PRESIDENTTI NIINISTÖN PUHE JA PUNAVIHREIDEN AHDISTUS

Presidentti Sauli Niinistö puhui valtiopäivien avajaisissa.

Tämän päivän suurin uutinen on ollut presidentti Sauli Niinistön puhe valtiopäivien avajaisissa, jossa hän sanoi kansainvaelluksen ylittävän kansallisen kestokyvyn rajat. Puhe herätti välittömästi puistatusta punavihreässä oppositiossa, josta kertoo Ylen uutinen "Hämmentävää, yllättävää – tuki kiristyvälle maahanmuuttopolitiikalle, valtiomiesteko,” kommentoivat kansanedustajat Niinistöä. Ei-eurooppalaisten etnistä etua suomalaisia vastaan ajava demarien kansanedustaja Nasima Razmyar sanoi ennalta arvattavasti, että 

– Ensi tunne on hämmennys. En ymmärtänyt, mitä hän oikein tarkoitti. Jos kosketaan todellisia syitä varten tehtyihin kansainvälisiin sopimuksiin, niin ollaan aika häilyvällä tiellä. – Kun pelotellaan sillä, että on hyviä ja huonoja ihmisiä, niin ei tätä tilannetta ainakaan parannetaan näillä sanoilla, Razmyar pohti valtiopäivien avajaiskahvitilaisuuden tungoksessa.

Eduskunnan toinen etninen nurkanvaltaaja, vihreiden Ozan Yanar, puki hätääntyneen ahdistuksensa sanoiksi:

– Puheessa oli hämmentävää esimerkiksi se kohta, jossa kyseenalaistettiin kansavälisiä sopimuksia. Juuri sopimukset heijastavat suomalaisia ja eurooppalaisia arvoja. – YK:n pakolaissopimus tai Geneven ihmisoikeussopimus eivät ole todellakaan mitään äärisopimuksia, vaan niissä kehotetaan turvallisia maita käsittelemään apua tarvitsevien hakemuksia, Yanar sanoi.

Sekä Razmyarille että Yanarille kansainväliset sopimukset ovat ymmärrettävästi se auktoriteeti, johon he turvautuvat, jotta maahamme voitaisiin vaivihkaa rahdata tuhansittain värillisiä suomalaisten syrjäyttäjiä. Suomalaisvastaisia poliitikkoja huolettaa selvästi se, että heidän pyhinä pitämät kansainväliset sopimukset voitaisiin neuvotella uudelleen, jolloin heidän etnistä etuaan hyödyttävä kansainvaellus kuihtuísi kokonaan.

Perussuomalaiset ovat tietenkin ottaneet Niinistön puheen innokkaasti vastaan, mutta monet skeptiset kansalaisvaikuttajat ovat kuitenkin sitä mieltä, että kyse on toistaiseksi vain puheen tasolle jäävästä populismista. Todennäköisesti Niinistö on seuraillut mielipidemittauksia ja puhui nyt sen mukaisesti. Huolimatta siitä, että presidentin puhe toi pinnan alla kuplineen kansainvaellus-kritiikin valtavirtaan, se oli edelleen vain puhe, sillä teot odottavat tekijäänsä. Ainostaan teot kiinnostavat kansalaisia, jonka vuoksi onkin kysyttävä, että mikä ihme siitä rajojen sulkemisesta tekee niin vaikeaa?

                                          *********************************


Toinen Ylen verkkosivuilla silmille pompahtunut juttu oli Näkökulma: Ulkomaalaisuus ei lähde Suomessa syntymällä, jossa ilmeisesti venäläistaustainen Ylen toimittaja valittelee sitä, ettei häntä pidetä aitona suomalaisena. Heti näkökulman alussa toimittaja tölväisee multikulti-liturgian mukaisesti uusnatseja:

Äitini on ollut Suomessa 40 vuotta eli kaksi kertaa kauemmin kuin syntymämaassaan. Se on pitempi aika Suomessa kuin monella kotimaisella uusnatsilla.

Toivottavasti Nadjalle tuli tästä purkauksesta edes parempi mieli. Mikkosen juttu kuuluu siihen samaan sarjaan, jossa suomalaisuuden sanotaan olevan vain sosiaalinen konstruktio, jonka vuoksi jokainen maan rajan ylittänyt on suomalainen jos sitä itse haluaa olla:

Ihmisen tulisi saada määritellä identiteettinsä itse. Monelle meistä juuret ovat ensisijaisia minäkuvan rakennusosia: meistä löytyy saamelaista, helsinkiläistä, suomalais-nigerialaista ja kainuulaista asennetta.

Ihminen voi toki yrittää määritellä identieettinsä itse, mutta perusidentitieetin kuten sukupuolen, rodun ja kansalaisuuden päättää yleensä se yhteisö jossa ollaan. Esimerkiksi mies voi halutessaan väittää olevansa nainen, mutta hänen on turha odottaa myönteistä reaktiota naisilta, kun hän pyrkii naisten vessaan. Samoin saksalainen kansallissosialisti voi julistautua ortodoksijuutalaiseksi, mutta se on kokonaan eri asia millaisen hyväksynnän juutalaisyhteisö tälle ilmoitukselle antaa. Olemassolon kannalta keskeiset identiteetit ovatkin sellaisia, etteivät ne ole pelkkiä ilmoitusasioita toisin kuin vaikka julistautuminen postimerkinkeräilijäksi.

Edes kansalliset ja rodulliset identiteetit eivät ole absoluuttisen jyrkkiä, vaan niissä on ns. maalaisjärkeen perustuvaa joustoa. Toisen sukupolven rodullisesti valkoista venäläistä voidaan pitää suomalaisena, mikäli hän omaksuu suomalaisen kulttuurin ja identiteetin. Halutessaan hän voi pitää myös venäläisen identiteetin, mutta silloin hänen on turha odottaa suomalaisilta, että häntä pidettäisiin aidosti yhtenä meistä. Sen sijaan Suomessa asuvasta viidennen polven kongolaistaustaisesta henkilöstä ei tule koskaan suomalaista, riippumatta siitä miten hyvin hän on omaksunut kielen ja kulttuurin. Se tosiasia, että kongolaisia asuu Suomessa ei tee heistä suomalaisia, vaan kongolaisen vähemmistön edustajia. Mikäli joku pitää tällaista rajanvetoa mielivaltaisena, hänen täytyy tuomita myös japanilaisuuden idea ja pitää Tokiossa asuvaa neekeriä japanilaisena. Harvat näin kuitenkin tekevät, joten miksi he sitten pitävät Helsingissä asuvaa neekeriä suomalaisena?
                                    

                                                    **********************************

Yle Teema, 3.2.2016 klo 17:00, Ruotsalaisen feminismin historiaa

2/3. Onko feminismi nujertanut miehet? Belinda Olsson lähtee vauvarytmiikan tunnille latteisukkien kanssa. Entä voivatko naiset olla palomiehiä ja pitää puheita avioeron hetkellä tai häissä? (U) HD Äänitekstitys: suomi.

Yle Fem, 3.2.2016 klo 18:56, Knietzsche - maailman pienin filosofi 

Osa 18/22. Muut. Erilaisuus pelottaa, mutta ilman muita elämä olisi aika tylsää. Asettamalla omat rajamme oikein, meistä tulee suvaitsevampia ja opimme arvostamaan erilaisuutta. svenska.yle.fi/hajbo HD Äänitekstitys: ruotsi. K7 (väkivalta).