiasiassa media tuottaa kansalta salatun poliittisen agendan mukaisesti itse sensaatio-otsikoita ja kutsuu niitä sen jälkeen kohuiksi kuin olisi muka tapahtunut oikeasti jotain mieltä kuohuttavaa.

Tympein esimerkki näistä median tarkoin räätälöimistä "kohuista" on rasismikohu. Urheiluruutu seurasi kansainvälisten mediaisoveljien uutisointia ja kertoi kuinka potkupalloseura Chelsea on tehnyt valituksen erotuomari Martin Clattenburgin väitetyistä rasistisista kommenteista kahdelle joukkueen pelaajalle. Lisäksi Urheiluruudun toimittaja informoi, että "Englannissa rasismikohu paisuu" ja että "poliisi (sic!) tutkii asiaa".

Tarkkaavaisen katsojan korvaan otti uutistenlukijan tapa kertoa rasismista, sillä hän ei maininnut ollenkaan minkä rotuinen mahdollinen rotusyrjintään syyllistynyt pahantekijä oli ja vastaavasti minkä rotuisia olivat ne viattomat karitsat, jotka olivat tämän paholaismaisen rikoksen uhreja. Syy on yksinkertainen, sillä lähes kaikki valkoiset kaikkialla maailmassa on ehdollistettu rasismi-sanalle siten, että kuullessaan sen he automaattisesti olettavat, että rasisti on lähtökohtaisesti aina valkoinen ja uhri aina joku muu kuin valkoinen - yleensä musta tai juutalainen. Virallinen uutistiedotus noudattaa uutisoinnissaan täsmälleen tätä taustaoletusta, eikä se siksi puhu koskaan mustien valkoisiin kohdistamista rikoksista - silloin kuin se sattuu niistä ylipäätään uutisoimaan - rasismina. Uutismaailman "kuvaama" reaalitodellisuus on tietenkin toisenlainen, jos sattuu
esimerkiksi uskaltautumaan valkoisena  "maahanmuuttajien" miehittämälle vyöhykkeelle. 

On paljastavaa nähdä, että myös Ylessä seurataan tarkasti suuren maailman mediataloja aina urheilutoimituksia myöten, koska Urheiluruudun toimittajat ovat alkaneet ottaa puheessaan huomioon kansainväliseltä medialta tutun  kielimanipulaation.



YLE TV 2, 31.10.2012, klo 22.10 Silminnäkijä: "Apina ei saa sivistyä"

Miksi mustaihoinen mies ei saanut valmistua lääkäriksi? Oliko hän niin huono, vai onko sivistyneen pintakuoren alla yliopistotason rasismia ja kovaa valtapeliä? Toimittaja Juha Granath.  


Taistolaistaustaisen  toimittaja Juha Granathin (tunnetaan 1970-luvulla Tiedonantajan vapputervehdyksistä) tutkivan journalismin Silminnäkijä-ohjelma on hirtehistä katsottavaa. Vaikka paljastusohjelman tarkoitus on lähinnä syyttää Tampereen yliopistoa ja sen lääketieteellistä tiedekuntaa - hui! - rasismista, niin kellekään tervejärkiselle katsojalle ei jää epäselväksi, että lääketieteen kandi Emmanuel Enehiltä ei evätty lääkärin papereita rasismin vuoksi, vaan siksi, että 1) miehen opintosuoritukset olivat yli 20 vuodessa (!) vanhentuneet ja 2) hän ei ole suorittanut kahta ratkaisevaa tenttiä, joista ensimmäistä hän yritti kolmekymmentäneljä (34) kertaa ja toista seitsemäntoista (17) kertaa. Jussi Halla-aho kirjoitti Enehin rasismikohusta viime vuoden joulukuussa täällä.

Jokainen voi arvioida Halla-ahon väitteiden todenperäisyyden katsomalla Juha Granthin puna-Yle dokumentin täältä.


Osataan sitä kaupallisellakin puolella natsitteleva indoktrinaatio:
 


MTV 3, 31.10.2012. 20.05 45 minuuttia

Nukkuvien äänestäjien jäljillä. Eduskunta-avustajat kampanjaorjina. Karhu mehiläistarhan riesana. Painovärien terveysriskit. Rovion uusi peli Bad Piggies. Ajankohtainen Kolmas valtakunta.


Kun vanhoilla kulttuuritädeillä ja monikultturismin hapattamilla esikoiskirjailijoilla ei ole mitään räväkkää ja omaperäistä kirjan/leffan aihetta, niin silloin on parasta turvautua kikka Kolmas valtakuntaan! Idean loppuunkuluneisuudesta huolimatta se on medianäkyvyyden ja siten talouden kannalta suorastaan nerokas, sillä viihdeteollisuudessa on kaksi ylitse muiden menevää aihetta, jotka myyvät aina, nimittäin natsit ja seksi. Ja ne kun vielä yhdistää kuten Katja Kettu romaanissaan Kätilö, niin suosion mittarina toimivat naistenlehdet ja iltapäivälehden ovat myytyjä. Halpahintaisen viihteen puliveivaamisen keskittyvä MTV 3 ei myöskään voinut olla tarttumatta syöttiin, kun on kyse natseista ja natseista kirjoittavista suomalaiskirjailijoista.

Linkki ohjelman esittelyyn ja itse ohjelmaan tässä.

45 Minuuttia -ohjelman toimittaja
Ripsa Koskinen-Papunen (kyllä, luitte oikein) ei petä tälläkään kertaa, kun hän pääsee toteuttamaan itseään eli ilmaisemaan moralistisen maailmantuskansa sille, että koska Hitler ja koska pahuus jne. Tutun natsiteeman vuoksi silmin nähden vakavoitunut toimittaja otti kasvoilleen huolestuneen kotiäiti-ilmeen ja totesi: "Toivotan että synkän historian uudet tulkinnat toimivat varoituksena sille, ettei vastaavanlaisia hirmutekoja tarvitsi enää koskaan todistaa." Ilman Ripsan harrasta mutta ankaraa toivetta huonosti informoidut katsojat saattaisivat tuuletella oikean käden kainaloitaan koko loppuillan ja siitähän on vain lyhyt matka - ties minne. 

Toisin kuin Ylellä, jossa kyyniset ja paatuneet multikultismin asianajajat ottavat todennäköisesti harjoitellun huolestuneisuuden ilmeen kasvoilleen puhuessaan Kolmannesta valtakunnasta, tulee MTV 3:n Ripsan "luin juuri Anne Frankin päiväkirjat" -ilme suoraan sydämmestä.