TV 2, 16.10.2013, klo 22.10 Docventures: Elokuvan esittely
Riku Rantala ja Tuomas Milonoff esittelevät illan docventures-leffan. Teemana seksi. Osallistu: yle.fi/docventures.
TV 2, 16.10.2013, klo 22.25 Docventures esittää: Whores' glory
Illan dokumenttina nähdään Whore's Glory, joka sukeltaa prostituoitujen arkeen Thaimaassa, Bangladeshissa ja Meksikossa.
TV 2, 17.10.2013, klo 00.19 Docventures: Live
Riku Rantala ja Tuomas Milonoff luotaavat kaupallisen seksin ongelmia ja mahdollisuuksia suoraan lähetykseen saapuvan asiantuntijavieraan kanssa. Osallistu keskusteluun yle.fi/docventures.
Ylen linkki ohjelmaan ja Docventures-ohjelman omat verkkosivut.
Kenellekään ei liene yllätys, että suurin osa toimittajista ja kulttuuriväestä on arvomaailmaltaan punavihreitä. Varsinkaan toimittajat eivät ole hakeutuneet alalle siksi, että heitä kiinnostaisi totuus an sich, vaan median tarjoama mahdollisuus ajaa omaa poliittista agendaa ja "parantaa maailmaa". Maailman kuvaajina ja selittäjinä he uskovat vakaasti, että heidän totuutensa on se ainoa oikea ja oikeutettu jo pelkästään siksi, että suurin osa toimittajista ja nykytaitelijoista sattuu olemaan punavihreitä. Vain Hyvät ihmiset (oma ilmoitus) voivat olla totuudellisia kuten Hyvät ihmiset tuntuvat keskenään ajattelevan. Tietenkään tämä kehäpäätelmä ei kerro vielä mitään siitä, ovatko heidän esittämänsä tulkinnat maailmasta sinänsä totta vai valhetta, mutta sen sijaan se antaa hyvän kuvan heidän omahyväisestä itsevarmuudestaan. Tosiasiassa punavihreän dominanssin hallitessa mediaa virheelliset tulkinnat vain lisääntyvät, sillä kollegiaalisessa sisäsiittoisuudessaan valtavirran toimittajat vaikenevat heidän maailmankuvalleen epäedullisista faktoista ja toisaalta taas liiottelevat omien totuuksiensa merkitystä.
Tyyppiesimerkki toimittajien ja ohjelmantekijöiden oman maailmankuvan tyrkyttämisestä löytyy jo jonkin aikaa TV 2:lla pyörineessä Docventures dokumenttielokuvasarjassa. Jo pelkät filmivalinnat kertovat, mitä mieltä katsojien pitäisi kustakin käsiteltävästä aiheesta olla.
On toki myönnettävä, että lähes kaikki Docventures-dokumentit ovat olleet katsomisen arvoisia ja osa jopa loistavia kuten uskontoa käsitellyt Kumaré, maailmantalouden syöksykierrettä analysoimaan pyrkinyt Talouden madonluvat ja mykistävä luontokuvaus Mikrokosmos. Silti näissä kaikissa - lukuunottamatta Mikrokosmosta - näkyy perivasemmistolainen valikoiva kriittisyys kuin heijastumana Frankfurtin koulukunnan jalostamasta kriittisestä teoriasta, jossa kaikki länsimainen on lähtökohtaisesti pahaa ja huonoa ja siksi moraalisen tuomionsa ansainnut. Erityisesti tämä näkyi marijuanaa myönteisesti käsitelleessä dokumentissa Hamppu ja sinänsä ansiokkaassa ruuan tuotannon ongelmia ruotineessa filmissä Food Inc. Kritiikki itsessään ei ole näiden ohjelmien ongelma, vaan kritiikin yksipuolisuus ja vastakritiikin puute.
Riku Rantala ja Tuomas Milonoff luotaavat kaupallisen seksin ongelmia ja mahdollisuuksia suoraan lähetykseen saapuvan asiantuntijavieraan kanssa. Osallistu keskusteluun yle.fi/docventures.
Ylen linkki ohjelmaan ja Docventures-ohjelman omat verkkosivut.
