Yle Radio Puhe, maanantai 23.4.2018 klo 17.02. Ruben Stiller: Oletko piilorasisti?
Missä kulkee maahanmuuttokriittisyyden ja rasismin välinen raja? Onko puhe poliittisesta korrektisuudesta vain olkinukke, jolla lyödään vastustajaa? Millainen on rasistin psyyke? Kuinka monta rasistista ajatusta sinulla on päivässä? Ruben Stillerin vieraina ovat kansalaisaktivisti Maryan Abdulkarim ja tietokirjailija Marko Hamilo
Kuuntele ohjelma Yle Areenasta.
Ruben Stilleristä ei päästä eroon Ylessä sitten millään, sen verran tiukkaan tämä sionistinen tupajumi on tarrautunut valtion johtavan mädätystehtaan hormeihin. Vaatisi varmaan päättäväisempää savustusta tai Ylen sisäisiä henkilöstöpuhdistuksia, jotta tämä Ahasverus saataisiin lopullisesti karkotettua suomalaisvihaa lietsovista ohjelmistaan. Ikävä kyllä viattomat sielut joutuvat altistumaan edelleen Stillerin myrkynkylvölle, sillä saatuaan tv:stä häädön hän häärii nykyään radion puolella. Jo tv-kaudellaan Stiller juonsi radiossa vasemmistoliberaalien selkääntaputteluohjelma Pyöreä pöytää, mutta tultuaan kokonaan radion puolelle, hän on saanut Radio Puheessa oman jokaviikkoisen tunnin kestävän propagandatuokion.
Jo tv:n Pressiklubi-ohjelmasta kävi selväksi, että Stillerillä on pakkomielle käsitellä kielteisellä eli "kriittisellä" tavalla aiheita, jotka ovat keskeisiä suomalaiselle ja eurooppalaiselle identiteetille. Nyt jo avoimesti perinteisen suomalaisuuden hylänneenä agitaattorina hän on halunnut ylläpitää keskustelua, jossa Euroopan valkoisten etnisyys, perhe ja sukupuolisuus "dekonstruoidaan" eli määritellään uudelleen siten, että alkuperäisistä kestävistä malleista ei jää jäljelle enää mitään. Tuttu keskustelustrategia kulttuurimarxismissa keskeisessä kriittisessä teoriassa.
Eilisessä ohjelmassa Ruben Stiller pääsi jälleen lempiteemansa rasismin pariin. Vaikka ohjelman insertissä Stiller väittää, "rasismin määritteleminen on helppoa", se ei ole sitä käytännössä, koska hänen tulkinnassaan sen harjoittajia voivat olla vain valkoiset ei-juutalaiset, mikä on jo itsessään rasistinen oletus. Tätä tuttua rasistista rasismioletusta ohjelma noudatti alusta loppuun, koska siinä ei puhuttu sanallakaan esimerkiksi somalien rasismista, vaikka toisena vieraana oli "kansalaisaktivistina" tunnettu medialemmikki Maryan Abdulkarim.
Irvileuat leukailivat 1970-luvulla, että punaruusu Arja Saijonmaa on Suomen "lahja" Ruotsille. Tänään he sanoisvat luultavasti jotain samantapaista somali Maryan Abdulkarimista, jonka lahjakkuudesta saavat nauttia puolestaan suomalaiset. Julkisen näkyvyyden perusteella häntä voidaan epäilemättä pitää huomattavana somalina, mikä ei objektiivisesti katsoen vielä kerro mitään hänen merkittävyydestään. Somalit eivät ole tuottaneet Suomessa ainuttakaan kirjailijaa, keksijää, professoria, yritysjohtajaa, huipputaitelijaa, koneinsinööriä tai ravintolaketjun perustajaa, vaan heidän parasta antiaan maallemme ovat olleet toimittajat Abdirahim "Husu" Hussein ja Wali Hashi sekä muslimifeministi Maryan Abdulkarim. Heidän suurin yhteiskunnallinen saavutuksena on ollut lietsoa ja ylläpitää suomalaisivihamielistä kaunaa, jonka vuoksi valtamedian klienteeli on pitänyt heitä erityisen suuressa arvossa. On selvää, että tällaisten oman etnisen ryhmän etua ajavien kiittämättömyys ja suoranainen vihamielisyys herättävät suomalaisissa Yle-veron maksajissa vastavihaa, joka sitten ilmenee koruttomana totuuspuheena jota valtamedia kutsuu vihapuheeksi.
