VIHREÄT YLEN ERITYISESSÄ SUOJELUKSESSA.

Hariselle ei valtion ja valtuuston rahat riittäneet hulppeaan elämään.
Vanhan kommunistin piti lypsää rahaa vielä vanhalta äitimuoriltakin.

Suomessa on viime päivät kauhisteltu Helsingin Laajasalossa tapahtunutta surmaa, jossa epäiltynä on nuorisopoliitikko Jukka-Matti Romppainen. Uutisoinnissa on ollut korostuneesti esillä, että epäilty on toiminut Kokoomuksen Helsingin Nuorten Piirin toiminnanjohtajana. Voi vain kuvitella millainen hulabaloo olisi syntynyt, jos epäilty vaikuttaisi edes pelkkänä rivijäsenenä Perussuomalaisissa.

Raflaavissa uutisissa puoluetausta mainitaan viimeistään silloin, jos epäilty rikoksentekijä on vaikuttanut jossain poliittisessa luottamustehtävässä. Ylen linjana näyttää olevan, että mikäli epäilty on vihreä vaikuttaja, se saatetaan jättää mainitsematta rikosuutisessa kuten viimeksi tänään 20.10.2014. Yle uutiset kertoo jutussaan "Sairaalta äidiltään 72 000 euroa vieneelle joensuulaiselle kaupunginvaltuutetulle tuomio törkeästä kavalluksesta", että tuomittu toimii kaupunginvaltuutettuna, mutta jättää maintsematta tämän puoluekannan, nimen ja ammatin toisin kuin sanomalehti Karjalainen.

Mikä mahtoi olla syynä siihen, ettei Yle kertonut tuomitun olleen vihreiden kaupungivaltuutettu ja Itä-Suomen yliopiston tutkija Päivi Harinen? Eräs syy saattaa olla se, että taistolaistaustainen vihreä Päivi Harinen on mukana Koneen Säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa, jonka "tavoitteena on tuoda suomalaiseen maahanmuuttokeskusteluun uutta, positiivista sävyä" ja jossa "Lieksan somaleja tarkastellaan suomalaisen rajaseudun asuttajina ja elävöittäjinä". Ylen verkkouutiset kertoi tästä tutkimushankkeesta aivan hiljattain,  29.8.2014. Uutisessa  "Tutkijat ja journalistit yhteistyöhön: "Maahanmuuttokeskustelu poteroihin kaivautunutta"" haastatellaan myös tutkija Harista.

Oman äitinsä rahat kavaltanut Harinen tunnetaan fanaattisena monikulturistina, joka on vaatinut jatkuvasti lisää rahaa ja resursseja etenkin Pohjois-Karjalan alueelle tunkeutuneille somaleille. Hirtehishuumorista tunnettu bloggaaja Tapio Tuuri kirjoitti jo tämän vuoden syyskuussa Harisesta kriittisesti tietämättä mitään tämän tulevasta tuomioista.

Harisen "yksittäistapaus" osoittaa omalta osaltaan, että monet punavihreät ovat valmiita tekemään maailmanparannustyötä vain valtion lompakolla, mutta omaa lompakkoa lihotetaan viemällä omalta äidiltä vaikka tuhkatkin pesästä. Punavihreiden naisittamassa Ylessä katsotaankin, ettei ole sopivaa tiedottaa monikultturististen hyväkkäiden raadollisuudesta, sillä se saattaisi pilata suuren yleisön silmissä yhtiön agitoiman Suuren Unelman.

PS. Päivi Harisen monikulttuurisesta suhmuroinnista, akateemisesta epäpätevyydestä ja Suomen Akatemian korruptoituneesta rahanjaosta on kirjoitettu aiemmin Smith and Wesson beats four aces -blogissa täällä ja viimeisistä käänteistä tuoreeltaan täällä:

Ville Niinistö - koska Vihreät irtisanoutuvat jyrkästi puolueeseenne pesiytyneestä talousrikollisuudesta? Kun koko Vihreä ideologia nojaa yksinomaan verotukseen ja tulontasaukseen, on ilmiselvää, että Vihreät imee pesusienen lailla juuri näitä päiviharisia.

