DEMONISOIDUN "ÄÄRIOIKEISTON" PELKO SYNNYTTÄÄ YLESSÄ PROPAGANDAA JA VALHEITA

Ylen toimittaja Maija Salmi käyttää jutussaan tyypillistä
kuvamanipulaatiota: Vox-puolueen johtaja Santiago
Abascasta on julkaistu kuva, joka näyttää "roomalaiselta
tervehdykseltä". Mitähän tällä "sattumalta" valitulla
kuvalla halutaan vihjata?

Uutiset Euroopan kansallismielisten puolueiden noususta tukahdetusta marginaalista parrasvaloihin ovat mielenkiintoista seurattavaa, vaikka niissä toistuu hallitsevassa mediassa sama tarinankulku ja asetelma. Mielenkiintoisuus ei synny "äärioikeiston" menestyksestä sinänsä, vaan siitä miten valtamedia uutisoi kansallismielisyyden nousun aina tietyllä tavalla. Syitä tähän voidaan arvailla, vaikka tietyt motiivit ovat täysin päivänselviä.

Ylen kaltaiset suuret mediatalot kuten Yle eivät ole pitkään aikaan edes yrittäneet teeskennellä puolueetonta tiedonvälittäjää kertoessaan oikeistopopulistien noususta ja suosion syistä. Tavanomainen uutisointi kansallista intressiä puolustavista populistipuolueista on tuttua varsinkin tv:n katsojille: se on yksinomaan tuomitsevaa ja häijyä. Pääsääntönä on, että suurelle yleisölle näistä puolueista halutaan antaa keinoilla millä hyvänsä mahdollisimman vastenmielinen ja pelottava mielikuva.

Toinen huomionarvoisa puoli uutisoinissa on tunteellisuus, joka ilmenee avoimena pelkona kansan äänen heräämiselle. Pelon toisena puolena on taas riemu, mikäli nationalistinen puolue ei menestykään niin hyvin kuin on oletettu.

Nämä molemmat piirteet ovat näkyneet klassisessa muodossaan viime viikon aikana näytetyissä Espanjan parlamenttivaaleja koskevissa Yle-uutisissa. Niistä on vastannut pääasiassa Ylen Espanjan kirjeenvaihtaja Maija Salmi. Hänen tv-uutisraporteilleen on tyypillistä, että niissä on kuultu ainoastaan kansallismielisen Vox-puolueen sosialistisia ja keskustaoikeistolaisia vastustajia. Yhdessäkään jutussa Salmi ei ole haastattelut edes Vox-puolueen rivikannattajaa, koska tämä voisi jo puolihuolimattomallakin argumentilla ampua alas sosialistien olkiukot. 

Toimittaja Salmi on todellakin valinnut puolensa, mutta silti hän ei uskalla kertoa mitkä poliittiset tahot kutsuvat Vox-puoluetta äärioikeistolaiseksi. Kertoessaan tänään tv-uutisissa inhoamastaan Vox-puolueesta Salmi sanoo sen olevan "äärioikeistotolaiseksi kutsuttu" ikään kuin määritelmä olisi luonnonlaista saatu vakio eikä tiettyjen poliittisten vastustajien antama leimakirves. Tällä tutuksi käyneellä passiivi-muotoisella normalisoinnila yritetään nomenklatuuran inhoamasta ilmiöstä tehdä objektiivinen iskusana, joka on sopiva työkalu globalistien intressiä ajavan politiikan edistämiseksi. 

Samaisessa tv-uutisessa Salmen haastattelema vanha sosialisti sanoi sosialistien voiton takaavan sen, että maa ei siirry 40 vuotta taakse päin. Lausunnon voi tulkitan myös niin, että 1970-luvulla katukuva Espanjassa ja Euroopassa oli vielä valkoinen, mikä on sosialististen kulttuurimädättäjien mielestä tietenkin merkki "taantumuksesta". Toinenkin näkemys asiaan on tällä hetkellä Euroopassa nousussa, mistä myös Vox-puolueen läpimurto kertoo.

Espanjan vaalituloksen ratkettua Salmi kirjoitti riemuissaan Yleen mielipidekirjoituksen Analyysi: Sosialistit ottivat torjuntavoiton Espanjassa – oikeistopopulismin uhka sai ihmiset uurnille, jossa hän esittää itselleen mieluisan tulkinnan ykselitteisenä tosiasiana. Jutussa käy läpinäkyvästi ilmi toimittajan mielihyvä sosialistien vaalivoitosta, jota Espanjassa riemuitsivat etenkin Lgbt-painostusmafiaa edustavat kulttuurisen rappion hämärävoimat. Median koodikieliellä tätä silmin nähtävää degeneraatiota kutsutaan tietenkin "edistyksen" voitoksi, jonka kyseenalaistaminen ääneen merkitisi toimittajalle pikaista lopputiliä ammattipropagandistin hommista.

Vox-puolueen odotetun voiton jääminen odotettua pienemmäksi selitetään Salmen analyysissä "äärioikeistoa vastustavalla massaliikkeellä", josta ei ole muuta todistetta kuin Yorkin yliopiston politiikan professori Ignacio Juradonin Stetson-hatusta vetämä arvio:

– Voidaan sanoa, että ennen vaaleja syntyi äärioikeistoa vastustava massaliike, joka nosti äänestysprosenttia ja hyödynsi sosialisteja ja muitakin puolueita, Jurado sanoo.

EU-äänenkanattajana tunnettu Yle-toimittaja Petri Burtsov sentään tunnustaa Vox-puolueen vaalimenestyksen historiallisen läpimurron jutussaan Tutkija: Äärioikeiston nousu Espanjan parlamenttiin on historiallista. Tosin siinä haastateltu Helsingin yliopiston Helsingin yliopiston professori Jussi Pakkasvirta sivuuttaa Vox-puolueen ytimessä olevan modernin maahanmuuttoinvaasion vastaisuuden ja korostaa vain "nostalgisia" Espanjan perinteisiä  arvoja kuten yhtenäisyyttä ja järjestystä.

Koska kansalaisten luottamus valtavirtatoimittajiin matelee pohjalukemissa, toimittajakunta yrittää tuoda yliolkaisille mielipiteilleen auktoriteettia haastattelemalla sopivia punaisen yliopiston jees-miehiä. Maija Salmen ja Petri Butsovin jutuissa tämä taktiikka näkyy erityisen vahvana. Mediakuluttajan onkin siksi oltava aina varuillaan kun toimittaja viittaa jonkun tutkijan sanomisiin tai omaa sanomaa vahvistavaan tutkimukseen.


                                                   *********************************

Yle TV1, maanantai 29.4.2019 klo 21.00, A-studio

Kohu SDP:n kansanedustaja Hussein al-Taeen vanhojen kirjoitusten ympärillä jatkuu. Miten al-Taee itse selittää kommenttejaan? Pitäisikö pikavippien aggressiivinen markkinointi kieltää? Vieraina Katri Väänänen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta ja Juha Pantzar Takuusäätiöstä. Juontajana Heikki Ali-Hokka. #yleastudio 45 min

Monet kansallismieliset ovat kommentoineet, kuinka kansanedustaja Hussein al-Taeen etninen tausta suojelee hänen poliittisen uransa alkumetrejä kohusta huolimatta. Paljon vähemmelle huomiolle on jäänyt se, mikä hänen väitteissään oli muka väärää tai valheellista. Kuten nykymaailmassa on tapana, kohu ja anteeksipyyntö-sirkus syntyy siitä, että joku lipsauttaa totuuden, jota ei poliittisen korrektiuden portivartijoiden mielestä saisi sanoa julkisesti.

