UUSKOLONIALISMIA KIIHDYTETÄÄN EUROOPASSA, MUTTA YLIOPISTO JA MEDIA HUOLISSAAN VAIN SYRJÄYTETYN KANTAVÄESTÖN "RASISMISTA"

Kansojensa edusta irtaantuneet valtionjohdot ovat pitkälti vastuussa Euroopan antautumiselle kolmannen maailman parasiittimaiselle uuskolonialismille. Rikosvastuu ei ole vain näillä ilmiselvillä maanpettureilla: heidän politiikkaansa tukevat ratkaisevasti nomenklatuuran yhteistoimintamiehet ja -naiset yliopistossa ja mediassa. Niiden tehtäväksi on tullut massalevittää propagandaa, jossa maahantunkeutujat esitetään umpimieliseksi leimatun kansan rasismin uhreina. Röyhkeyden huippuna voi pitää median tapaa esittää maahanmuuttoinvaasio rikkautena, johon kiittämättömän ymmärtämätön kantaväestö suhtautuu vihamielisen rasistisesti. Näin kleptoparasiittien harjoittama rasismi ja väkivalta projisoidaan kantaväestöä koskevaksi ilmiöksi.

Viimeisin rimanalitus median ja yliopiston puolelta saatiin kuulla tänään Yle uutisten kertoessa valkoista kantaväestöä paimentavasta tendenssitutkimuksesta. Ylen verkkosivuilta löytyvässä agendauutisessa Etätöiden yleistyminen voi lisätä rasismia ja ennakkoluuloja, kertoo tuore tutkimus luodaan mielikuvaa, jossa koronaviruksen yksi pahimmista ongelmista (sic) olisi vain valkoisten harjoittaman rasismin mahdollinen kasvu. 

Vaikka tämä ideologisesti motivoitunut tutkimus on tehty Iso-Britanniassa, näkee Yle siinä mahdollisuuden hyödyntää rasismidiskurssia myös Suomen oloihin sovellettuna:

Työpaikoilla muodostuvat ystävyyssuhteet ovat oleellisessa roolissa harhaluulojen ja väärinkäsitysten murtamisessa, sanotaan Englantiin ja Walesiin keskittyneessä tutkimuksessa. 

Kun yhä useammat työskentelevät kotona, paluu "takaisin eristäytyneisiin siiloihin" on helpompaa, kertoo Woolf-instituutin perustaja Ed Kessler Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle. 

Uskonnollisten ja etnisten ryhmien sosiaalinen kanssakäyminen vähenee huomattavasti, mikäli verrokkia lähityöskentelylle toimistoissa ei löydetä, tutkimuksessa sanotaan. 

Uutisessa puolustetaan oletusarvoisesti tutkimuksen pohjalla olevaa monikultturistista kontaktiteoriaa, vaikka empiiristen näyttöjen perusteella kyseessä on täysin virheellinen oletus rauhanomaisen yhteiselon perustaksi. Ainoa lääke molemminpuoleiseen vihamieliseen rasismiin olisi rakastava rasismi, jossa väistämättömien intressiriitojen synty ehkäistään vähentämällä eri etnisten ryhmien kontaktit minimiin. 

Käytännössä tämä tarkoittaa eksistentiaalisesti vieraiden populaatioiden rahtaamisen lopettamista Eurooppaan. Woolf-instituutin tutkijoille tämä ei tietenkään käy, vaan he pitävät kasvavaa etnistä diversiteettiä kyseenalaistamattomana hyvänä, johon syrjäytetyn kantaväestön vain pitäisi jotenkin sopeutua. Mitä ylhäältä pakotettuun diversiteettiin mukautuminen sitten tarkoittaa? Ei sen kummempaa kuin isiensä maan ja resurssien vapaaehtoista luovuttamista valmiiseen pöytään änkeytyneille vapaamatkustajille!