************************************************************************************************************

Yle Watchin omat facebook sivut nyt täältä.

Yle Watchin juttuja, jotka liittyyvät Ylen ohjelmiin ja uutisiin, voi myös postata eri Yleisradion Facebook-sivuille. Kun postaat, niin älähän trollaa, vaan toimi asiallisesti. Ohessa suorat linkit, klikkaa nimeä:

Yleisradio
Yle Uutiset
Yle Areena
Yle Teema
Yle Radio 1

AASIALAISIA YKSITTÄISTAPAUKSIA.

Media puhuu "aasialaisista" vaikka pitäisi sanoa "pakistanilaiset muslimit".

Yle kertoo tänään 27.8.2014 verkkosivujensa jutussa Rasistin leimaa pelännyt kaupunki ei puuttunut seksuaalirikoksiin – 1 400 lasta joutui uhriksi 16 vuoden aikana "aasialaisen" rikollisjengin edesottamuksista ja maagiseksi muuttuneesta rasismin pelosta:

Viranomaisten vakavat laiminlyönnit johtivat 16 vuoden aikana ainakin 1 400 tytön raiskauksiin ja hyväksikäyttöihin Pohjois-Englannissa sijaitsevassa Rotherhamin kaupungissa ja sen lähialueilla. Britanniassa tiistaina julkaistun raportin mukaan alueella toimineet enimmäkseen aasialaistaustaisista miehistä koostuneet rikollisjengit saivat jatkaa toimintaansa rauhassa, sillä poliisit ja sosiaaliviranomaiset eivät uskaltaneet puuttua tapahtumiin osin rasisteiksi leimautumisen pelossa.

Mikko Ellilä kommentoi:

Tässä jätettiin mainitsematta, että nämä "aasialaistaustaiset" olivat muslimeja. Useimmille suomalaisille tulee sanasta "aasialainen" mieleen lähinnä japanilaiset, korealaiset ja kiinalaiset, mutta Iso-Britanniassa mm. pakistanilaisia, afganistanilaisia, iranilaisia, turkkilaisia, syyrialaisia, libanonilaisia, irakilaisia jne. kutsutaan "aasialaisiksi", koska kaikki Euroopan itäpuolella sijaitsevat maat ovat "Aasiaa".

Mikä sitten motivoi suuria mediataloja ja uutistoimistoja tällaiseen harhaanjohtavaan tiedottamiseen? Syy on ilmeinen, sillä jos kerrottaisiin, että kyseessä olivat pakistanilaiset, kansalaiset tietäisivät samalla heidän olevan myös muslimeja, rauhanuskonnon harjoittajia, jotka ovat vasemmistoliberaalien ateistien erityisessä suojeluksessa. Tässä tapauksessa harhaanjohtava tieto ei loukkaa vain brittejä ja eurooppalaisia yleensä, vaan myös kunnollisina pidettyjä kiinalaisia ja japanilaisia, jotka näin yhdistetään kuvottaviin raiskauksiin ja alaikäisten hyväksikäyttöihin.

Näiden pakistanilaisten miesten toimintaa voi pitää matalan intensiteetin rotusotana eurooppalaisia vastaan, sillä monet heidän uhreistaan olivat valkoisia nuoria naisia ja tyttöjä. Kansalaisten on kuitenkin turha odottaa median kirkuvan tässä kohtaa uhrien kokemaa rasismia, sille se raivo on varattu vain niille, joilla on oikea suojaväri. 

Nämä pöyristyttävät rasistiset rikokset eivät ole mitään uutta Britanniassa. Vuonna 2007 sattui Blackpoolissa "yksittäistapaus", jossa Lähi-idän ahkerat yksityisyrittäjät olivat ensin raiskanneet, sitten myyneet seksiorjiksi ja lopuksi murhanneet kaksi nuorta valkoista englantilaistyttöä ja tehneet heistä sen jälkeen kebab-lihaa, jonka olivat sitten myyneet kebab-annoksina valkoisille asiakkaille. Tällaista tarinaa ei voisi keksiä edes pahin valkoinen rasisti, mutta niin se vain on, että nämä "aasialaiset" ovat kyenneet tekemään tarusta totta. Näin se svengaava monikulttuurinen Englanti pyörii 2000-luvulla.