Geopoliittinen bloggaaja Markku Siira kirjoittaa aiheesta osuvasti tuoreessa blogikirjoituksessaan Hussein al-Taee ja väärien mielipiteiden taakka.

                                                   *********************************

Yle TV 2, maanantai 29.4.2019 ko 22.30, Dear White People (16)

Satiirisesti asetelmiaan tarkkaileva elokuva neljästä mustasta opiskelijasta arvostetussa yliopistossa, joka ei olekaan niin tasa-arvoinen kuin väitetään. Pääosissa Tyler James Williams, Tessa Thompson, Kyle Gallner ja Teyonah Parris. Ohjaus Justin Simien. (USA 2014) HD 1 h 43 min

Yksi rasistisimmista elokuvista, jossa tasa-arvon tekosyyllä valkoiset leimataan pahoiksi ja moraalittomiksi kun taas mustat kuvataan pyhimysten kaltaisina uhreina. Kiitos Yle tästäkin.

YLE VÄÄRISTELEE EU:N SUOSIOTA KUIN NEUVOSTOLIITTO TALOUSKASVUAAN

Tiedotusvälineiden puolueettomuutta tarkastelevalle kansalaiselle Yleisradion poliittinen ja moraalinen asenteellisuus on ilmiselvää, vaikka yhtiö mainostaa itseään koko kansaa palvelevana mediana. Sanovatpa omakehulle löyhkäävät Ylen omat "tutkimukset" ja mainoskampanjat mitä tahansa, veronmaksajien kustantama puolimonopoli ei tuo esiin kaikkien kansankerrosten ääntä sen enempää kansallisissa kuin suurissa yleismaailmallisissa poliittisissa kysymyksissäkään. Ainoastaan aivokuolleet demarieläkeläiset, punavihreät, rotumuukalaiset ja feministit pitävät Yleä reiluna ja tasapuolisena, koska kanava ajaa häikäilemättömästi näiden etua muiden kustannuksella. Tämä selittää sen, miksi Ylellä on lukkiutunut kanta mm. sananvapauteen, maahanmuuttoon, monikultuurisuuteen ja seksuaaliseen poikkeavuuteen.

Näiden yhteiskuntaan syvästi vaikuttavien arvokysymysten lisäksi Yleisradio junttaa yksipuolista näkemystä myös suurista kansainvälisistä poliittisista aiheista kuten Euroopan Unionista, Brexitista, Venäjästä ja Donald Trumpista. Ylen Bullshit Bingossa EU on aina hyvällä asialla ja sen vastustajat pahalla; Brexitistä on vain ja ainoastaan haittaa kaikille; Venäjän hybridivaikuttaminen on syynä ihan kaikkeen, josta USA ja EU ei satu pitämään; väärin valitun Donald Trumpin päätökset ovat aina huonoja. Kun tämä kaikki halutaan kertoa samassa uutisessa saadaan täysveristä poliittista propagandaa kuten Ylen tuoreessa verkkosivujen jutussa Talousnobelistiksikin veikattu MIT:n professori Daron Acemoglu: "Taloutta uhkaavat oikeistopopulismi, Kiina, Venäjä ja presidentti Trump".

Mediajätin viimeisin pravda tuli globalistina tunnetun apparatsikki Petri Burtsovin kynästä. Yle-uutisessa EU:n suosio on huippulukemissa – Kaksi kolmasosaa eurooppalaisista kokee EU-jäsenyyden hyödylliseksi Burtsov hehkuttaa aikaisempia ennätyksiä rikkovasta mittaustuloksesta kuin parhaaseen neuvostotyyliin. Syytä hänellä onkin, sillä todellisuudessa epäsuositun EU:n parlamenttivaalit ovat aivan kohta puolin tulossa. Uutisen perusteella näyttää siltä, että kaikenlaiset keinot ovat sallittuja kun EU:n demokraattista legitimiteettiä yritetään lisätä. Näitä räätälöityjä suosionmittauksia unioni tarvitsee todella kipeästi, koska perinteisesti EU:n parlamenttivaalien äänestysprosentti on pyörinyt hädin tuskin 40 prosentin tuntumassa.

Koska mittauksen on tehnyt EU:n oma instanssi, se muistuttaa luotettavuudelta niitä samoja, joissa Neuvostoliiton tuottavuus ja varallisuus kasvoivat pysähtyneisyyden aikanakin kymmeniä prosentteja vuodessa:

Euroopan Unionin suosio on huipussaan huolimatta euroskeptisten voimien noususta eri puolilla Eurooppaa. Tämä ilmenee tuoreesta Eurobarometri-tutkimuksesta. Sen mukaan 68% eurooppalaisista pitää jäsenyyttä Euroopan Unionissa hyödyllisenä. Luku on viimeksi ollut yhtä korkea vuonna 1983.

Tarkkaavaiselle lukijalle on selvää, että taloudellisessa mielessä ymmärretty hyödyllisyys on eri asia kun Unionista pitäminen sinänsä. Monet hyötyvät inhottavasta ja vastenmielisestä työpaikasta kovan palkan takia, mutta olisi silti harhaanjohtavaa väittää, että he sen vuoksi pitäisivät tai suorastaan rakastaisivat työnantajaansa. Siksi on silkkaa manipulaatiota samaistaa EU:n kannattaminen unionista saatuun mahdolliseen taloudelliseen hyötyyn.

Tutkimuksesta tekee ennen kaikkea epäilyttävän EU:n kannatuksen raju nousu, aikana, jolloin talousunionin maat ovat kaivautuneet syviin periaatteellisiin näkemyseroihin keskeisissä kysymyksissä kuten maahanmuutossa:

Suomessa EU:n kannatus on kasvanut merkittävästi viime mittauksesta. Syyskuun tutkimuksessa 66% vastaajista koki Suomen hyötyvän EU-jäsenyydestä, kun luku on nyt kasvanut 74%:iin.

Jos EU olisi niin suosittu kuin unionin oma tutkimus ja Yle väittää, niin miksi sitä silti vastustetaan voimakkaammin kuin koskaan ennen? Ylen toinen uutinen, Lisää Trump- ja Venäjä-myönteisyyttä, vähemmän eurooppalaisuutta? Näin ääriryhmien vaalivoitto vaikeuttaisi EU-parlamentin työtä, nimittäin kumoaa aikaisemman uutisen EU:n suosiosta kansalaisten keskuudessa. Uutinen on myös hupaisa osoitus Ylen pakettiajattelusta, jossa yhden asian kannattamisesta seuraa muiden asioiden kannattaminen tai vastustaminen huolimatta siitä, ettei niillä ole mitään tekemistä keskenään. Ainoa kriteeri ympätä aiheet yhteen on niiden mieluisuus tai vastenmielisyys Ylen yhdestä puusta veistetyille toimittajille.

