EU:N UUDELLA TEKIJÄNOIKEUSDIREKTIIVILLÄ HALUTAAN FILTTERÖIDÄ KRIITTISET ÄÄNET

Yle uutiset kertoi eilen, että Euroopan parlamentti hyväksyi kiistellyn tekijänoikeusdirektiivin. Päätös jäi monilta huomaamatta, koska samaan aikaan Euroopan Unioni asetti kurinpitotoimet Unkaria vastaan ja Saksan tiedustelupalvelun pääjohtaja Hans-Georg Maassenia hiillostettiin eroamaan, koska hän on epäillyt valtamedian Chemnitzistä uutisoimaa kuvaa. 

Tavalliselle eurooppalaiselle uusi tekijänoikeusdirektiivi merkitsee paljon enemmän kuin keskisen Euroopan päivänpoliittiset kohut, sillä voimaan tullessaan direktiivi rajoittaisi ratkaisevasti tiedonlevitystä sosiaalisessa mediassa. Käytännössä voidaan puhua bisnesvetoisesta sensuurista, joka on tehty sekä federalistisen EU:n että mediajättien hyväksi kriittistä kansalaista vastaan. Ylen uutinen selittää pähkinän kuoressa mistä tässä kaikessa on lopulta kysymys:

Uudistuksen tarkoitus on parantaa oikeudenhaltijoiden asemaa suhteessa internetin alustapalveluihin. YouTuben kaltaiset palvelut eivät voisi jatkossa enää vedota siihen, että ne toimivat vain käyttäjien lataaman materiaalin alustana. Direktiivin kannattajien mukaan se parantaisi esimerkiksi muusikon mahdollisuuksia saada verkkojäteiltä tekijänoikeuskorvauksia.

Toteutuessaan direktiivi johtaa siihen, että internet-palvelut alkavat suodattaa automaattisesti käyttäjien verkkoon lataamaa sisältöä välttyäkseen tekijänoikeuskanteilta. Toinen välitön seuraus tulee direktiiviin artiklasta 11, joka laajentaa mediajättien tekijänoikeutta. On erittäin todennäköistä, että esimerkiksi uutisotsikkolinkin julkaisemisesta pitää jatkossa maksaa tekijänoikeuskorvaus. Kansalaisen kannalta tämä on kuitenkin pieni harmi verrrattuna artiklaan 13.

Artikla 13 lisää verkkosivustoille vastuuta ja kustannuksia, koska se velvoittaa nettisivustot valvomaan, etteivät käyttäjät lataa niiden sivuille tekijänoikeuksilla suojattuja sisältöjä. Tällöin vaikkapa Facebookin tai kuvapalvelu Instagramin pitäisi estää käyttäjiä jakamasta  tekijänoikeuden suojaamia kuvia palveluissaan tekijänoikeusrikkomussyytteen uhalla. Tämä taas johtaa automaattiseen suodattamiseen, jolloin voisi poistua materiaalia, johon jakajalla olisi oikeus. Suodattimet kun eivät ainakaan vielä tällä hetkellä osaa tehdä eroa alkuperäisen teoksen ja siitä tehtyjen versioiden kuten meemien välillä.

Suurin käytännön vaikutus esimerkiksi Facebookissa olisi se, että käyttäjä ei voisi enää jakaa suurten mediatalojen uutisjuttuja tai edes niistä tehtyjä kriittisiä ja ironisia referaatteja. Näin Facebookin käyttäjät eivät voi enää käydä kriittistä keskustelua valtamedian uutistarjonnasta. Kansalaisten tajuntaan jäisivät vain suurten mediatalojen valeuutiset. Samalla vaihtoehtomedian ja yksittäisten yhteiskuntakriittisten blogien ylläpitäjien työtä hankaloitetaan huomattavasti, koska uusi tekijänoikeusdirketiivi määrää, että suurten meditalojen kuvia ja artikkeleita (edes referaattina) ei saa käyttää ellei satu omistamaan niiden oikeuksia.

Tiedotusvälineissä tekijänoikeusdirektiivi on yritetty esittää medialustojen kuten YouTuben ja perinteisen viihteen tuottajien (elokuvastudiot, levy-yhtiöt) välisenä kiistana, jonka voitti nyt viihdeteollisuus. Todellisuudessa koko kuvio on populismista huolissaan olevan EU:n luoma teatteri, sillä juuri se on mielissään uuden tekijänoikeusdirektiivin artiklasta 13. Uuden direktiivin myötä kun voidaan rajoittaa esimerkiksi YouTuben ja Facebookin sisältöä, koska palvelun antajat ovat vastuussa materiaalista, jota käyttäjät ovat niihin ladanneet. Kyse on sensuurista, mutta EU haluaa selittää sen tekijänoikeuskysymyksenä, vaikka esimerkiksi artisteille YouTubesta saatavat tulot ovat olemattomia. Voittajia tässä ovatkin rahastava viihdeteollisuus ja sensuuria vaativa EU. Häviäjinä tavalliset kansalaiset.