Eilisessä ohjelmassa Ruben Stiller pääsi jälleen lempiteemansa rasismin pariin. Vaikka ohjelman insertissä Stiller väittää, "rasismin määritteleminen on helppoa", se ei ole sitä käytännössä, koska hänen tulkinnassaan sen harjoittajia voivat olla vain valkoiset ei-juutalaiset, mikä on jo itsessään rasistinen oletus. Tätä tuttua rasistista rasismioletusta ohjelma noudatti alusta loppuun, koska siinä ei puhuttu sanallakaan esimerkiksi somalien rasismista, vaikka toisena vieraana oli "kansalaisaktivistina" tunnettu medialemmikki Maryan Abdulkarim.
Irvileuat leukailivat 1970-luvulla, että punaruusu Arja Saijonmaa on Suomen "lahja" Ruotsille. Tänään he sanoisvat luultavasti jotain samantapaista somali Maryan Abdulkarimista, jonka lahjakkuudesta saavat nauttia puolestaan suomalaiset. Julkisen näkyvyyden perusteella häntä voidaan epäilemättä pitää huomattavana somalina, mikä ei objektiivisesti katsoen vielä kerro mitään hänen merkittävyydestään. Somalit eivät ole tuottaneet Suomessa ainuttakaan kirjailijaa, keksijää, professoria, yritysjohtajaa, huipputaitelijaa, koneinsinööriä tai ravintolaketjun perustajaa, vaan heidän parasta antiaan maallemme ovat olleet toimittajat Abdirahim "Husu" Hussein ja Wali Hashi sekä muslimifeministi Maryan Abdulkarim. Heidän suurin yhteiskunnallinen saavutuksena on ollut lietsoa ja ylläpitää suomalaisivihamielistä kaunaa, jonka vuoksi valtamedian klienteeli on pitänyt heitä erityisen suuressa arvossa. On selvää, että tällaisten oman etnisen ryhmän etua ajavien kiittämättömyys ja suoranainen vihamielisyys herättävät suomalaisissa Yle-veron maksajissa vastavihaa, joka sitten ilmenee koruttomana totuuspuheena jota valtamedia kutsuu vihapuheeksi.
Stillerin ohjelmassa esiintynyt Maryan Abdulkarim tuli vahvistaneeksi roppakaupalla niitä ennakkoluuloja, joita suomalaiset pitävät tosiasiassa perusteltuina ennakkotietoina somaleista. Abdulkarim oli juuri niin ylimielisen aggressiivinen kuin mitä stereotypiat somaleista maailmalla kertovat. Hänen etuilevissa puheenvuoroissaan paistoi lahjomattomasti läpi se, kuinka hänet on jo nuoresta asti altistettu marxilais-leninistisiin harhoihin kolonisiaatiosta ja frankfurtilaiseen oppiin valkoisten yksinomaisesta syyllisyydestä.
Hän ottikin heti ohjelman alussa yleisen syyttäjän roolin ja sätti kaikin mahdollisin tavoin suomalaista miestä ja kulttuuria. Abdulkarimin paasaus rasismista ja patriarkaatista oli sikäli huvittavaa, että hän tulee maasta, jossa tasa-arvoasiat kuten sukupuolisensitiivisyys, uskonnollinen suvaitsevaisuus ja eri etnisten ryhmien yhteiselo on täysin eri tolalla kuin Suomessa. Röyhkeyden huippuna voi pitää sitä, että Abdulkarim tunsi itsensä ja viiteryhmänsä (muslimit, somalit) jatkuvasti loukatuksi, vaikka ainoa joka voisi olla oikeutetusti närkästynyt, on etninen suomalainen, joka kiitokseksi somalien elättämisestä saa kuulla olevansa pahimman luokan sortaja.
Tietysti tällaisen vihanlietsonnan päävastuullinen on Yle, joka antaa vapaan foorumin etnisesti vieraiden hyötyjien edusnaiselle. Valitettavasti ohjelman teemasta johtuen edes tiedetoimittaja Marko Hamilo ei voinut sanoa ääneen sitä, että kun omilla kyvyillä ei pystytä tuottamaan hyvinvointia, kestäviä instituutioita ja yhteiskuntarauhaa kotimaassa, niin silloin livahdetaan Suomen valmiiseen pöytään, jonka äärellä vain ruikutetaan ja purraan ruokkivaa kättä.
Marko Hamilolla oli tosiaan epäkiitollinen tehtävä puolustaa vahvistettuja tilastotietoja, kun vastassa oli kaksi argumentatiivisen akrobatian harjoittajaa, joille mikään fakta ei ole riittävä, jos se vain on multikultia vastaan. Kuulijalle ei tullut yllätyksenä, että Stiller asettui ohjelmassa somalifeministin puolelle ja kävi tämän kanssa ankaraan yhteishyökkäykseen kaikkia Hamilon puheenvuoroja vastaan.