EU:n yksipuolisen ylistämisen peilikuvana on Brexit, jota Yle pitää pelkästään huonona asiana. Koittakaapa etsiä Yle uutisten verkkosivuilta juttua, jossa tuotaisiin esiin Brexitin hyvät puolet briteille. Aivan, sellaista ei löydy! Sitä vastoin asenteellisia mielipideuutisia Brexitin absoluuttisesta turmiollisuudesta Yleltä löytyy vaikka millä mitalla. 

Maamme merkittävin mielipidevaikuttaja ei kaihda olla käyttämättä edes koulujen aivopesemiä lapsia saadakseen viestinsä läpi. Koululaisten tekemän Ylen uutisluokan jutussa Brittinuoret Brexitistä: "Kansanäänestystä ei olisi ikinä pitänyt järjestää" haastatellaan lähinnä vain EU-byrokraatin urasta haaveilevia brittinuoria. Sekä uutisluokan "toimittajjien" että brittinuorten konformistiset näkemykset ovat juuri sellaisia, jotka saavat globalistit kuten George Sorosin hieromaan tyytyväisinä karvaisia käsiään.

TOISIN KUIN YLE VÄITTÄÄ, JUURI MAAHANMUUTTOVASTAISUUS ON PARASTA ILMASTOPOLITIIKKAA

Miten olisi rajojen sulkeminen väestöräjähdykseltä?

Ei ole mikään salaisuus että punaisen yliopiston tendenssitutkijat ja valtamedia kuten Yle vahvistavat toisiaan, koska kummallakin osapuolella on sama punaliberaali poliittinen agenda. Viimeksi pari päivää sitten Yle lainasi tukholmalaisen pelleopiston (Tulevaisuuden tutkimusinstituutti) ennustajaeukko Kirsti M. Jylhän poliittisesti motivoitunutta tendessitutkimusta, jonka perusteella vasemmistolaiset voidaan kuvata tieteeseen luottavina rationalisteina, kun taas oikeistolaiset (konservatiivit) luokitellaan tieteestä piittaamattomina voitontavoittelijoina.

Jopa Ylen mittareilla mielipideuutinen Miksi samat ihmiset epäilevät ilmastonmuutosta ja vastustavat maahanmuuttoa? Sitä selittää yksi piirre, jonka vuoksi ilmastonmuutoksesta pitäisi puhua eri tavoin on räikeän mustavalkoinen yritys kuvata konservatiivit moraalisesti pahoina ja vasemmistoliberaalit moraalisesti "hyvinä ihmisinä". On totta, että tietyissä poliittisissa kysymyksissä sekä oikeistolla että vasemmistolla on omat sokeat pisteensä, mutta jostain syystä Yle keskittyy pelkästään oikeistolaisten kyseenalaisiin näkemyksiin. Sekin tehdään vielä vääristellen, olkiukkoja käyttäen ja epäuskottavilla rinnastuksilla kuten edellä mainittu Hanna Eskosen kynäilemä mielipideuutinen.  

Tiedekeskustelua seuraava kansalainen on tiennyt jo pitkään juuri nykyvasemmistolaisten olevan kaikkein alttiimipia tukeutumaan tieteen sanastoa käyttäviin hörhöteorioihin. Silti Ylellä ei ole ollut halukkuutta kyseenalaistaa vaikkapa vihervasemmiston suosimia muotiteorioita kuten biologiset sukupuolet kiistävää transgenderideologiaa. Ylipäätään vasemmiston taikausko sosiaalisiin konstruktioihin kuten tasa-arvoon näyttää menevän aina tieteellisten tosiasioiden edelle, vaikka muutoin ollaan rinta rottingilla edustamassa muka tieteellistä ajattelua. Tämä Ranskan vallankumouksesta juontuva Suuri valhe, kaikkien nykyvalheiden äiti, näkyy myös tiedepuoskari Kirsti M. Jylhän keittiöpsykologisessa asenteessa:

Erot löytyvät psykologiasta, sanoo Jylhä. Poliittinen ideologia on kytköksissä muun muassa siihen, missä määrin ihmiset vastustavat muutosta ja hyväksyvät epätasa-arvoisuuden. 

–Tärkein tekijä on näkemys epätasa-arvosta. Ihmiset jotka hyväksyvät epätasa-arvoisuuden, kieltävät useammin myös ilmastonmuutoksen.

Ihmisten epätasa-arvoisuus kyvyissä ja moraalisessa ajattelussa on itsestään selvää, joten päinvastaisen näkemyksen esittäjä joutuu käyttämään melkoista verbaalista akrobatiaa mikäli hän yrittää argumentoinnissaan edetä edes ensimmäistä premissiä pitemmälle. Se, että ihmisten ja ihmispopulaatioden (mm. yleisälyykkyden jakautuminen) välillä vallitsee luonnollinen epätasarvoisuus ei vielä tarkoita sitä, etteikö vähäväkisiä pitäisi auttaa tai ainakin auttaa heitä auttamaan itseään. Reilu yhteiskunta kun ei vaadi punavihreiden kannattamaa kommunistista pakkolunastusta tuottavalta kansanosalta ja maailman kaikkien vapaamatkustajien elättämistä. Toisin kuin Jylhä vihjaa, ihmisten luonnollisen epätasarvoisuuden toteamisesta ei vielä seuraa kausaalisesti virallisen ilmastonmuutosdoktriin kyseenalaistaminen, vaikka nämä kaksi erillistä näkemystä saattavatkin  korreloida keskenään tiettyjen ihmisten mielipidepatterissa.

Ilmastokysymys on selvästi valtamedian ja vihervasemmiston keino salakuljettaa globaalikommunismi suomalaisen päivänpolitiikan agendalle. Päästötilastojen valossa Suomen tekemisillä ei ole juurikaan merkitystä, mutta maamme roolia paisuttamalla internationalistit voivat vaatia globaaleja tulonsiirtoja lännen työläisiltä kehitysmaiden vetelehtijöille. Kauppalehden Tukholman kirjeenvaihtaja Antti Lehmusvirta esittää kirjoituksessaan Ilmastovouhotus on iso vitsi millaisia madonlukuja hiilidioksidipäästöt antavat muualla kuin Suomessa:

Jo lyhyt kiertomatkailu Intiassa ja varsinkin sen saasteiden myrkyttämässä pääkaupungissa New Delhissä riitti kirkastamaan asian: päästöjen suhteen olemme menettäneet pelin. Mikään ei voi pelastaa ilmastoa, elleivät miljardit ihmiset Aasiassa muuta radikaalisti käytöstään.

Suomen vuotuiset hiilidioksidipäästöt ovat 56 miljoonaa tonnia ja ne laskevat kuuden prosentin tahtia. Intian päästöt ovat 2,5 miljardia tonnia ja ne kasvavat reilun viiden prosentin tahtia, eli vuodessa yli kaksi kertaa koko Suomen päästöjen verran.