Ylen uutisoimassa tutkimuksessa oletetaan kummallisesti, että muukalaisten tunkeutuminen valkoisiin sydänmaihin olisi jotenkin hyödyllinen tai iloinen asia alkuperäisasukkaille kunhan he vain ystävystyvät yksilötasolla muukalaisten kanssa:

Tutkimuksessa korostetaan, että ystävyyssuhteet työpaikoilla hälventävät stereotypioita, auttavat luomaan yhteisiä tavoitteita ja edistävät myönteisiä asenteita eri ryhmien välillä.

Tässä uskotellaan valheellisesti ettei etnistä nollasummapeliä oikeasti olekaan, jos vain erilaiset ihmiset pitäisivät toisiaan kädestä ja laulaisivat yhdessä Kumbayaa. Tosiasiassa aitoja hyötyjiä ovat vain tulijat ja heidän etninen nurkanvaltaajaryhmänsä, sillä rikkaaseen maahan päästyään heillä ei ole muuta kuin voitettavaa. Sen sijaan kantaväestölle kyse on sukupolvien päähän etenevästä jatkuvasta menettämistä, luhistumiseta ja lopulta geneettisestä katoamisesta. Maailmanhistorian isossa vaakakupissa monikulttuuriteatterin valmiiksi raamitetut vuorovaikutusuhteet eivät paina höyhenen vertaa.

Brittiläisen kulttuurin ytimessä oleva valkoinen kantaväestö on saanut väistyä poliittisen johdon edistämän laillisen ja laittoman maahanmuuton tieltä. Uutisjutussa käytetyt maahanmuuttajaprosentit ovat jo yhdeksän vuotta vanhoja, mutta silti kylmääviä:

Vuonna 2011 joka viides britti samaistui johonkin muuhun etniseen ryhmään kuin valkoisiin britteihin. Kymmenen vuotta aiemmin vastaava luku oli 13 prosenttia, tutkimuksessa kerrotaan.

Karmivinta tässä hiljaisessa kansanmurhassa on kantaväestön apaattisuus muutokselle. Ilmeisesti leipä ja sirkushuvit ovat turruttaneet heidät täysin todellisuudesta pieniä vastarintapesäkkeitä luukunottamatta. Brittitutkimus puhuukin "kansallisesta yksimielisyydestä" monikulttuurin syrjäyttäessä valkoista alkuperäisväestöä:   

Tutkimus osoittaa, että brittiyhteiskunta on kaukana jakautuneesta ja erittäin polarisoituneesta, kirjoittaa Woolf-instituutin vanhempi tutkija Julian Hargreaves tutkimuksen esipuheessa. 

– On syntymässä kansallinen yksimielisyys siitä, että monimuotoisuus on hyväksi maallemme, mutta muutoksen nopeus on ollut liian kova, Hargreaves sanoo.Hargreavesin mukaan nähtävissä on paitsi rasismin ja muukalaisvihan laskua, myös negatiivisia asenteita uskontoa, erityisesti islamia kohtaan.

Nyky-Euroopassa tilanne on poikkeuksellinen, koska historia ei tunne ainuttakaan kulttuuria, joka vapaaehtoisesti, vieläpä ylpeästi iloiten, luovuttaa maansa, kulttuurinsa, resurssinsa ja sukulinjansa vähemmän kyvykkäille tulijoille. Olisi järjetöntä vaatia vaikkapa tiibetiläisiä, japanilaisia tai Israelin juutalaisia riemuitsemaan heidät syrjäyttävien rotumuukalaisten maahanpäästämisestä. Ainoastaan omasta kohtalostaan täysin välinpitämättömäksi aivopestyssä Euroopassa tämä näyttää olevan mahdollista.

Ainoa tutkimushavainto, josta voi olla samaa mieltä, on islam-kielteisyyden käyttäminen etnisen siirtolaisvastaisuuden korvikkeena:

Ennakkoluulot uskontoa kohtaan voivat johtua siitä, että on hyväksyttävämpää ilmaista kielteisiä mielipiteitä uskontoa kuin etnisyyttä kohtaan. 