Kenellekään ei liene yllätys, että suurin osa toimittajista ja kulttuuriväestä on arvomaailmaltaan punavihreitä. Varsinkaan toimittajat eivät ole hakeutuneet alalle siksi, että heitä kiinnostaisi totuus an sich, vaan median tarjoama mahdollisuus ajaa omaa poliittista agendaa ja "parantaa maailmaa". Maailman kuvaajina ja selittäjinä he uskovat vakaasti, että heidän totuutensa on se ainoa oikea ja oikeutettu jo pelkästään siksi, että suurin osa toimittajista ja nykytaitelijoista sattuu olemaan punavihreitä. Vain Hyvät ihmiset (oma ilmoitus) voivat olla totuudellisia kuten Hyvät ihmiset tuntuvat keskenään ajattelevan. Tietenkään tämä kehäpäätelmä ei kerro vielä mitään siitä, ovatko heidän esittämänsä tulkinnat maailmasta sinänsä totta vai valhetta, mutta sen sijaan se antaa hyvän kuvan heidän omahyväisestä itsevarmuudestaan. Tosiasiassa punavihreän dominanssin hallitessa mediaa virheelliset tulkinnat vain lisääntyvät, sillä kollegiaalisessa sisäsiittoisuudessaan valtavirran toimittajat vaikenevat heidän maailmankuvalleen epäedullisista faktoista ja toisaalta taas liiottelevat omien totuuksiensa merkitystä.
Tyyppiesimerkki toimittajien ja ohjelmantekijöiden oman maailmankuvan tyrkyttämisestä löytyy jo jonkin aikaa TV 2:lla pyörineessä Docventures dokumenttielokuvasarjassa. Jo pelkät filmivalinnat kertovat, mitä mieltä katsojien pitäisi kustakin käsiteltävästä aiheesta olla.
On toki myönnettävä, että lähes kaikki Docventures-dokumentit ovat olleet katsomisen arvoisia ja osa jopa loistavia kuten uskontoa käsitellyt Kumaré, maailmantalouden syöksykierrettä analysoimaan pyrkinyt Talouden madonluvat ja mykistävä luontokuvaus Mikrokosmos. Silti näissä kaikissa - lukuunottamatta Mikrokosmosta - näkyy perivasemmistolainen valikoiva kriittisyys kuin heijastumana Frankfurtin koulukunnan jalostamasta kriittisestä teoriasta, jossa kaikki länsimainen on lähtökohtaisesti pahaa ja huonoa ja siksi moraalisen tuomionsa ansainnut. Erityisesti tämä näkyi marijuanaa myönteisesti käsitelleessä dokumentissa Hamppu ja sinänsä ansiokkaassa ruuan tuotannon ongelmia ruotineessa filmissä Food Inc. Kritiikki itsessään ei ole näiden ohjelmien ongelma, vaan kritiikin yksipuolisuus ja vastakritiikin puute.
Mustavalkoisimmillaan Docventuresin toimittajat Riku ja Tunna ovat ohjelman vierailijavalinnoissaan. Kaikki - siis aivan kaikki - vieraat ovat järjestään jonkin sortin vasemmistolaisia tai toiseuden halaajia. Katsoja on koko ajan toivonut, että josko edes kerran olisi tultu ulos sieltä hermeettisesti suljetusta vasemmistoliberaalista boksista ja otettu vieras, joka todella haastaisi ne ennalta arvatut Hyvän ihmisen yksipuoliset ja moralistisen yksinkertaistavat käsitykset, joita monissa dokumenteissa on esitetty.
Turha haave, sillä esimerkiksi tämän illan seksityöläisyyttä käsittelevän dokumentin Whores' glory studiovieraana on prostituutiosta väitellyt vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula. Aikaisemmin vieraina ja kommentaattoreina ovat vilahtaneet vasemmistolainen kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki, suvaitsevaisuusliberaali Kallion kirkkoherra ja YleLeaks julkkis Teemu Laajasalo, huumeiden käyttöä trivialisoiva nuorisotutkija Mikko Salasuo, punavihertävä tulevaisuudentutkija Markku Wilenius, moderni feministinen rappiotaitelija Terike Haapoja, whigger-heimokilinää esittävä Paleface ja punavihreä Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius. Melkoinen lista Gutmensch-tyyppejä! Odottaa vain sopii millaisen tiedostavan moraalisäteilijän Riku ja Tunna kutsuvat sarjan viimeiseen dokumenttiin Koyaanisqatsi, joka käsittelee ihmiskuntaa. Varmaan joku Hyvä tyyppi, joka ymmärtää Kansainvälisen hengessä maailmaa.