Koska Jylhää ei kiinnosta konkreettiset luvut ja vaikutukset, vaan ainoastaan "moraalinen vastuu", hän on valmis kurittamaan tavallisia suomalaisia:

Jylhän mukaan tuore tutkimus antaa siihen yksiselitteisen vastauksen: tehokkainta tulosta saadaan aikaan poliittisia ohjauskeinoja käyttämällä. Siihen ihmiset taipuvat paremmin.

Jylhä ei ole muiden punavihreiden kanssa kuitenkaan valmis ratkaisuihin, jotka konkreettisesti vaikuttaisivat väitetyn ilmastonmuutoksen ehkäisyyn. Sellaiset ratkaisut nimittäin vaatisivat kovia toimia myös kehitysmailta, mikä taas olisi "rasismia" ja "kolonialismia".

Uutisjutun epärehellisintä antia on maahanmuuttovastaisuuden liittäminen kömpelösti ilmastonmuutoskeptisismiin. Jokainen Paloheimoa ja Linkolaa lukenut tosiluonnonsuojelija tietää, että matalan kulutuksen kehitysmaalaisten maahantulon estäminen korkean kulutuksen pohjoiseen on mitä parhainta luonnonsuojelua ja ilmastopolitiikkaa. Tähän kytkeytyy myös etelän väestöräjähdyksen hillitseminen, joka on unohdettu tahallisesti kokonaan ilmastokeskustelusta. 

On päivän selvää, että hiilidioksipäästöjen määrää kasvaa sitä mukaa kuin kolmannessa maailmassa lisäännytään esteettä, vieläpä kehitysavun kiihdyttäminä. Luonnon kannalta pahinta on päästää tuo ylijäämäporukka nauttiimaan samasta elintasosta kuin sen luoneet länsimaalaiset. Valitettavasti moraalisen narsismin liemissä kiehuvat Ylen toimittajat ja punavihreät poliitikot eivät suin surminkaan halua ottaa näitä huomioita osaksi ilmastokeskustelua.

EDUSKUNTAVAALITULOS KERTOO YHTEISKUNNALLISEN POLARISAATION JA SIRPALOITUMISEN LISÄÄNTYMISESTÄ

Viime sunnuntaina käytyjen eduskuntavaalien hämmentävät tulokset ovat synnyttäneet monenlaisia analyysejä ja johtopäätöksiä. Valtamediassa suurimmaksi kysymykseksi ovat nousseet vaikeat hallitusneuvottelut, koska suurimmaksi puolueeksi nousseen Sosiaalidemokraattisen puolueen (SDP) voitto jäi äärimmäisen niukaksi. Tarkastuslaskennassa puolue voi vielä päätyä samaan paikkamäärään kuin kakkoseksi ohi Kokoomuksen kiilannut Perussuomalaiset. Jo nyt on varmaa, että jos SDP pystyy Antti Rinteen johdolla kokoamaan hallituksen, siihen ei kuulu Perussuomalaiset "erilaisen arvopohjan" vuoksi.

SDP:n nousu maamme suurimmaksi puolueeksi vuonna 2019 on suomalaisen politiikan mysteeri. Suomalaisten hyväuskoisuutta ja muutospelkoisuutta pitää vain ihmetellä vaalikaudesta toiseen. Toden totta, miksi äänestäjät nostivat ykköspuolueeksi menneisyyttä edustavan SDP:n, jonka sisarpuolueiden menestys muualla Euroopassa on ollut jatkuvassa laskussa? Kyse lienee suurten ikäluokkien (demarieläkeläiset) viimeisestä nostalgisesta leimahduksesta, joka antaisi vielä kerran häivähdyksen 1980-luvun vaurautta ja varmuutta elämään. 

Tosin monien demariäänestäjien usko alkoi viimeisinä vaaliviikkoina horjua ja ennustettu 24 prosentin vaalivoitto kutistui vaivaiseen 17,5 prosentin lukemaan, jolla se ohitti minimaalisella 0.2 prosentin marginaalilla Perussuomalaiset. Näyttää siltä, että demareista vuoti varsinkin vaalipäivänä runsasti ääniä aidoksi oikeistopopulistiseksi puolueeksi muuntuneeseen Perussuomalaisiin.

Monet pitävät Perussuomalaisten ryntäystä toiseksi suurimmaksi puolueeksi parin vuoden takaisen hajoamisen jälkeen hämmästyttävänä, vaikka kaikki merkit monikulttuurin epäonnistumisesta antoivat odottaa nyt saavutettua äänitulosta. Jos vaalit olisivat olleet pari viikkoa myöhemmin, Persut olisivat olleet todennäköisesti maamme suurin puolue ja rakentamassa hallitusta.

Joka tapauksessa voidaan puhua Jytky kolmosesta, sillä tällä tuloksella tuli yksi lisäpaikka vuoden 2015 jytinään verrattuna. Tämä on tietenkin karvasta kalkkia Perussuomalaiset hajottaneen Timo Soinin, Sampo Terhon ja Simon Elon Siniset tulevaisuus -puoleelle, jonka täydellinen mahalasku on hieno osoitus suomalaisten inhosta pettureita ja takinkääntäjiä kohtaan.

Perussuomalaiset teki historiaa etenkin Varsinais-Suomessa, jossa se nousi koko vaalipiirin suurimmaksi puolueeksi ohi Kokoomuksen. Ville Tavio sai yli 14 000 ääntä ja kuului koko maassa Top 10 ääniharavien listaan Jussi Halla-ahon ykkössijan ohella. Tavion kanssa samassa ehdokaslistassa numerolla 88 (sic) ollut Vilhelm Junnila tuplasi äänimääränsä ja sai reilut 10 000 ääntä. Helsingissä Perussuomalaisten menestys taas lepäsi pitkälti Jussi Halla-ahon varassa ja hänen Suomen ennätykseen noussut yli 30 000 ääntä veti eduskuntaan kaksi muuta ehdokasta.

Perussuomalaisen menestyksen vastapainona on punavihreän blokin roima suosion kasvu. Vihreiden menestys perustuu koulutetun kansanosan otettua puolueen viime vuosina omakseen. Itseään intellingentisiana pitävä porukka on aina halunnut pitää hajurakoa tavalliseen karvalakkikansaan ja tähän erottautumiseen Vihreät tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden. Vihreät onkin tyypillinen koulutetun väen ja "älymystön" puolue, koska se ajaa utopistisia ja toteuttamiskelvottomia ideoita, joista realismiin taipuvainen tavallinen kansa ei innostu. 

Vihreitä kannattavien elitismin kääntöpuolena on paradoksaalisesti konformismi, johon korkeasti koulutettu väki on muihin verratuna huomattavasti alttiimpi. Tämä on ymmärrettävää, sillä onhan tuota väkeä marinoitu erilaisten auktoriteettien ohjauksessa lastentarhoista yliopistoihin. Vihreiden konformismia vahvistaa valtamedia, koska valtaosa toimittajista on puoluekannaltaan Vihreitä tai ainakin vasemmistoliittolaisia. Kun koulujärjestelmää ja mediaa hallitsee hegemoninen punavihreys, ei ole ihme että näissä eduskuntavaaleissa valituista vihreistä 85%:ia on naisia (20:stä paikasta 17 naisia). Ylen uutisessa Naisia nousi kansanedustajiksi historiallisen paljon – 85 prosenttia vihreiden edustajista naisia sukupuolinen ylivalta nähdään tietenkin merkkinä "tasa-arvosta".

