torstai 8. elokuuta 2013

KUULUISAN SEKULAARIN HUMANISTIN ILTARUKOUS YLE TEEMALLA



YLE TEEMA, 15.8.2013, 21.00 Tiededokumentti: Dawkinsin maailma

2/3. Kuolemanjälkeinen elämä. Evoluutiobiologi Richard Dawkins tutkii, millaiseksi ilmiöksi tiede kuoleman määrittää. Kuolemanjälkeinen elämä kiehtoo, mutta mikä meissä ihmisissä on todella kuolematonta? T: BBC


YLE TEEMA, 8.8.2013, klo 21.00 Tiededokumentti: Dawkinsin maailma


1/3. Synti. Richard Dawkins pohtii synnin käsitettä. Millaisiin ääritilanteisiin uskonnon ehdottaman moraalikoodin noudattaminen johtaa, entä voiko tiede auttaa tekemään eron hyvän ja pahan toiminnan välillä? T: BBC

Ohjelmasarjan esittely ja linkit ohjelmiin.


Tämän kirjoittaja on ateisti ja tieteellisen rationalismin kannattaja. Tästä peruslähtöhdasta ei kuitenkaan väistämättä seuraa samanlainen maailmakuva muiden ateistien ja rationalistien kanssa millainen maailman pitäisi olla. Meitäkin on uskovaisten tapaan monen junaan, jonka vuoksi
uskonnollisuutta, rationalismia ja  ateismia voidaan lähestyä monesta eri näkökulmasta.

Eräät ateismin modernit muodot alkavat sentimentaalisessa vetistelyssään ja lapsellisessa optimismissaan muistuttaa jo uskontoa. Tämän kaltaista sekulaaria humanismia edustaa maailmankuulu evoluutiobiologi Richard Dawkins, jonka rationalismi perustuu pitkälti liberalismiin ja vasemmistolaiseen ajatteluun, josta on helppo löytää uskonnollisia piirteitä aina tekopyhyyteen ja suvaitsemattomaan ehdottomuuteen asti - sen kannattajien itse sitä edes ymmärtämättä! Tyypillinen piirre ns. hihhuleissa.  Pahinta rationaalisessa kutsutussa liberalismissa on seurausetiikan hylkääminen ja vain hyvän olon etsiminen tässä hetkessä. Uskonnosta luopuminen ei Dawkinsin kaltaisten taivaanrannan maalarien toiveista huolimatta ole muuttamassa maailmaa yhdeksi rennosti chillailevien hipsterien Bohemiaksi, vaan "vapaaksi" päästettyjen öyhöttävien massojen hobbesilaiseksi painajaiseksi. Ja silloin vaaditaan taas kuria samaan malliin kuin ateistisessa Neuvostoliitossa. Takaisin sivilisaation lähtöruutuun.


Sarjan ensimmäisessä jaksossa Dawkins käsittelee syntiä ja moraalia. Ohjelman objektiivisinta antia on monoteististen maailmanuskontojen melko tasapuolinen  arvostelu - lukuunottamatta juutalaisuutta josta ei "yllättävästi" hiiskuta sanaakaan. Aikaisempien lausuntojensa ja tämän ohjelman perusteella Dawkins poikkeaa valtavirran länsimaisen perinnön itseruoskijoita ainakin siinä, että käsitellessään uskonnon kaksinaismoraalia seksuaalikysymyksessä hän ei pelkästään ota esille kristinuskoa, vaan arvostelee myös muslimien neitsyyskulttia, jonka vuoksi monet seksuaalisesti vapautuneet länsimaistuneet musliminaiset joutuvat ennen naimisiin menoaan ompeluttamaan uuden immenkalvon. Toisaalta evoluutiopsykologi osoittaa myös hippien vapaan rakkauden mahdottomaksi vetoamalla biologiaamme, mikä onkin ohjelman harvoja maalaisjärjen pilkahduksia. Tämä erityisesti siksi, että Dawkins toimi 1960-luvun lopulla apulaisprofessorina hippiliikkeen ytimessä San Franciscossa ja osoitti tuolloin sympatiaa vasemmistohenkisille liikkeille.

Vähän aikaa sitten Dawnkins synnytti multikulturalismia suosivassa liberaalissa valtamediassa kohun, koska oli twitter-viestissään sanonut muslimien olevan barbaareja, jotka eivät ole tuoneet tieteeseen mitään merkittävää sitten keskiajan. Kiistattomasta tosiasiasta nostatettu kohu paljastaa hyvin sen, kuinka tekopyhiä monet liberaalit ateistit ovat: he laskevat mielellään leikkiä kristinuskosta, mutta islamin kritiikin he katsovat "rasismiksi" ja hyökkäykseksi monikulttuurisuutta vastaan, jota ei pitäisi sallia missään olosuhteissa.


Lupaavan alun jälkeen ohjelma taantuu liberaalin arvomaailman kritiitkittömäksi ylistykseksi, jossa keskeisellä sijalla ovat toiseuden palvonta, homojen nostaminen jalustalle ja länsimaille itsetuhoinen monikultturismi. Yrittäessään selittää moraalin alkuperää Dawkins käsittelee ihmisen geneettisesti sisäsyntyistä inhon tunnetta. Jopa evoluutiopsykologimme säpsähtää inhoa tuntien kun psykologi David Pizarro näyttää hänelle kuvaruudulta homojen ryhmäseksiä. Reaktio selitetään kuitenkin parhain päin. Dawkins on omaksunut täysin haastateltavien homoagendan ja selittää, että ihminen voi järkensä avulla ylittää inhon tunteensa ja hyväksyä homouden, koska sen privaatti harjoittaminen ei häiritse muita ihmisiä. Näin varmaan onkin, mutta sanomatta jää mitä yhteiskunnallista haittaa homouden julkisesta propagoimisesta seuraa ja siitä, että kansalaiset indoktrinoidaan sovittamaan oma moraalinsa siten että sopii pienen vähemmistöryhmän oikuille ja vaatimuksille.

Sekä Dawkins että hänen haastattelemansa homoseksuaali toimittaja ja entinen kansanedustaja Matthew Parris ovatkin aidosti hämmästyneitä
ja syystäkin siitä miten nopeasti homojen normalisoiminen on tapahtunut viime vuosina lännessä. Parris uskoo, että syy suvaitsevaisuuden kasvuun on kyky ajatella järjellä. Liberaalissa kontekstissa järki tarkoittaa tässä sitä, että homojen poikkeava ja järjetön hurjastelu on yhtä arvokasta ja biologisesti funktionaalista kuin heteroseksi, jonka vuoksi sille täytyy antaa yhteiskunnan virallinen tunnustus. Parry on kuitenkin edelleen huolestunut, koska kun kerran asiat keikahtivat niin äkisti suotuisiksi homoille, niin "voivatko ne jossain 3. valtakunnan kaltaisessa maailmassa keikahtaa yhtä nopeasti toiseen suuntaan?". Käsittämättömän epäonnistuneena vertauksena hän otti esille pankkiirit ja plutokaartit, joita kohtaan kansalaiset tuntevat nykyään suoranaista vihaa halutessaan etsiä syntipukkia taloudelliselle romahdukselle.

Tästä päästiinkin hieman myöhemmin juutalaisiin ja Toiseuden ongelmaan. Pakollisen BBC-läisen natsimärehdinnän ja "toiseuttamis"-sössöttämisen (kertoamatta jäi että omassa piirissään juutalaiset toiseuttavat jyrkästi ei-juutalaisia) jälkeen tehtiin multikulturaalinen johtopäätös: noudattaaksemme ei-uskonnollista moraalia länsimaalaisten on lakattava pitämästä muukalaisia toisina. Dawkins ei tietenkään sanonut mitään siitä, pitäisikö myös muukalaisten lakata pitämästä länsimaalaisia toisina. Käytännössä tämä yksipuolinen vaatimus tarkoittaa monikulttuurisen yhteiskuntakokeilun hyväksymistä ja läntisen kulttuurin ja etniteetin antautumista maahan pyrkiville kolmannen maailman miljardimassoille. Vaikkei Dawkins sanonut tätä ääneen, niin sitä hänen liberaalin "uskonnottoman" moraalin kannattaminen tässä yhteydessä tarkoittaa. Onkin pöyristyttävää, että evoluutiobiologi Dawkins näyttää olevan taikauskoinen egalitaristi, jonka mielestä ihmispopulaatioden välillä ei ole eroja, eikä siten säilyttämisen arvoista diversiteettiä. Evoluutiobiologille me kaikki olemme alkuperästä riippumatta keskenään vaihdettavia ihmisatomeja. Kuulostaa arvoliberalismilta eli aikamme kommunismilta konsumeristisen kapitalismin tarpeisiin. 