"Ei saa yleistää!!11!"

* * * * *   * * * * *   * * * * * 

Yle Teema, 27.6.2014, klo 16.50, Historia: Hitler - pahan lähettiläs *UUSINTA*

(12) 1/2. Hitlerin tie valtaan. Miten itävaltalainen tusinamaalari ja nälkiintynyt mierolainen nousi Saksan johtajaksi? Osin väritetystä arkistomateriaalista koostuvassa ohjelmassa seurataan Hitlerin vaiheita v. 1889 - 1933.

Yle ei niin vain unohda sille poliittisesti hyödyllistä rakasta lastaan, vaan haluaa esittää veitikan tarinat vaikka uusintana, mikäli BBC:n Hitler Channel ei ole ehtinyt pukata uutta stooria markkinoille. Yle Watch kirjoitti tästä ohjelmasta kaiken tarpeellisen 23.2.2013, kun se esitettiin ensimmäistä kertaa. Olen aikaisemminkin lainannut blogisti Tapio Tuuria, mutta lainaatanpa muistin virkistämiseksi vielä uudestaan, että mikä Yleä oikein motivoi lähettää näitä loputtomia nazi-saagoja:

Synkän karisman suomenkielisessä selostuksessa korvaani särähti sana kansallismielinen. Sitähän on Suomessa käytetty paljon. Minäkin pidän itseäni sangen kansallis- ja suomalaismielisenä. Yle kenties tahtoi siis opettaa, että kansallismielisyys on lähtöisin itseltään suurelta saatanalta Hitleriltä. Kenties Yle tahtoi jopa opettaa, että muut jalommat ja hieman tummemmat kansat saavat olla kansallismielisiä, mutta eivät sentään vanhasuomalaiset valkonaamat, joiden isät ja esi-isät taistelivat Hitlerin rinnalla kansojen toivoa, J.V. Stalinia ja Neuvostoliittoa vastaan.

Esiintyyhän sitä Hitler-kiimaa toki myös kaupallisilla kanavilla, sillä tänään klo 22.45 viihdekanava Foxilta tulee Yleltäkin lähetetty (yllätys) draamadokumentti Hitlerin salattu hyökkäys Amerikkaan. Ohjelmatiedoissa kerrotaan, että

ensimmäistä kertaa historiassa ryhmä tiedemiehiä etsii Amerikasta hylkyjä, joista monet eivät ole kuullutkaan. Jouluun 19. päivänä vuonna 1941 Hitler lähetti merivoimansa Amerikkaan tuhoisin seurauksin. Hyökkäys oli niin tappava, että USA:n hallitus halusi salata sen. 

TV 1, 27.8.2014, klo 18.30, Rakkauden tähden: Ebun ja Antti

Nigerialainen Ebun vierailee appivanhempiensa luona Vantaalla. Anoppi Heli opettaa Ebunia hiihtämään. Ebun kutsuu perheen afrikkalaiseen juhlaan. Osa 7/10.(U)

Ei päivääkään etteikö Yle promotoisi roturutsaa. Liv-kanavalta tulee tänään klo 21 täällä jo eilen mainostetun Toisenlaiset äidit sarjan jakso, jossa seurataan monikulttuurisen suurperheen elämää:

Kuudetta lastaan odottava Piia ja nigerialainen Jeffrey pyörittävät monikulttuurista suurperhettä. Ensimmäisen yhteisen lapsen lisäksi perheessä odotetaan myös tietoa tulevan isän oleskeluluvasta. Kotimainen ohjelma. 1. tuotantokausi. (41') 

"HOLODOMOR. MIKÄH?? NYT ON AIKA POHTIA VAIHTEEKSI HOLOKAUSTIA!"