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

Vihreiden vaalivoiton symboliksi tullut naisylivoima kertoo puolueen degeneroitumisesta poliittisesti korrektiksi feministilaumaksi, jolla ei juuri mitään tekemistä aidon luonnonsuojelun kanssa. Itse itsensä suomalaisasiamieheksi nimittänyt Olavi Koskela kuvasikin aikoinaan vihreiden peruskannattajaa osuvasti: nuori, tyhmä ja vihreä nainen. Ei siis mikään ihme, että järjestelmä tiedotusvälineineen suosii ja ylistää tällaisia konformisteja. Ainoa hyvä puoli nuorten kympin tyttöjen vyöryssa oli profeministimies Touko Aallon ja suomalaisille jatkuvasti haistattaneen kurdi Ozan Yanarin putoamiset eduskunnasta. 

Yleisesti ottaen sukupuolinarsististen feministinaisten invaasio eduskuntaan ei lupaa polittiselle kulttuurille hyvää, koska sen seurauksena hysteerisen tunnepuheen määrä  tulee vain lisääntymään ja mielivaltaisia "vihapuhelakeja" aletaan vaatia entistä ponnekkaammin. On vaikea kuvitella miten sellainen hallitus, jossa on mukana Vihreät ja Vasemmistoliitto kykenisi ajattelemaan kylmän rationaalisesti, mikäli maatamme kohtaisi vastaavanlainen kehitysmaalaisten invaasio kuin vuonna 2015. Todennäköisesti empaattinen tunnepuhe saisi politiikassa sellaisen valta-aseman, ettei valepakolaisaaltoa saataisi pysähtymään millään. 

Hajanainen vaalitulos kertoo ennen kaikkea yhteiskunnan polarisaation lisääntymisestä. Varsinaista selkeää vaalivoittajaa ei löydy, koska kaikki suuret puolueet jäivät alle 20 prosentin kannatukseen. Tavallaan nämä vaalit kuvastavat ikävällä tavalla yhteiskunnan yleistä pirstaloitumista ja vastakkainasettelua. Kyynisesti ajateltuna punavihreä hallitus saattaisi olla paras hallitusvaihtoehto, sillä sen tuoman kurimuksen jälkeen eksyksissä oleva kansa saattaisi löytää uudelleen yhteisen sävelen.



                                                        ***************************


Viime päivien kovien uutisten kärkeen on kuulunut Pariisin Notre Damen järkyttävä tulipalo. Yhteisen eurooppalaisen kulttuuriperinnön tuho ei ole jättänyt kylmäksi edes Yleä, jonka uutisessa Kuvat näyttävät Notre Damen tulipalon dramaattiset hetket: Ikonisen maamerkin tuhoutuminen järkytti Pariisia esitetyt kuvat kertovat symbolisesta Euroopan perikadosta. 

Tarvittiin näin valtava menetys ennen kuin valtamediaa alkoi kiinnostaa maanosamme kirkkojen tillanne. Edelleenkään (((mediaa))) ei kiinnosta laajassa mitassa kirkkoihin kohdistuneet tihutyöt, vaikka Ranskassa on meneillään ennen näkemätön tuhoamiskampanja, jossa on pelkästään viime vuonna vandalisoitu 875 kirkkoa. Koska tekijät ovat melkoisella varmuudella kehitysmaista tulleita muslimeja, tiedotusvälineet ovat "rasismin" pelossa halunneet vaieta ilmiöstä lähes täysin. Sen sijaan jokaikinen muslimien ja juutalaisten pyhiin paikkoihin kohdistunut isku – joista monet ovat sympatian kerjäämisessä tarkoitettuja väärän lipun operaatioita – on raportoitu "vastuullisessa mediassa" tunnontarkasti.

Geopoliittisena bloggaajana tunnettu Markku Siira kiteyttää viimeisimmässä kirjoituksessaan Notre Damen tuho, lännen perikadon enne? ne mietteet, jotka tulipalo synnyttää jokaisessa aidossa eurooppalaisessa:

Ikonisen maamerkin tuhoutuminen on noteerattu maailmanlaajuisesti. Kuitenkin Ranskassa on tuhottu, poltettu ja vandalisoitu kirkkoja jo vuosien ajan, mutta Macronia ja muita Eurafrikan kansojen sulatusuunia rakentavia globalisteja tämä ei ole erityisemmin haitannut. Notre Damen tuhoutuminen symboloi hyvin aikamme antikristillistä henkeä ja länsimaiden aatteellista ja kulttuurista perikatoa.

Pariisin arabimuslimt virnuilevat tyytyväisinä vääräus-
koisten pyhän paikan tuhosta.

YLE VAIKENEE ÄÄRIVASEMMISTON OSUUDESTA HELSINGIN NARINKKATORIN VAALITILAISUUKSIEN JOUKKOVÄKIVALTAAN

Äärivasemmiston parempaa väkivaltaa ylivoimalla.

Helsingin Narinkkatorilla loukattiin eilen perjantaina törkeästi vaalirauhaa, kun Suomi Kansa Ensin -puolueen (SKE) puhujien kimppuun käytiin monta kertaa viranomaisten ollessa väkivallalle täysin välinpitämättömiä. Tavoilleen uskollisena Yle vääristelee tästä vaalien törkeiḿmästä väkivallasta ja horisee sen sijaan toisaalla arkkipiispa Tapio Luoman suulla vaaleissa esiintyvästä "vihapuheesta". 

Yle uutisessa Eduskuntavaaliehdokkaan kimppuun käytiin keskellä Helsinkiä – poliisi turvasi tilannetta Narinkkatorilla väkivaltaan syyllistyneitä ei edes nimetä äärivasemmistolaisiksi. Muutoinkin hyökkäyset kuitataan ohimennen jutun toisen puolen muistuttaessa Suldaan Said Ahmedin väittämästä päällekarkauksesta ja SKE:n puheenjohtaja Marco de Witiin kohdistuneesta ajatusrikostutkinnasta. Uutisessa huomio halutaankin kiinnittää muuhun kuin suoraan poliittiseen väkivaltaan, ehkäpä siksi, että aggression takana olivat Hyvien asioiden™ puolella olevat ohjelmoidut äärivasemmistolaiset NPC-zombit.

Intersektionaaliselta sekasotkulta näyttäneen väkivaltalauman johtajat koostuivat pääasiassa vanhemmista pirinistien näköisistä lommoposkista ja kasvonsa peittäneistä anarkomarkoista. Yksi pääöykkereistä näytti puolestaan olevan tatuoitu kommunistihomo-skinhead. Teinilauma taas muodostui kaljaa kittaavista lähiönuorista ja jo lastentarhoista asti aivopestyistä pikku pimatsuista ja konformistisista kympin tytöistä. Totta kai mukana oli myös koko joukko eri ikäisiä ulkomaan apuja. Illan mittaan tämä lauma paisui jopa kahteensataan mölyäjään, joten ylivoima eduskuntavaalipuheita pitäneisiin SKE-puolueen edustajiin oli noin kaksikymmenkertainen. 

Yleä paljon informatiivisemman kuvauksen Narinkkatorin tapahtumien kulusta antaa tämänpäiväinen Iltalehti uutisessaan Hämmentävä väkivaltainen vaalikahakka Helsingissä – nuoret häiriköivät Marco de Witin puhetta: ”Minua syljettiin varmaan sata kertaa”. Tosin yhtä lailla valtamediaa edustavassa Iltalehdessä vähätellään kahakkaa kutsumalla sitä yhdeksi "eduskuntavaalien oudoimmista välikohtauksista". Indoktrinoitujen helsinkiläisteinien, muukalaispentujen ja heitä johtaneiden aikuisten afalaisten aikaansaamassa "välikohtauksessa" ei ollut mitään outoa, vaan kyse oli valtavalla enemmistöllä suoritetusta suorasta väkivallasta. Lisäksi juttu antaa ymmärtää, että de Witillä olisi itsellään ollut osuutta väkivaltaisuuksiin, vaikka hän vain puolusti itseään.

On aiheelista pohtia, kuka tai mitkä tahot saivat parisataapäisen nuorisolauman kerääntymään Narinkkatorille. Nämä pystyapinan raivoon kiihotetut öyhöttävät teinit tuskin ymmärsivät mennä paikalle tuosta vain yksin, vaan jonkun on täytynyt kutsua heidät sinne. Sattumalta he eivät paikalla olleet, koska osa joukkioista kantoi mukanaan mielenosoituskylttejä. Kysymys kuuluukin, onko väkivaltaisen organisoinnin taustalla Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki, "taktista väkivaltaa" promotoiva Dan Koivulaakso vai Varisverkosto. 

Joka tapauksessa hyökkäyksen suunnitelmallisuus oli ilmiselvää, koska kahakasta otetusta videosta näkyy selvästi kuinka aikuiset afa-kommunistit provosoivat perjantaihumalaisia teinejä hyökkäilemään rekisteröidyn puoleen puheenjohtajaa vastaan. Kun yksi NPC-zombi lopettaa raivoamisensa, jatkaa toinen hyökkäilemistä. 

Äärivasemmiston tavat tuntien aikuiset suomalaisvihamieliset agitaattorit tulevat vamasti julkaisemaan hässäkästä sopivista kuvakulmista otettua materiaalia, jossa tilanteet näyttävät siltä kuin hyökkääjät olisivat uhreja. Jokainen voi kuitenkin omin silmin todistaa millaisesta väkivaltaisesta provokaatiosta oli kyse erään paikallaolijan kuvattua koko tapahtumaketjun. Kyseinen video on monellakin tapaa sietämätöntä katsottavaa, mutta dokumenttina se on arvokas todiste median vaikenemasta vasemmiston väkivallasta. Se nimittäin tuo näkyviin pasifismin ja suvaitsevaisuuden julkisivuun kätkeytyvän vasemmiston kieroutuneen tekopyhyyden. Moraalisen pyhimyksen julkisivun takaa kun nimittäin paljastuu suvaitsematon jakobiinisuus ja bolshevistiseen kaunaan perustuva verenhimo:

VIDEO (Kieroileva (((Google))) joka omistaa Blogspotin ja YouTuben ei anna hakutulosta videosta "Huligaanit hyökkää SKE:n kimppuun 4 tunnin ajan!", joten sitä ei voi upottaa suoraan tähän tekstiin, vaan se on nähtävissä vain klikkaamaalla maalatttua VIDEO-linkkiä.)

Ehkä kaikkein raivostuttavinta hyökkäyksessä oli se, että poliisit ja vartijat eivät tehneet juuri mitään lopettaakseen väkivaltaa. Edes pahimpia väkivaltauunoja ei pidätetty. Torin kulmassa oli kolme kaappiautoa ja lauma poliiseja, mutta he eivät tehneet elettäkään estääkseen punaisten pirinistiretkujen hyökkäyksiä, vaikka SKE:n puheenjohtaja kutsui mikrofonilla monta kertaa virkavaltaa paikalle. Ehkä poliisit olivat sillä aikaa autoissaan netin ääressä jahtaamassa "vihapuhetta"? Tällainen välinpitämättömyys näyttää yhtä tarkoitukselliselta kuin poliisien puolueelliset toimet Yhdysvaltain Charlottesvillessä vuonna 2017. 

Myöskään paikalla olleissa vartijoissa ei ole kehumista, koska monet heistä näyttivät irakilaisilta partamullaheilta, jotka suhtautuivat hyvin tuttavallisesti anarkomarkoihin. Tällainen puolueellisuus rikospaikalla paljastaa esimerkillisesti kuinka korruptoiva tekijä monikulttuurisuus on yhteiskunnassa.

Marco de Witistä ja hänen SKE-puolueestaan ei tarvitse pitää, mutta jokaisen nationalistin pitäisi ymmärtää, että kulttuurimarxilaisten nuorisohuligaanien hyökkäys ei suuntautunut vain yhtä hyljeksittyä km-toimijaa vastaan, vaan kaikkia suomalaisia isänmaanystäviä vastaan. Siksi Suomeen tarvitaan ensi tilassa C18-tyyppinen kaarti turvaamaan tällaisia tilaisuuksia ja panemaan luun kurkkuun punaräähköille. 

Myös PVL:stä ja Soldiers of Odin -järjestöstä voidaan olla montaa mieltä, mutta ainakin niiden tilaisuuksissa punabandiitit eivät koskaan uskaltaisi tehdä Narikkantorin kaltaisia hyökkäyksiä. Ja jos yrittäisivät, nämä retkut saisivat niin kovaa remmiapelia isän kädestä, että muistaisivat sen lopun ikäänsä. Ikävä kyllä nämä järjestöt puolustavat vain omiaan, jonka vuoksi tarvittaisiin koko maan kattava suojeluskunta, joka puolustaisi kaikkien kansallismielisten kokoontumis- ja ilmaisuvapautta. 

Tässä yhteydessä on vielä korostettava, että kansallismieliset eivät suin surmiinkaan halua jakaantunutta kansaa, koska se hyödyttää vain voimia, jotka haluavat tehdä maastamme sisäisesti heikon. Kansakunnan säilymisen kannalta olisi kuitenkin itsetuhoisiaa, jos isänmaalliset kansalaiset eivät puolustaisi itseään ja kääntäisi vain poskeaan. Onneksi räyhävasemmisto edustaa näkyvyydestään huolimatta vain pientä prosenttia Suomen kansasta, joten sen kuriin laittaminen voi hyvinkin olla kansakuntaa eheyttävä voima.

Asialle tulee kiire, sillä poliisi ei tänäänkään pystynyt takaamaan turvallisuutta Narinkkatorilla. Asiasta kertoo Ylen verkkosivujen uutinen Kärhämöinti Helsingin Narinkkatorin vaalitilaisuudessa jatkui – poliisi tekemässä rikosilmoitusta pahoinpitelystä.

