Kuulijana sitä oikein hätkähtää, kuinka Ylen radio-ohjelmiin tungetaan kiistanalaisia moderneja rappioarvoja kuin sivumennen, teemoihin, jotka aluksi vaikuttavat täysin neutraaleilta. Näin kävi kuunnellessani Ylen toimittaja Hannu Reimeen ykkösaamun kolumnia, jossa käsiteltiin lähestyvän merkkipäivän kunniaksi tietokoneen isänä pidetyn Alan Turingin (1912-1954) elämää. Kun Reime puhui lyhyesti Turingin itsemurhasta, hän ei malttanut olla tuomatta esiin mielipidettään homouteen liittyvästä yhteiskuntapolitiikasta, vaikka esittääkin sen ikään kuin kolmannen persoonan objektiivisena kantana ja "tosiasiana":
jos Alan Turingilla oli itsetuhoisia ajatuksia, niiden todennäköisempi toteuttamisajankohta olisi ollut pari vuotta aikaisemmin. Turing näet pidätettiin ja tuomittiin homoseksuaalisuudesta, joka siihen aikaan [1950-luvulla] oli rikos Iso-Britanniassa ja niissä maissa, jotka nyt ylpeilevät suvaitsevaisuudellaan ja eurooppalaisilla arvoilla.Lopun sivulauseessa Reime näyttää paheksuvan siitä, ettei nykyisten punaliberaalien korkeimmaksi arvoksi korottama (valikoiva) suvaitsevaisuus ollut vielä 1950-luvulla sellainen yhteiskuntaa totalisoiva voima kuin se on tänään. Mediaväen sodomiittien palvonta, josta nykyään käytetään sen vähättelevää ilmaisua suvaitsevaisuus, otetaan tässä lähtökohtaiseksi moraaliseksi hyväksi ja pahoitellaan epäsuorasti sitä, ettei 60 vuotta sitten homoja pidetty ihmeellisen upeina ihmisinä, joille on nyt voitu antaa valta määrittää se mitä enemmistön pitää ajatella seksuaali- ja identiteettipolitiikasta.
Vaikka kyseessä on mitätön ja sinänsä merkityksen esimerkki vaihvihkaisesta indoktronaatiosta, jossa syvästi kiistanalainen näkemys esitetään ikään kuin itsestäänselvyytenä, on se kuitenkin osoitus siitä, että hegemonisessa asemassa olevat vasemmistoliberaalit käyvät kulttuurisotaa väsymättä ja kaikkialla, jotta heidän viestinsä iskostuisi viimeisellekin takarivin Taavolle.
Yle TV 2, 3.6.2014, klo 22.05, Elokuva: Sodan lapset **UUSINTA**
(16) (Der Unhold/Saksa 1996) Tarina ranskalaisesta sotavangista, joka pääsee palvelijaksi Göringin metsästyskartanoon ja sitten linnaan, jossa Hitler-nuoria koulitaan sotilaiksi. O: Volker Schlöndorff. N: John Malkovich.
Tänään tuli kuluneeksi tasan 25 vuotta siitä kun Eurooppa vapautui kommunismin kahleista. Tuolloin Puolassa järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit sitten sodan päättymisen. Miten tämä näkyy Ylessä? No se esittää natsismin vastaisen propagandaelokuvan.
Ties monennettako kertaa näytettävä puolivakava natsifarssi Göringistä ja Hitler Jugendista on ajankohtaan nähden mitä epäajanmukaisin valinta. Tärkeintä on tietenkin se, että Yle pääsee jälleen kerran herkuttelemaan mieliteemallaan. Ja mikäs on nautiskellessa, kun jo pelkän pyknikon habituksen ansiosta Göringistä on helppo tehdä elokuvassa pelle, mutta saksalaisille kansallismasokisteille ja juutalaisille Hollywood-näyttelijöille tämäkään ei vielä riitä. Elokuvan avulla historiaa pitää myös muuttaa sellaiseksi, että se palvelee nykyaikaa ja sen hallitsijoita.
Miten muuten on selitettävissä se, että Göringistä tehdään elokuvassa eläimiä halveksuva verenhimoinen metsästäjä, vaikka juuri hänen ansiostaan Saksassa ja samalla ensimmäisenä koko maailmassa luotiin tiukimmat metsästys- ja eläinoikeuslait, jotka ovat edelleen voimassa Liittotasavallassa? Syynä tähän lienee se, että jopa natsismin ankarimmat vastustajat ovat tunnustaneet, että Saksa oli aikaansa edellä eläinoikeuskysymyksessä. Sen tunnustaminen, että natsit tekivät jotain oikein, on humanistifundamentalistien mielestä tietenkin väärin ja siksi se antaa moraalisen luvan valehdella suurelle yleisölle.
Kaltio-lehden artikkeli (2/2003) "Kolmannen valtakunnan eläinoikeudet" (linkki):
28. päivä elokuuta 1933 miljoonat saksalaiset olivat kokoontuneet radion ääreen. Puolisen vuotta jatkuneen natsivallan aikana uusien isäntien tavat olivat tulleet tutuksi ja kansalaiset olivat oppineet, että he tarkoittivat mitä sanoivat. Tärkeitä puheita oli opittu seuraamaan. Kolmannen valtakunnan Preussin asiain ministeri Hermann Göringin tiedettiin pitävän tärkeän linjapuheen. Ministeri puhui vain yhdestä asiasta: kahta viikkoa aikaisemmin julistamastaan vivisektion kiellosta. Vivisektiolla tarkoitettiin eläinkokeita, nimenomaan tuskallisia ilman nukutusta ja kivunlievitystä tehtäviä leikkauksia, elävältä leikkaamisia. Hän perusteli määräystään viitaten saksalaisen rodun ainoalaatuiseen historialliseen veljeyteen eläinten kanssa ja vetosi siihen, kuinka eläimet ja arjalaiset ovat tuhansien vuosien ajan jakaneet kodit, pellot ja taistelut yhteistyössä ja aseveljinä. Lopuksi Göring teki selväksi, mikä odottaa määräyksen rikkojia. Ne, jotka edelleen kuvittelisivat voivansa kohdella eläimiä kuten hengettömiä tavaroita, tultaisiin siirtämään välittömästi keskitysleireihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti