1980-luvun alusta muistetaan rauhanohjukset ja rauhanjunat, nyt länsimaissa vaikuttava syöpä tunnettaan rauhanuskonnon rekkoina. Eilen rauhanrekkojen Euroopan kiertue päätyi Tukholman ydinkeskustan Åhlénsin tavaratalon edustalle, jossa kuorma-auto ajoi yleisöön surmaten neljä ja haavoittaen viittätoista, todennäköisesti sosialidemokraatteja äänestänyttä rasismin vastustajaa. Iskun tekijäksi epäilty, niin ikään Uzbekistanista kotoisin oleva kuin maanantainen Pietarin terroristi, saatiin myöhään eilen illalla kiinni. Miehen Facebook-tilin perusteella hän oli ladannut sivulleen runsaasti Isis-terroristijärestön materiaalia.
Ylen uutiset ja verkkosivut ovat luonnollisesti täyttyneet Tukholman tapahtumien puimisesta ja järkyttymisestä. Eräässä niistä, jutussa Analyysi: Tukholma osasi odottaa iskua – silti hyökkäys tuntuu erityisen kohtuuttomalta, Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu kertoo ruotsalaisten järkyttyneet erityisesti siitä, kuinka hyvin hoidetut ulkomaalaislemmikit purevat kansankodin hoivaavaa kättä:
Ylen uutiset ja verkkosivut ovat luonnollisesti täyttyneet Tukholman tapahtumien puimisesta ja järkyttymisestä. Eräässä niistä, jutussa Analyysi: Tukholma osasi odottaa iskua – silti hyökkäys tuntuu erityisen kohtuuttomalta, Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu kertoo ruotsalaisten järkyttyneet erityisesti siitä, kuinka hyvin hoidetut ulkomaalaislemmikit purevat kansankodin hoivaavaa kättä:
Ruotsalaiset näkevät itsensä rauhaa rakastavina hyväntekijöinä, joten iskua pidetään erityisen kohtuuttomana.
Lausahdus paljastaa mikä mahdollistaa terrorismin Ruotsissakin: naivi maailmanparannus, jolla on haluttu "pelastaa" kolmas maailma tuomalla se Pohjolaan. Kun kognitiivisesti haasteellisen, lyhytjännitteisen ja aggressiivisen populaation edustajia on siirretty Ruotsiin, tuo se väkisikin tuon väen sisäsyntyiset piirteet ja ongelmat. Ne ilmenvät muun muassa heikkona työllistymisenä, joukkoraiskauksina, murhina, jengien heimosotina ja lopuksi silmittömän kaunaisena terrorismina.
Suomen valtamedioissa eniten huolta on herättänyt, miten Tukholman tapahtumat vaikuttavat huomisiin kunnallisvaaleihin. Ylen kello 18 tv-uutisissa poliitikot ja asiantuntijat toivoivat, että Tukholman tapahtumia ei käytettäisi hyväksi kuntavaalieissa. Asiaa ovat analysoineet myös Ilta-Sanomien ja Iltalehden kolumnistit, joiden pelkona on maahanmuutttokriittisten suosion lisääntyminen. Jos rasisti olisi hyökännyt Ruotsissa moskeijaan, toimittajat tuskin heristelisivät sormeaan, että on moraalitonta käyttää tekoa poliittisesti hyväksi.
Kaikki tämä loiskiehunta kuvastaa myötähävettävällä tavalla, kuinka onttoja Ruotsin ja Suomen poliitikkojen viime päivien ylvästelevät julistukset ovat. Niissä toistetaan yhteiskuntiemme vahvuuden perustuvan "moninaisuuteen", toisin sanoen monikulttuurisuuteen. Jostain kumman syystä etnisesti yhtenäisessä kansankodissa ei koskaan tarvinnut erikseen korostaa omaa vahvuuttaan, ehkäpä siksi, että ennen 1980-lukua maassa ei tapahtunut poliittista väkivaltaa, etnisiä levottomuuksia ja terroriskuja.