"LIBERAALIN" JÄRJESTELMÄN, TWITTERIN JA FACEBOOKIN HARJOITTAMA HYBRIDISOTA VAALEISSA

Viime kuukausien uutisantia seuraamalla on käynyt selväksi, kuinka lähestyvät eduskuntavaalit ovat kiihdyttäneet establishmentin ja sen kanssa yhteistyötä tekevien somejättien käymää hybridisotaa epävarmoja suomalaisäänestäjiä vastaan. Tästä on todisteena viime tiistain Twitterin päätös jäädyttää parodisena vihapuhepoliisina tunnetun Keijo Kaarisäteen tili. Samainen pikaviestipalvelu lakkautti seuraavana päivänä ilman selityksiä myös Yle Watchin tilin!

Jäädyttämisten taustoja voi arvailla, mutta kaksi vaihtoehtoa näyttävät todennäköisiltä. Joko päätöksen takana on äärivasemmistolaisten yhteisilmianto tai Suomen viranomaistan konsultoima pyyntö Twitterille. Ainakin Keijo Kaarisäteen kohdalla näyttää siltä, että jäädyttämisen taustapiruna on sisäministeriö, sillä valtioneuvoston tekemässä informaatiovaikuttamisoppaassa jopa satiiri luokitellaan informaatiovaikuttamiseksi. 

Vastaavasti somejätti Facebook on tehnyt jo jonkin aikaa yhteistyötä EU:n kanssa, jotta antinationalistiset globalistit välttyisivät "vääriltä" vaalituloksilta. Tästä kehityksestä kertoo sangen suoraan Ylen verkkosivujen uutinen Facebook tiukentaa vaalimainossääntöjään ennen eurovaaleja. Käytännössä yhtiön päätös tarkoittaa populistien ja kansallismielisten näkyvyyden vähentämistä Facebookissa erilaisin verukkein.

Tammikuussa ilmestyneen uutisen aikaan ei vielä tiedetty koskeeko uudistus myös huhtikuisia eduskuntavaaleja. Tosin Helsingin Sanomien Nyt-liite tiesi kertoa jo 14. tammikuuta ilmestyneessä jutussaan Suomi haluaa välttää Trump-vaalien kohtalon – valtio ja Facebook sopivat niistä keinoista, joilla vaaleihin varaudutaan strategiasta, jolla epämieluisat vaalitulokset estetään. Tällä hetkellä tiedot ovat varmentuneet ja voimme vastata Facebookin uudistusten koskevan myös näitä eduskuntavaaleja. Käytännössä tämä korporaatioiden ja liberaalivaltion yhteisesti käymä hybridisota on näkynyt siinä, että Facebook on varoittamatta sulkenut monien perussuomalaisten ja muiden kansallismielisten tilejä keskellä vaalikampanjaa. 

On hätkähdyttävä huomata, kuinka Ylen tauoton puhe hybridivaikuttamisesta vaaleissa on itsessään hybridivaikuttamista. Mediajätin verkkosivujen tuoreessa uutisartikkelissa Tapahtuuko lähipäivinä jotain outoa? Näillä nopeilla vinkeillä voit tunnistaa vaalihäirinnän ilmiöt, jotka ovat tapahtuneet jo muualla tämä propaganda näkyy paljaimmillaan. Siinä toimittajat tukeutuvat Suomessakin vaikuttavan liberaalin syvän valtion virkamiehiin, joiden (asiantuntija)vallalla ei ole kansan mandaattia. Juttua varten haastateltu johtava viestintäasiantuntija Jussi Toivanen valtioneuvostosta ja erikoistutkija Antti Sillanpää Turvallisuuskomiteasta ovat selkeästi kansasta vieraantuneen, EU- ja Nato-mielisen eliitin äänitorvia.

Kahdeksankohtaisessa mielipideuutisessa vaalien ainoana uhkana nähdään "äärioikeisto" ja populistit. Tällaisella yksiselitteisellä syyllisen nimeämisellä Yle syyllistyy itse propaganda- ja hybridivaikuttamiseen, josta se pyrkii varoittamaan lukijaa. Ensimmäisenä jutussa pohditaan verkkohyökkäyksen mahdollisuutta vaaleissa:

Kun vaali-illan jännittävä ääntenlaskenta on käynnissä, tapahtuu jotain outoa: virallinen vaalien tulossivusto romahtaa. Sivusto on alhaalla hetkittäin, tuntien ajan. 

(...) Samalla sosiaalisessa mediassa pääsivät irti salaliittoteoriat. Maahanmuuttovastaisen ruotsidemokraattien äänimäärä laski samanaikaisesti, joten kopeloiko joku itse vaalitulosta? Näin ei käynyt, mutta huhut ja hashtag #valfusk (vaalihuijaus) velloivat hetken aikaa.

Millaisia ovat tosielämän verkkohyökkäykset Suomessa? Yksi viimeisimmistä oli Ylen itsensä tekemä! Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon haastattelu nimittäin poistui jokin aika sitten Yle Areenasta muiden puoluejohtajatenttien jäätyä edelleen katsottaviksi. Joku tekniikasta vastaava Ylen työtenkijä oli poistanut videon, mutta jotta temppu ei näyttäisi liian läpinäkyvältä, hän poisti pari muutakin ohjelmaa hämäykseksi. Näin Halla-ahon videon poistaminen saatiin näyttämään yleiseltä järjestelmävialta.

Ylen jutun kohdassa 2 tietovuotojen uhreiksi esitetään sattumoisin vain eliitin omat suosikit kuten Hillary Clinton ja Emmanuel Macron:

Vuotosivusto Wikileaks julkaisi ennen Yhdysvaltain presidentinvaalia 2016 tuhansia sähköposteja, jotka oli hakkeroitu demokraattien presidenttiehdokkaan Hillary Clintonin kampanjapäällikön tililtä.

Tässä kohtaa valtamedia ei näe rikkaa omassa silmässään, sillä se julkaisee populisteista ja nationalisteista jatkuvasti ikäviä tietoja, joilla pyritään ehdokkaiden mustamaalaamiseen. Media ei pidä näitä pari päivää ennen vaaleja julkaistuja tietoja poliittisesit motivoituneita vuotoina, vaan ihan normaalina uutisointikäytäntönä.

Kohdassa 3 tehdään valtamedian ja globalistien suosikista Hillary Clintonista jälleen kerran ainoa tunnettu vihamielisen vaalikampanjoinnin uhri, vaikka koko valtamedia Washingtonista Helsinkiin kampanjoi valeuutisillaan Trumpia vastaan:

Tällaiset Hillary Clintonin kuvalla varustetut valemainokset levisivät Yhdysvalloissa marraskuussa 2016, vaikka kännykällä äänestäminen on maassa täysin mahdotonta. Tarkoitus oli pitää Clintonin äänestäjät pois vaaliuurnilta.