 
Ensimmäinen jakso seurasi toinen toistaan poskettomampia väitteitä. Esimerkisi Harvardin yliopiston tutkija ja tietokirjailija Steven Pinker kertoo, että tilastojen valossa elämme maailmanhistorian rauhallisinta ja väkivallattominta aikaa. Tämä johtuu Pinkerin mukaan siitä, että ihminen on tullut entistä
kiltimmäksi ja älykkäämmäksi. Tosiasiassa Corkin yliopiston tutkijaryhmän tuoreen tutkimuksen mukaan länsimaisen ihmisen älykkyysosamäärä on laskenut 14 pistettä sitten 1800-luvun viktoriaanisen ajan! Silti sekä Pinker että Dawkins jaksavat ylistää kesytettyä ja kastroitua länsimaista ihmispalleroa. Länsimainen kehdosta hautaan pamperoiva yhteiskunta on "hyvinvointinsa" ansiosta tosiasiassa lakkauttanut evolutiivisen kilpailun ja luonnonvalinnan, jonka seurauksena kaikki elämiseen epäkelvot jäävät eloon ja voivat näin vieläpä valtion tuella siirtää heikkoutensa seuraaville sukupolville. Tämä sanominen ei ole natsismia, vaan koko luontoa ja ihmiskunnan historiaa koskeva ikuinen totuus. Kun tähän lisätään vielä Gaussin kellokäyrän vasemman puolen kulkijoiden suurempi lisääntyvyys kuin oikeanpuolisilla, on seurauksena ollut yleisen älykkyystason lasku viimeisen sadan vuoden aikana lännessä. Tätäkö itse huippuälykäs evoluutiobiologi Dawkins haluaa lännelle?

Ohjelman lopuksi Dawkins esittää fundamentalistisen edistysuskovaisen maailmankylä-iltarukouksen:

Vieläkin tärkeämpää on, että nyt kun elämme rationaalisinta aikaa [sic], voimme nähdä missä menimme vikaan ja välttää meitä jakavan ja vahingoittavan nurkkakuntaisuuden. Se on todellakin edistystä. Maailmamme voi olla aiempia rauhanomaisempi ja sivistyneempi. Meillä on mahdollisuus kehittää uusi moraali - ja se on ihmisenä olemisen kiehtovia puolia.