Turha haave, sillä esimerkiksi tämän illan seksityöläisyyttä käsittelevän dokumentin Whores' glory studiovieraana on prostituutiosta väitellyt vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula. Aikaisemmin vieraina ja kommentaattoreina ovat vilahtaneet vasemmistolainen kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki, suvaitsevaisuusliberaali Kallion kirkkoherra ja YleLeaks julkkis Teemu Laajasalo, huumeiden käyttöä trivialisoiva nuorisotutkija Mikko Salasuo, punavihertävä tulevaisuudentutkija Markku Wilenius, moderni feministinen rappiotaitelija Terike Haapoja, whigger-heimokilinää esittävä Paleface ja punavihreä Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius. Melkoinen lista Gutmensch-tyyppejä! Odottaa vain sopii millaisen tiedostavan moraalisäteilijän Riku ja Tunna kutsuvat sarjan viimeiseen dokumenttiin Koyaanisqatsi, joka käsittelee ihmiskuntaa. Varmaan joku Hyvä tyyppi, joka ymmärtää Kansainvälisen hengessä maailmaa.
TV1:
VastaaPoista10:50 Kuvakirjeitä maailmalta
Rio de Janeiron kahdet kasvot. Rio de Janeiro tunnetaan upeista hiekkarannnoistaan, karnevaaleistaan ja elämäniloa pursuviata ihmisistään, mutta kaupungissa on myös valtava elintasokuilu köyhien ja rikkaiden välillä.
21:05 A-studio: Talk
Hukkuvat pakolaiset. Studiovieraina Rami Adham Suomi-Syyria -yhdistyksestä, Italiassa asuva toimittaja Pirkko Peltonen-Rognoni sekä europarlamentaarikot Sampo Terho (Ps.) ja Hannu Takkula (Kesk.).
22:00 Ulkolinja: Laillista veronkiertoa
Globaalit yritykset kierrättävät tulonsa usean valtion kautta ja välttyvät näin laillisesti veroilta. Dokumentti paljastaa miten esimerkiksi Apple ja Starbucks kierrättävät voittonsa veroparatiisien kautta.
20:00 Silminnäkijä: Salaiset mamut
Miten suomalaiset suhtautuvat sinuun, jos näytät tai kuulostat ulkomaalaiselta. Silminnäkijän työryhmä teki testin. Toimittaja Sam Kingsley.
Fem:
21:00 Seportaasi: Kongossakin on kantarelleja
Ihminen voi vaikuttaa elämänsä suuntaan, mutta onko pakolaisella koskaan mahdollisuutta oman elämänsä herruuteen? Chakupewa Lungunya on keski-ikäinen kongolainen nainen, joka vielä jaksaa unelmoida.
No kyllä tuo kommarius on niin urpoa, että perseennuolennstahan on kysymys. Kuten kohta kaikessa elämässämme. Yhteiskunta vaatii sinulta tiettyä asennoitumista tai et saa edes hautapaikkaa ja jotkut pikku sontiaiset tulevat hajoittamaan talosi ym. Toimittajat eivät saa töitä, jos ovat jotain muuta ja kukaan muu ei voi tehdä muuta kuin kommunistit kommaridokkareita,
VastaaPoistaMielestäni Kontula on paska, mutta seksityöasioissa oikeassa useimmiten.
Mitä tulee median vasemmistolaisuuteen, niin se on myytti. Hesarin pääkirjoitussivulla näkyvät talouspoliittiset kannat ovat yksinomaan oikeistolaisia. Jopa Matti Apusen kaltaiset Ayn Randin ihailijat pääsevät ääneen. Vasemmistolaiset kolumnistit päästetään ääneen jossain sunnuntaisen d-liitteen syöväereissä tai nyt-liitteessä, jos sielläkään. Ja Hesari sentään edes esittää näennäisesti puolueetonta. Iltapäivälehdissä vasemmistovastaisuus on täysin eksplisiittistä, parhaimpana esimerkkinä on Ilta-Sanomien päätoimittaja Appelsin.
VastaaPoistaEdes yle ei ole mitenkään vasemmistolainen, vaikka onkin toki aidommin moniääninen kuin mikään kaupallisen median edustaja. A-Studion toimituksen maaliskuinen hyökkäys Paavo Arhinmäkeä vastaan oli ennennäkemätön yleisradion historiassa. Vaikka onkin myönnettävä, että perussuomalaisia ei ole aina silitelty ylellä, niin noin rajua hyökkäystä en muista ikinä nähneeni.
Docventures on tekijöidensä pyrkimys murtaa oikeistolainen hegemonia. Ei se edes esitä olevansa mitään muuta. Toisin kuin kaupallinen media, Tunna ja Riku eivät esitä puolueetonta - puolueettomuus on pelkkä kulissi. Yhtä lailla ovat oikeistolaiset toimittajat saaneet tuottaa projektejaan ylellä, kuten vaikka Tuomas Enbuske.