YLE TEEMA, 26.1.2014, klo 18, Anne Frankin päiväkirjat

(The Diary of Anne Frank/USA 1959) Kolmella Oscarilla palkittu elokuva tytöstä, joka perheineen piileskeli yli kaksi vuotta natsien juutalaisvainoja Amsterdamissa. O: George Stevens. N: Millie Perkins, Shelley Winters.

Vaikka lännen holkaustiteollisuuden massatuotannon katsotaan alkaneen vasta vuonna 1967 Israelin voittoisan Kuuden päivän sodan jälkeen, osattiin juutalaisvetoisessa Hollywoodissa ja elokuva-akatemiassa arvostaa holokausti-tarinan propagandista käyttövoimaa jo 1950-luvulla. Hyvänä esimerkkinä tästä on jälleen televisiosta esitettävä, tälle kertaa Yle Teeman kanavalta tuleva Anne Frankin päiväkirjat, joka kahmaisi itsensä palkitsijoilta lähes yhtä paljon Oscareita kuin Schindlerin lista ja Pianisti. Anne Frankin tarina on kuitenkin holokausti-saagan kiistämätön kruununjalokivi, mistä kertoo siitä tehtyjen elokuvien ja ohjelmien määrä.

Ylen ja Teeman ohjelmapolitiikkaan elokuva sopiikin hyvin näin Eurovaalien alla, sillä nationalismin demonisoimiseen natsit ovat osoittautuneet varmaksi ja tutuksi keinoksi. Natseja on tammikuussa päästy jauhamaan mm. kolmiosaisessa Hitler-herkuttelussa Hitlerin synkkä karisma sekä minisarjassa Sodan sukupolvi (linkki). Samalla Yle osaa vaieta taitavasti internationalismin synkistä puolista, jonka vuoksi suurin osa suomalaisista on autuaan tietämätön lähinnä korkea-arvoisten juutalaisbolsehvikkien vastuulla olevasta kuuden miljoonan ukrainalaisen Holodomorin kansanmurhasta 1932–1933.

Entinen Demarin toimittaja Tapio Tuuri kirjoittaa blogissaan sattuvasti Ylen natsifiksaatiosta:

Olen miettinyt, miksi Yle esittää niin runsaasti Hitler- ja natsifilmejä. Kenties siksi, että niitä saa halvalla ulkomailta, esimerkiksi BBC:ltä. Kenties siksi, että Yle haluaa palvella runsasta yleisöä, jota Hitler ja natsit kiinnostavat. Kenties Yle esittää niitä siksi, että niihin sisältyy jokin opetus suomalaisille, ei niinkään uussuomalaisille, vaan meille tavallisille valkoihoisille kantissuomalaisille. 

Hitlerin synkästä karismasta bongasin ainakin kaksi ajatusta, joihin voi sisältyä opetus: Hitlerin alkuvaiheen sotamenestykset tekivät monista saksalaisista kansallismielisiä. Hitler sai monet saksalaiset uskomaan, että he ovat muita kansoja parempia. 

Synkän karisman suomenkielisessä selostuksessa korvaani särähti sana kansallismielinen. Sitähän on Suomessa käytetty paljon. Minäkin pidän itseäni sangen kansallis- ja suomalaismielisenä. Yle kenties tahtoi siis opettaa, että kansallismielisyys on lähtöisin itseltään suurelta saatanalta Hitleriltä. Kenties Yle tahtoi jopa opettaa, että muut jalommat ja hieman tummemmat kansat saavat olla kansallismielisiä, mutta eivät sentään vanhasuomalaiset valkonaamat, joiden isät ja esi-isät taistelivat Hitlerin rinnalla kansojen toivoa, J.V. Stalinia ja Neuvostoliittoa vastaan.

(....) Koska Hitler opetti, että saksalaiset ovat muita kansoja parempia, niin suomalaisten täytyy tietenkin pitää itseään muita kansoja huonompina, koska emmehän halua olla natseja.