– lslaminuskoisuus näyttää pysyvän ennakkoluulojen laukaisijana, Hargreaves sanoo BBC:lle.

Islaminvastainen strategia näkyy vahvana populistisissa liikkeissä, jotka eivät uskalla vastustaa maahanmuuttoa rodullisen erilaisuuden vuoksi, vaikka juuri se on kansakunnan jatkuvuuden kannalta se kohtalokkain kysymys. Uskonnollisten kiertoilmausten käyttö rotumuukalaisista kertoo ikävällä tavalla vasemmistoliberaalien hegemoniasta, joka määrittelee yhteiskunnallisen keskustelun sallitut raamit omaksi ideologiseksi edukseen.

Häntä demografinen tilanne naurattaa,
aitoa brittiä ei.

BRITANNIAN DEMOKRATIAILVEILY NIMELTÄ UUSI BREXIT-ÄÄNESTYS

Vanha sanonta kuuluu, että jos demokratia oltaisiin keksitty nyt, valtaapitävät kieltäisivät sen välittömästi. Sama sanalasku päivitettynä voisi mennä näin: jos äänestystulos on valtaapitäville väärä, äänestetään niin kauan kunnes saadaan sopiva tulos. Tällaiselta mielikuvalta ei voi välttyä Ylen tämän päivän Brexit-uutisjutusta Uusi kansanäänestys Britannian EU-erosta? Näin britit voisivat päätyä äänestämään uudelleen, jossa EU-mielinen toimittaja Petri Raivio hekumoi ja spekuloi federalistista talouseliittiä miellyttävällä uudella vaalituloksella.

Syynä Raivion toiveikkuuteen on hänen haastattelema työväenpuoleen europarlamentaarikko Richard Corbett, jonka mukaan uuden kansanäänestyksen todennäköisyys on noussut selvästi. Syynä tähän on työväenpuolueen maanantainen päätös, jossa puolue ilmoitti kannattavansa uutta Brexit-äänestystä. 

Ylen haastattelussa  Corbett kertoo, että kaikki tärkeimmät oppositiopuolueet, labour, liberaalidemokraatit, vihreät, Skotlannin ja Walesin nationalistit, tukevat nyt toista kansanäänestystä. Tältä pohjalta hän pohtii ääneen, miten uuteen äänestykseen voitaisiin päätyä. Hän on kuitenkin haastattelussa visusti hiljaa siitä, kuinka demokratian vastaista on äänestyttää kansaa niin monta kertaa, että poliittista nomenklatuuraa miellyttävä "oikea" lopputulos saavutetaan. Sosialistipuoleen ainoa motiivi uuteen kansanäänestykseen on selvästi siinä, ettei puolueen johto pitänyt kansalaisten antamasta äänestystuloksesta. 

Työväenpuolueen innokkuutta uuteen kansanäänestykseen ei tarvitse kaukaa Euroopasta etsiä. Sosialisteina puolue on aina ollut kaikenlaisten ylikansallisten internationaalien kannattaja ja nationalismin vastustaja. Kuten muutkin sosialistit myös Britannian työväenpuolue on aina toivonut EU:sta uutta federalistista Eurostoliittoa tai viidettä internationaalia. Tällaisilla vaatimuksilla työväenpuolue julistautuu väistämättä perinteisen työväenluokan viholliseksi, koska tällöin se marssii samassa rintamassa suurkapitalististen globalistien kanssa. Näin työväenpuolueen johtajat eivät ole ainoastaan luokkansa pettureita, vaan myös ilmiselviä kansanvihollisia. 