Yle Teeman sivulla ohjelmaa koskevat kommentit ovat mielenkiintoista luettavaa, joista eräät ovat sellaisia, jotka myös Yle Watch voisi allekirjoittaa,  eikä vähiten sen vuoksi, ettei niitä ole otettu lainkaan huomioon Dawkinsin tiededokumentin kaapuun puetussa julistuksessa. Nimimerkki Dapsa kirjoittaa:
Moraalin selittäminen evoluutiolla on vähintään yhtä naurettavaa kuin sen selittäminen uskonnolla. Moraalia ei voi johtaa luonnosta: siitä mitä on, ei voi johtaa sitä, mitä pitäisi olla. Epäitsekäs käytös voi hyödyttää sinua, mutta yhtä hyvin se voi olla hyödyttämättä, aika usein niin. Oikea epäitsekäs teko ei lähde siitä, että pohditaan, miten tämä voisi minua hyödyttää.
Tiede voi kertoa meille, mitä mistäkin teosta voi seurata, mutta sen, miten toimimme, valitsemme joka tapauksessa moraalin, ei tieteen perusteella. Esimerkiksi tiede voi kertoa, että jostain toiminnasta voi seurata luonnonkatastrofi ja kurjuutta tuleville sukupolville, mutta toimija voi ajatella silti: "Hitot tulevista polvista, enhän edes elä enää silloin."
Dawkinsin mielestä uskonnot ovat haitallisia ja ne tulisi siis kaiketi kieltää. Meillä on esimerkkejä sellaisista yhteiskunnista, esimerkiksi Neuvostoliitto, eikä uskontojen kieltäminen todellakaan johtanut vähempään pahuuteen. Historiakin on tiedettä, mutta Dawkins ei ota siitä mitään oppia vaan rakentelee pilviloinnoja biologian varaan.
Tietysti Dawkinsin käsitys siitä, mitä ateismista ja tieteellisestä maailmankatsomuksesta yksiselitteisesti seuraa lämmittää kovasti kohdeyleisöksi ajateltuja kaupunkilaisia liberaaleja, jotka voivat ohjelman jälkeen jälleen tuudittautua oikeassa olevaan itsetyytyväisyyteensä. 

The Telegraph -laatulehden tuore blogikirjoitus "How atheists became the most colossally smug and annoying people on the planet".

[ Päivitetty torstaina 15.8.2013 klo 20.15]

7 kommenttia:

  1. TV1:

    23:35 Eichmannin oikeudenkäynti
    Huhtikuussa 1961 alkoi Jerusalemissa oikeudenkäynti natsijohtaja Adolf Eichmannia vastaan ja Israel salli kansainvälisen median seurata oikeudenkäyntiä. Millaisia todisteita Eichmannia vastaan esitettiin?(U)

    Teema:

    17:00 Historia: Brittien jäljillä Australiassa
    Mitä on olla australialainen? Tony Robinson pohtii päätösjaksossa, kuinka yli 200 vuotta sitten perustetusta rangaistussiirtolasta on voinut kasvaa moderni liittovaltio. Entä miltä mantereen tulevaisuus näyttää? 6/6

    21:00 Salman Rushdien vuosikymmenen pakomatka
    Äärimuslimien tappouhka ajoi Salman Rushdien vuosikymmeneksi maan alle. Avoimessa dokumentissa Rushdie läheisineen kertoo, miten he selvisivät, vaikka edes perhe ei aina tiennyt missä kirjailijaa piiloteltiin. T: BBC

    VastaaPoista
  2. Eichmannia vastaan esitettiin vain tökeröä väärennöstyötä ja mielipuolisia valheita. Todella kammottava näytösoikeuenkynti taattuun kommunistiseen tyyliin.

    VastaaPoista
  3. TV1:

    12:25 Ulkosuomalaisen tarina
    Etelä-Afrikan lämmössä. Hannu Ketola, Heikki Järvinen ja Jarmo Savalampi ovat suomalaisia rakentajia, jotka asuvat eri puolilla Etelä-Afrikkaa. Heidän kaikkien elämään on vaikuttanut apartheidpolitiikka.(U)

    22:20 Leif GW Persson ja kesämurha
    5/6. Vuonna 1994 löydettiin nuori tyttö murhattuna Göteborgin hautausmaalta. Miksi murhaaja jätti tytön tavaroita pakoreittinsä varrelle? Leif GW Persson pohtii selvittämättä jääneen tapauksen outoja piirteitä.

    VastaaPoista
  4. Teema:

    18:00 Ranskalainen kylä
    Kuolemanjuna. Tekninen vika pakottaa juutalaisia keskitysleirille kuljettavan junan pysähtymään Villeneuveen. Daniel tarjoaa vangeille yösijan kylän koulussa. Saattaako tämä paikalliset juutalaiset vaaraan? 25/36

    Fem:

    20:00 Ola vai Ali?
    Norjalais-iranilaisilla tytöillä on usein norjalainen poikaystävä, mutta pakistanilaistaustaiset naiset valitsevat usein samaa etnistä taustaa olevan miehen. Noman Mubashir kyselee maahanmuuttajien näkemyksiä asiasta.