PUNA-YLE UUSINTAA MYYTTIÄ MANNERHEIM-MYYTISTÄ

Linkki ohjelman esittelyyn.

Voiko olla mitään kuluneempaa ja epärehellisempää kuin väittää, että marsalkka Mannerheimin todellista persoonaa ja tekoja varjellaan hampaat irvessä kansalta, jotta voitaisin ylläpitää henkilökulttia ja nationalistista ilmapiiriä. Nämä totuuden sankareiksi itsensä mieltävät myytin murtajat eivät kuitenkaan kerro mitkä instanssit ja henkilöt tätä tarkoin varjeltua Mannerheim-myyttiä ylläpitävät. Ehkäpä siksi, ettei sellaisia tahoja ole muualla kuin heidän harhaisessa mielessään.

Asia on pikemminkin niin, että on olemassa vasemmistolaisten päähinttynyt myytti, jossa uskotaan, että Mannerheim on myytti, jota ei olla koskaan kunnolla purettu. Jokainen takarivin Taavokin tajuaa, ettei viimeisen vuosikymmenen Mannerheim-julkisuudessa olla oikeastaan muuta tehtykään kuin räävitty, solvattu ja purettu Mannerheim-"myyttiä". Tapio Tuuri -niminen bloggaaja kiteyttää hyvin sen, mikä näitä edistyksellisiä Mannerheim-maanikkoja motivoi:

Vähän luulen, että nämä nykyjournalistit ja muut taiteilijat luulevat Mannerheimin olevan suomalaisille tärkeä ja siksi paljastavat innoissaan, että Mannerheim olikin paska jätkä; ja sitten suomalaiset huomaavat, ettei heistä sittenkään ole mihinkään ja taipuvat lopulta nurisematta monikulttuuriin somppujen palvelijoiksi. (Linkki koko blogitekstiin)

Marski ei tietenkään ole pyhä ja hän teki virheitä, mutta se ei ole tässä oleellista. Tärkeää tässä negatiivisessa Mannerheim-hypetyksessä on ymmärtää Yleisradion ohjelmantekijöiden kuten Kai Bymanin motiivit. Puna-Ylen toimittajakunta näyttää jumittuneen edelleen vuoden 1918 rintamalinjoihin, mikä ilmenee jatkuvana rituaalisena haluna ärsyttää sitä kansanosaa, joka samaistuu vapausodan voittaneen valkoisen kenraalin puolelle. Eniten he kuitenkin inhoavat "pettureita", niitä isänmaallisia vasemmistolaisia duunareita, jotka pitävät Mannerheimia Suomen pelastajana talvi-ja jatkosodassa. 
  
Tämän illan dokumentti ei tarjoa mitään, josta ei olisi puhuttu aiemmin  julkisuudessa. Mannerheimin strategisia virheitä on puitu vuoden 1944 suurhyökkäyksestä lähtien. Ylijohdon virheet tai oletetut virheet ovat olleet siis jo pitkään tiedossa. Asiaa on käsitelty vuosikymmeniä sitten jopa viihteessä kuten Ilmari Turjan Päämaja-näytelmässä ja siitä tehdyssä Matti Kassilan ohjaamassa elokuvassa (1970).
 

Eräs puolustusvoimien ammattilainen on todennut N-Liiton suurhyökkäysestä sen minkä tämä dokumentin katsojan pitäisi pitää koko ajan mielessä:

Jos Kannas olisi tuon ajan puolustusdoktriinin mukaan linnoitettu, puna-armeija olisi tuhonnut koko Kannaksella olleen suomalaisen kenttäarmeijan niihin linnoitteisiin.  Nyt päästiin käymään viivytystaistelu ja iskemään takaisin Tali-Ihantalassa.  Tunnetuin seurauksin.

Venäläisillä oli Kannaksen hyökkäyksen alkaessa niin paljon tulivoimaa ja kalustoa, että ne olisivat tulleet kaikenlaisista kiinteistä linnoitteista joka tapauksessa läpi. Mannerheimin "virhearvointi" ei muuta tätä tosiasiaa miksikään.