Vastaavasti silloin (lähes aina) kun Abdulkarim sanoi jotain typerää, Stiller vaikeni täysin. Näin kävi jo heti alussa kun Hamilo totesi tutkimuksiin vedoten, että toimittajista 70-85 prosenttia kannattaa punavihreää maailmankuvaa, vaikka kansalaisten selvä enemmistö ajattelee toisin. Abdulkarim samaisti tämän siihen, että poliiseissa on huomattava osa Persujen ja Kokoomuksen kannattajia, josta "Hamilo ei näytä olevan huolissaan". Vertailu on yksinkertaisesti perusteeton, sillä toisin kuin toimittajat, poliisit eivät noudata puoluekirjaa vaan Suomen lakia, jonka mukaan kansalaisia on kohdeltava yhdenvertaisesti. Vihjailu puolueellisuudesta ei osu maalinsa kun tietää, että jos poliiseissa olisi enemmistönä somalifeministin suosimia punavihreitä, kansalaisia kohdeltaisiin varmasti "edistyksellisyyden nimissä" eri tavalla. Mitä tulee sitten toimittajakuntaan, niin sen poliittisilla mieltymyksillä on välitön merkitys, koska heidän työnään on kertoa ja uutisoida maailmasta. Heidän poliittisesti värittyneille mielipiteille ja uutispainotuksille on alttiina lähes koko kansa, kun taas poliisien kanssa tekemisiin joutuu pieni joukko jo lähtökohtaisesti rikollista ainesta.
Stillerin omaa asennetta ohjelmassa kuvasi parhaiten kommentti, jossa hän sanoi, ettei koe itseään suomalaiseksi, koska suomalaisuus on "saastunut termi". Ilmeisesti hän on jättänyt vihanpuuskissaan kaiken häveliäisyyden sivuun ja uskaltaa siksi halveksua suomalaisuutta samalla kun julistaa olevansa avoimesti "valittu", juutalainen.
Stiller tunnusti juutalaisten erityisaseman toteamalla, että jos Marko Hamilo esittäisi juutalaisista samanlaista kritiikkiä kuin muslimeista, hän ottaisi välittömästi yhteyttä seurakuntansa lakimiesarmeijaan. Kommentin tarkoitus oli tietenkin osoittaa, että myös muslimeihin kohdistuva kritiikki on perusteetonta, koska juutalaisista ei voi sanoa muuta kuin hyvää. Tätä hän demonstroi antisemiittisellä olkiukkoargumentilla, jonka mukaan "juutalaiset ovat ahneita" ja väitti sen olevan yhtä perusteeton yleistys kuin tilastolliset faktat muslilmien tekemistä raiskauksista länsimaissa (Suomessa Lähi-idän muslimit raiskaavat 17-kertaisesti suomalaismiehiin verrattuna). Tässä kohtaa Hamilo sivalsi osuvasti Stilleriä ja kysyi jotenkin siihen tapaan, että voiko väitteen juutalaisten ahneudesta esittää, jos se pitää paikkaansa. Hamilon olisi kannattanut sivuuttaa koko olkiukko ja kysyä, että onko sallittua todeta se fakta, että juutalaistaustaiset henkilöt omistavat ylivoimaisen enemmistön amerikkalaisesta ja koko globaalista mediasta.
Stiller tunnusti juutalaisten erityisaseman toteamalla, että jos Marko Hamilo esittäisi juutalaisista samanlaista kritiikkiä kuin muslimeista, hän ottaisi välittömästi yhteyttä seurakuntansa lakimiesarmeijaan. Kommentin tarkoitus oli tietenkin osoittaa, että myös muslimeihin kohdistuva kritiikki on perusteetonta, koska juutalaisista ei voi sanoa muuta kuin hyvää. Tätä hän demonstroi antisemiittisellä olkiukkoargumentilla, jonka mukaan "juutalaiset ovat ahneita" ja väitti sen olevan yhtä perusteeton yleistys kuin tilastolliset faktat muslilmien tekemistä raiskauksista länsimaissa (Suomessa Lähi-idän muslimit raiskaavat 17-kertaisesti suomalaismiehiin verrattuna). Tässä kohtaa Hamilo sivalsi osuvasti Stilleriä ja kysyi jotenkin siihen tapaan, että voiko väitteen juutalaisten ahneudesta esittää, jos se pitää paikkaansa. Hamilon olisi kannattanut sivuuttaa koko olkiukko ja kysyä, että onko sallittua todeta se fakta, että juutalaistaustaiset henkilöt omistavat ylivoimaisen enemmistön amerikkalaisesta ja koko globaalista mediasta.
