TV 1, 11.9.2013, klo19.00 Historiaa: Tieteenteon nurja puoli
Ihmisrotujen luokittelu kiinnosti monia 1800-luvun tiedemiehiä ja tutkimusmateriaalia hankittiin keinoja kaihtamatta. Evoluutiobiologi Matthias Glaubrecht on löytänyt todisteita haudanryöstöistä ja jopa murhista.
Ohjelman esittely.
Näinä väärän kuninkaan aikoina, jolloin tietämättömyys on voimaa ja sota on rauhaa, edes tieteeseen ei voi enää luottaa. Se on monin osin tieteen vastaisen poliittisen agendan ja pahantahtoisuuden turmelemaa. Tieteen sisällä on valitettavan paljon toimijoita, joita ei motivoi totuuden löytäminen, vaan sosialismilta haiskahtavan poliittisen ideologian ajaminen. Erityisen silmiinpistävää tämä on tietenkin yhteiskuntatieteissä, mutta myös geenitutkimuksessa ja biologiassa silloin kun ne liittyvät ihmiseen. Vastaavasti toimittajat, jotka ovat julkisen keskustelun portinvartijoita, haluavat poimia tieteen tuloksista vain ne, jotka sopivat heidän poliittiseen matriisiin.
Toimittajat ja heidän valikoidusti esiin nostamat vasemmistolaiset tieteilijät syyttävät rutiinomaisesti eri populaatioista saatuja älykkyystuloksia poliittisesti motivoituneeksi "äärioikeistolaisuudeksi". Ymmärtävätkö nämä propagandistit itse, että näin puhuessaan heidän "kritiikkinsä" näyttäytyy siltä mistä he syyttävät muita eli poliittisesti motivoituneelta? Huvittavaa on myös heidän intonsa kaivaa aika ajoin esiin menneen ajan "rotutieteen" historiaa ja kauhistella sitä, jotta lopuksi voidaan itsetyytyväisesti todeta, kuinka edistyksellistä nykytiede on. Vai onko?
Monien humanististen tieteiden tutkimusmetodien pseudotieteellisyys on tehty useaan kertaan naurunalaiseksi, tunnetuimpana Alain Sokalin virittämä tiede-ansa. Samoin eri geneettisten klusterien eli rotujen älykkyystutkimusten tulokset on pyritty kiistämään pelkällä moraalisella tuomitsemisella, mutta varsinaiset vasta-evidenssit ja vaihtoehtoiset vahvat teoriat älyllisen egalitarismin puolesta ovat olemattomia. Toimittajat ja eräät tieteilijät puhuvat mielellään eurooppalaisen tieteen poliittisesta tendenssimäisyydestä ja etnosentrisyydestä, mutta eivät näe oman tekopyyhyytensä rikkaa silmässään.