Eikä tässä vielä kaikki. Lisää sensuuria Facebookiin on tulossa mistäpä muualta kuin sosialistien suunnalta. Jos Britannian työväenpuolueen parlamentaarikko Lucy Powellin ehdotus menee läpi, Facebookissa kielletään salaiset ryhmät, "jotka levittävät vihaa". Koska vihapuhe on vihamielisen eliitin koodisana sen poliittiselle oppositiolle , savustustoimet tulevat koskemaan vain kansallismielisiä ja EU-kriittisiä. Mikään salaisuus ei ole se, että FB:n salaiset ryhmät eivät ole salaisuus läntisille tiedustelupalveluille, joille Facebook jakaa auliisti tietojaan.

                                                             ********************

Chemnitzissä tavalliset ihmiset saivat tarpeekseen
muukalaisväkivallasta. Miehityshallinto säikähti ja leimasi
mielenosoittajat vaarallisiksi uusnatseiksi aivan samoin kuin
DDR vuoden 1989 mielenosoituksissa sosialismia vastaan.

Saksassa kaikkien on uskottava alunperin äärivasemmiston levittämiin valeuutisiin Chemnitzistä, koska sen sisältö sopii 100-prosenttisesti  miehityshallinnon poliittisesti korrektiin so. valheelliseen narraatioon: jos jotain ikävää tapahtuu, syy on aina natseissa ja joka toista väittää, on itse natsi. Tämän sai kokea omin nahoin Saksan tiedustelupalvelun pääjohtaja Hans-Georg Maassen, koska hän rohkeni epäillä ilmeisen valheellista ja liioteltua mediakuvaa Chemnitzin "ihmisjahdista". 

Myös Yle asettuu uutisessaan Joutuuko Saksan kotimaantiedustelun johtaja eroamaan kommenttiensa vuoksi? Maassen epäili, tapahtuiko Chemnitzissä ulkomaalaisten ajojahtia selkeästi virallista valhenarraatiota puolustavien vasemmistoliberaalien ja kosher-konservatiivien puolelle. Maassenia kohdannut raivokkaan moralistinen ajojahti johtuu pohjimmiltaan siitä, että hän on uskaltanut kritisoida Angela Merkelin turvapaikkapolitiikkaa. Kuvaavaa kieroutuneelle saksalaispoliitikalle on, että kun äärivasemmisto harjoitti ilman provokaatiota aloitteellista väkivaltaa Hampurin G20-kokouksen yhteydessä, suurin osa poliitikoista sulki vasemman silmänsä eikä ketään vaadittu eroamaan.

Kiista Chemnitzistä on suoraan verrannollinen holokaustikeskusteluun, jossa kaikkien kansanmurhayrityksen laajuutta kyseenalaistavien tosien argumenttien esittäminen on kriminalisoitu. Saksassa jo Chemnitzin tapahtumien epäily siten kuin valtamedia sen esittää on silkkaa natsismia, koska eihän saa olla niin, että äärioikeistolaisten ja tiedustelupalvelun johtajan esittämä todistusaineisto voittaa, vaikka se olisikin totta. 

Varmaa on ainakin se, että media ja Merkelin kristillisdemokraattien johtama hallinto tekevät yhdestä epäilyttävästä videopätkästä mielikuvituksellisen johtopäätöksen, jonka mukaan Chemnizissä olisi tapahtunut satojen äärioikeistolaisten tuntikausia kestänyt värillisten jahti. Viranomaislähteiden mukaan tästä ei ole mitään näyttöä, mutta siitä huolimatta media myös Suomessa jaksaa toistaa tätä äärivasemmiston masinoimaa uutisankkaa.

Monissa valtamedioissa keskustellaan siitä, kenen luoma mielikuva Chemnitzin tapahtumista voittaa. Helsingin Sanomien toimittaja Anna-Liina Kauhasen mukaan taistelussa on kyse äärioikeiston mielikuvasta jota vastaan asettuvat ne,  "jotka tuomitsevat Chemnitzin mielenosoitusten ulkomaalais- ja juutalaisvastaisen väkivallan". Uutisten seuraajaa kiinnostaa kuitenkin vain se, mitä todella on tapahtunut, jonka vahvistamiseksi hän haluaa kuulla viranomaisten lausunnot tapahtumista, silminäkijähavainnot ja muut konkreettiset todisteet. Tavallista sukankuluttajaa ei kiinnostaa pätkän vertaa, miltä punavihreästä toimittajasta tuntuu tai mitä hän sanoo ilman todisteita "satoihin nousseiden äärioikeistolaisten muukalaisjahdista". Toisin kuin toimittaja Kauhanen väittää, keskustelussa ei ole kyse moraalisesti oikeasta ja väärästä narraatiosta, vaan siitä, kuka puhuu totta ja kuka valehtelee. Nykyisten tietojen valossa valehtelijoita ovat Kauhasen lisäksi muu valtamedia ja koko Merkelin hallinto.