Aivan nappiin ei Hamilonkaan esintyminen mennyt, vaikka hän muutoin puolusti sankarillisesti totuutta kahden sihisevän toiseus-matelijan edessä, jotka eivät kyenneet muuhun kuin sylkemään ulos myrkyllistä sappeaan. Hamilon pahin myönnytys ja siten harhautuminen pois tosiasoiden polulta kuultiin kohdassa, jossa hän väitti kulttuurien olevan vaihdettavissa keskenään ikään kuin kyse olisi paidoista. Ensinnäkään assimilaatio ei käy todellisuudessa yhtä helposti kuin Hamilon kannattamassa liberalistisessa ideaalissa. Toisekseen, kulttuuri on henkinen ilmaus sen luoneista ihmisistä. On vaikea kuvitella, miten ne, jotka ovat lähtöisin savimajoista tai palvovat väkivaltaista pedofiilia voisivat millään uskottavalla tavalla omaksua kulttuurin, joka rakensi katedraalit, kehitti tieteen, kävi kuussa ja loi modernin oikeusvaltion. Hamilon puolustukseksi on tosin sanottava, että toisaalla hän sanoi yhden kulttuurisen valtaryhmän pohjalle luodun kansallisvaltion olevan paras keino estää etniset konfliktit.
Jatkuvan Hamiloon kohdostuneen yksipuolisen hiillostuksen huvittavin osuus kuultiin ohjelman lopussa. Sekä Abdulkarim että Stiller vaativat kahteen eri otteeseen Hamiloa pyytämään anteeksi sitä, että tämä epäili tutkimusta, jossa ilmoittamatta jääneet perhepiirin raiskaukset olisivat pääasiassa suomalaisten tekemiä. Hamilon mukaan on paljon todennäköisempää, että tämäkin asia olisi muslimeille epäedullinen, sillä islamissa vaimo nähdään miehen omaisuutena. Koska islamilaiset naiset hyväksyvät Koraanin näkemyksen, jossa he ovat miesten omistamaa "peltoa", he eivät pidä miesten seksuaalista vallankäyttöä kotioloissa raiskauksena. Koska rikosta ei ole Koraanin mukaan tapahtunut, islamilaiset naiset eivät ilmoita siitä viranomaisille.
Tämän ääneen sanominen oli jotain sellaista joka sai hermoherkän Maryan Abdulkarim raivostumaan ja pitämään sitä itseensä kohdistuneena loukkauksena. Hamilo vastasi tähän, ettei hän ole loukannut ketään yksilöä, vaan puhui ainoastaan islamin kiistämättömästä yleisestä piirteestä. Radiofarssi huipentui siihen, että viimeisellä minuutilla Stiller yhtyi Abdulkarimin liikuttuneeseen marmatukseen ja vaati puoliväkisin anteeksipyyntöä Hamilolta. Kerrankin median seuraajat saivat kuulla vastauksen, jota ei olla totuttu kuulemaan näinä pelkurien aikoina.
Tämän ääneen sanominen oli jotain sellaista joka sai hermoherkän Maryan Abdulkarim raivostumaan ja pitämään sitä itseensä kohdistuneena loukkauksena. Hamilo vastasi tähän, ettei hän ole loukannut ketään yksilöä, vaan puhui ainoastaan islamin kiistämättömästä yleisestä piirteestä. Radiofarssi huipentui siihen, että viimeisellä minuutilla Stiller yhtyi Abdulkarimin liikuttuneeseen marmatukseen ja vaati puoliväkisin anteeksipyyntöä Hamilolta. Kerrankin median seuraajat saivat kuulla vastauksen, jota ei olla totuttu kuulemaan näinä pelkurien aikoina.
*********************
Yle TV1, maanantai 23.4.2018 klo 19:00. Historia: Elämää Venetsian getossa
Venetsian getto perustettiin 1500-luvulla rajoittamaan juutalaisten oikeuksia ja asumista. Minkälaista elämä getossa oli ja mikä oli juutalaisten asema yhteiskunnassa?
TV1, perjantai 20.4.2018 klo 23:30, Historia: Petturien lapset
Hitlerin salamurhayrityksen suunnittelijat teloitettiin pettureina ja heidät on jo unohdettu virallisessa historiassa. Mutta heidän lapsensa eivät ole unohtaneet heitä. Tämä on heidän tarinansa. (U) HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.