    22:00 Köyhyys - miksi?: Rahat tiskiin
    Bob Geldof, Bono ja Bill Gates kertovat suorasanaisesti, miten he ovat pyörittäneet poliitikkoja ajaessaan köyhyyden poistamisen asiaa. Mutta ovatko konsertit ja kampanjat todella auttaneet ihmisiä pois köyhyydestä?

    22:54 Köyhyys - miksi?
    Ääniä Boliviasta. Ohjaajat: Benjamin ja Jussi Oroza. Tuotanto: Steps International.

    VastaaPoista
  5. Hyvä kirjoitus - yksi varaus:

    "Moraalin selittäminen evoluutiolla on vähintään yhtä naurettavaa kuin sen selittäminen uskonnolla. Moraalia ei voi johtaa luonnosta: siitä mitä on, ei voi johtaa sitä, mitä pitäisi olla."

    Humen giljotiini sanoo että moraalia ei voi johtaa tavallaan mistään. Eli siitä miten asiat ovat ei seuraa miten asioiden pitää olla. Humen giljotiini ei kumminkaan sano mitään siitä, miksi ihmisillä on keskimmärin tietynlaisia moraalikäsityksiä.

    Humen giljotiini ei ole ristiriidassa sen kanssa, että se-moraali-mitä-henkilöt-yleensä-noudattavat on syntynyt evoluution kautta. Sekä biologisen että kulttuurisen.

    Esimerkiksi insestitabu on tullut sen takia, että ne jotka noudattavat sitä saavat terveempiä lapsia. Toisaalta ihmisellä on myötäsyntyinen inhon tunne joka vaikuttaa moraaliin. Tietyt asiat koetaan inhottavaksi - vaikkapa uloste tai pilaantunut ruoka - ja ihminen liittää inhoamaansa asiaan moraalisen vastenmielisyyden. Tämä on ollut evolutiivisesti mielekästä. (Se mikä ruoka koetaan inhottavaksi vaihtelee toki.)

    Kolmanneksi ihmisellä on myötäsyntyinen konformismin tarve, joka sekin vaikuttaa moraaliin. Tämäkin on syntynyt evoluution myötä, koska non-konformisteja on rangaistu. Jos enemmistöllä ihmisistä tietyssä yhteisössä on normi X, yhteisön uusi jäsen alkaa usein noudattaa normia kyselemättä ja alkaa jopa keksiä perusteluja X:lle vaikka ei olisi niitä edes koskaan kuullut.

    Dawkinsilaiset unohtavat kolmannen asian koska se viittaa kulttuuriin.

    VastaaPoista
  6. TV2:

    13:20 Matkapassi: Tanska ja Ruotsi
    Megan McCormick tutustuu Århusissa nykyajan viikinkeihin ja Kööpenhaminassa Christianiaan. Ruotsissa hän käy Nobel-museossa ja Tukholman Pride-kulkueessa sekä tapaa tennistähti Björn Borgin. Ja Abba soi...

    Tukholman Pride-kulkueessa...

    Fem:

    19:00 Maailman upein juna
    Torben Schou nousee Pretoriasta junaan määränpäänään Kapkaupunki. Menneen ajan loistokkuutta henkivä luksusjuna, Pride of Africa, tarjoaa hemmottelevaa palvelua matkatessaan läpi huikaisevien maisemien. (U)

    VastaaPoista
  7. TV1:

    21:00 A-studio
    Taksikuskien ylipitkät ajovuorot. Kurdimiehen pattitilanne: ei lupaa jäädä Suomeen, Iran kieltää kotiinpaluun.

    Teema:

    17:00 Historia: Maahanmuuttajien Australia
    Kolmiosaisessa sarjassa tarkastellaan, kuinka monikulttuurinen Australia oikein syntyi, sillä vuonna 1901 perustetun liittovaltion tavoitteena oli luoda tasa-arvoinen kansakunta vain valkoihoiselle väestölle. 1/3.

    VastaaPoista