Läntiset valtamediat eivät turhaan peittele iloaan työväenpuolueen maanantaisesta päätöksestä. Ovathan ne kaikkialla Euroopassa juntanneet eurokansalaisten kurkusta alas viestiä, kuinka väärä Brexit-äänestyksen tulos olikaan. Nyt tämä massiivinen propaganda alkaa tuottaa tulosta Britanniassa:

– Kummin päin vaan, mielipidemittaukset osoittavat, että kansalaiset äänestäisivät EU:hun jäämisen puolesta jos uusi kansanäänestys järjestettäisiin nyt, Corbett sanoo.

Länsimainen demokratia on jälleen todistanut millaisten kulissien takaa sitä todellisuudessa johdetaan. Jo se, että poliittiseen eliittiin kytköksissä oleva valtamedia ohjaa yksipuolisesti julkista keskustelua ja julkaisee tarkoitushakuisia gallupeja, tekee aidosta demokratiasta kyseenalaisen. 

Manipuloidun vaalikarjan antaman tuloksen pohjalta järjestelmä saa muodollisen legitimiteetin, jolla se voi tehdä lopulta kansan edun vastaisia päätöksiä. Siksi koko nykydemokratia pitäisi arvioida uudelleen ja panna kokonaan remonttiin, jotta kansalaisten ääni pääsisi kuuluviin.

IHMISOIKEUDET ON KOODISANA EUROOPPALAISTEN TUHOAMISELLE.

Uusia naapureita Ullanlinnaan, Punavuoreen ja Eiraan.

TV 1, 3.7.2014  klo 22.05, Ulkolinja: Siirtolaisten kova maailma

Isossa-Britanniassa asuu yli 600 000 laittomasti maahan tullutta siirtolaista. Moni heistä on muuttanut maahan paremman elämän toivossa, mutta millaista on elää lainsuojattomana piilossa, ilman oikeutta? T: BBC. HD

Ylen artikkeli ohjelmasta ja linkki ohjelmaan.

Jälleen kerran Ylen tarjoama ohjelma, jossa kansainvaeltajista tehdään pelkkää sympatiaa ansaitsevia uhreja ja jossa syyllisyyden manttelia sovitetaan ties monennettako kertaa valkoisen miehen taakan uuvuttamille harteille. Ohjelman ääneen lausumattomana moraliteettina on, että kolmannen maailman Eurooppaan virtaaminen on maahantunkeutujien subjektiivinen oikeus - koska ihmisoikeudet, koska "meidän velvollisuus" ja koska Hitler. Ekologiset ja kansojen itsesäilytykseen perustuvat argumentit ovat tällaiselle fundamentalismille toisarvoisia, jopa "rasistisia" perusteluja, joita ei voi sen vuoksi ottaa edes harkintaan, puhumattakaan että ne nostettaisiin julkisen keskustelun agendalle. Tässä valtamedialla on yhteiskunnallisen keskustelun portinvartijana ratkaiseva rooli, eikä se ikävä kyllä aio muuttaa agendaansa niin kauan kuin se toimii globaalin suurpääoman, kulttuurimarxilaisten ja heitä seuraavien hyödyllisten idioottien propagandatehtaana.

Illan Ulkolinjassa tuodaan esiin kylmiä suuria lukuja maahanmuutosta, mutta ne kalpenevat sen tosiasian kanssa, että Eurooppaan tulisi elätettäviksi vaikka 6 miljardia globaalin enemmistön geenisäkkiä, mikäli maahanmuuttoon sovellettaisiin BBC:n toimittaja Fergal Keanen suosimaa subjektiivista oikeutta käsitteen absoluuttisessa merkityksessä. Vaikka Eurooppa on tärvelty pitkälti jo nyt, niin totaalinen mutavyöry saisi ainakin Yle Watchissa hymynkareen huulille, sillä viimeistään silloin hyvien asuinalueiden punaporvarilliset hyväkkäät saisivat itse maistaa koko rahalla kannattamaansa diversiteettiä ja monikulttuurisuutta.