Kohdassa 4 "Jankuttava automaatti! Botit levittävät valheita ja epäluuloa" Ylen toimittajat Riku Roslund ja Päivi Koskinen näkevät hybridiuhan tulevan vain kansan syviä rivejä puolustavilta populisteilta eikä valtapuoleita tukevalta järjestelmältä:

Ruotsissa automatisoitujen Twitter-tilien eli bottien määrä kaksinkertaistui ennen syyskuun 2018 parlamenttivaaleja. Botit suolsivat yli 60 000 twiittiä ja ne levittivät ylivoimaisesti eniten maahanmmuuttovastaisen puolueen ruotsidemokraattien sanomaa sekä vielä tiukemman linjan puolueen, Alternativ för Sverigen (AfS) kantoja.

Se vaalihäirintä ja propaganda mitä nähtiin syyskuun Ruotsin parlamenttivaaleissa tuli pääasiassa sosiaalidemokraattien hallitsemalta järjestelmältä. Todelliset syylliset osoittivat tietenkin muita peittääkseen oman vehkelynsä. Ylen Watchin kirjoituksessa Ylen vaalistudiossa ruotsalainen demokratiailveily lainataan kansalaisvaikuttaja Jani Ollikaisen irkissä esittämää listaa, josta selviää miten vaalit loppujen lopuksi menivät Ruotsissa:

a) Äänestäminen tapahtuu puoluekohtaisille lapuille, joista uudet ja pienpuoleet joutuvat itse maksamaan painokulut ja toimittamaan ne vaalipaikoille.b) Vaalisalaisuus on vähän niin ja näin. Jos et näe ennakkovaivaa haet telineestä puolueen lapun ja muut näkevät mitä puoluetta äänestät.c) Äänestetään puolueita suljetulla listavaalilla (Teoriassa yksittäiset äänet voivat ratkaista, jos saa yli X% puolueen äänistä, vaalista riippuen, valtiopäivillä 8%)d) Ennakkoääniä ei lasketa ennenkuin vaalihuoneistot on sulkeutuneete) Valtiopäivillä on 4% äänikynnys valtakunnallisesta äänimäärästäf) Vaalipäivänä voi äänestää vaikka olisi äänestänyt ennakkoon. Ennakkoon annettu ääni korvautuu vaalipäivän äänellä.g) Edustajapaikkojen jakautumisen määrää muunnettu Sainte-Laguën menetelmä, joka pyrkii antamaan prosentuaalisia ääniä vastaavan prosentuaalisen paikkamäärän.

Kohdassa 5 "Äkkinäinen muodonmuutos! Verkkosivun tai sometilin sisältö vaihtuu" annetaan esimerkki hakkeroinnista. Mikäpä muu maa sitä haroittaisi kuin Venäjä. Ei siis USA, EU ja Mossad. Ei ei, sellaisien väittäminen olisi Ylen mukaan länsivihamielinen salaliittoteoria.

Seuraavana vaalihäirinnän esimerkkeinä otetaan meemit ja huumori. Toimittajien eivät osaa löytää muuta tapausesimerkkiä meemien informaatiovaikuttamisesta kuin Yhdysvaltain presidentiivaalit vuonna 2016. Kongressin mukaan siihen syyllistyi vain Venäjä eivätkä esimerkisi valtamedia ja vasemmistolaiset nettivaikuttajat Facebookissa. 

Valtakoneistolle ei tuota mitään vaikeutta tehdä naurunalaiseksi kansallismielisiä, mutta kun pilkatut vastaavat takaisin paljon hauskemmalla huumorilla, alkaakin eliitin juoksupoikien itku "informaatiovaikuttamisesta". Suomesta esimerkkinä kerrotaan Twitterissä leviävät pilat Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilistä. Juttua lukeville demarieläkeläisille ei kerrota kuitenkaan sanallakaan, että juuri Twitter on lopettanut parodiahahmo Keijo Kaarisäteen tilin. Tämä globalistien sensuuri jos mikä on informaatiovaikuttamista, mutta siitä Ylen toimittajat eivät halua kertoa mitään.

Esimerkissä "Ehdokas on pedofiili! Valemainos levittää rumaa tietoa" Natoa sympatisoivat Ylen toimittajat löytävät uhriksi Tšekin presidentinvaaleissa 2018 olleen Nato-myönteisen ehdokkaan. Suomesta vastaavanlaiseksi tapaukseksi yritetään samaistaa PVL:n maaliskuussa Turussa tekemä ironinen vastamainos-kampanja, jossa valtapuolueiden todelliset agendat pajastetaan. Toisin kuin valtamedia väittää, kyse ei ollut valekampanjasta, vaan vastamainoksista, jollaisia on julkaissut poliittisista vihollisistaan vuosikausia myös äärivasemmistolainen Voima-lehti kenenkään niistä julkisuudessa suuttumatta.

Viimeisessä esimerkissä "Uhkailua kadulla! Ehdokkaiden kiusaajat yrittävät tukahduttaa keskustelua" lukijalle uskotellaan esimerkkien valossa, että avoimen keskustelun tukahduttaminen tulee pääasiassa "äärioikeiston" suunnalta. Tosiasiassa yhteiskunnallista keskustelua yritetään tukahduttaa radikaalisti orwellilaisella vihapuhelainsäädännöllä, jota ovat vaatineen erityisesti "liberaalit" ja "suvaitsevaiset" punavihreät.

Totta kai tässä kohtaa uutisjuttua piti mainita Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Suldaan Said Ahmedin väite, että hänen kimppuunsa olisi käyty Helsingin Itäkeskuksen vaalitilaisuudessa. Yle Watch kommentoi tapausta toisen kerran 30. maaliskuussa julkaistussa päivityksessään: 

Sittemmin hän muutti tarinaansa niin, että välikohtaus olisikin tapahtunut metrovaunussa tai aseman ulkopuolella. Kovista etsinnöistä huolimatta viranomaiset eivät ole vielä tavoittaneet mystistä polkupyöräilijää. Ehkäpä siksi, ettei häntä edes näy valvontakamerassa? 

Ei tarvitse olla kummoinenkaan päättelijä aavisellakseen, mistä Said Ahmed sai ideansa tarinaan. Nimittäin päivää ennen Said Ahmendin väittämää hyökkäystä joku suomalaismies yritti poliisin mukaan lyödä ulkoministeri Timo Soinia Vantaan maalaismarkkinoilla. Luultavasti Said Ahmed katsoi, että nyt on hyvä sauma kehitellä Soinin tuomassa imussa samantapainen tarina. Näin Said Ahmed sai kätevästi Ylen antamaa ilmaista julkisuutta miljoonayleisön keräävissä tv-uutisissa ja ajankohtaisohjelmissa.

Näin pari päivää ennen  vaaleja on syytä kysyä, miten eduskuntavaaliehdokas Suldaan Said Ahmedin väittämän hyökkäyksen tutkinta on edennyt? Miksi Yle ja poliisi eivät kerro tutkinnan edistymisestä ja mystisen polkupyörämiehen etsinnästä? Ehkäpä siksi, että Said Ahmedin vaalisadusta vaikeneminen palvelee niiden harjoittamaa hybridivaikuttamista.


                                                       ***************************

Ylellä vaalivaikuttaminen on moninaista ja se läpäisee koko vaalit aina vaalikoneita ja vaalikeskusteluja myöten. Törkeimpänä esimerkkinä tästä on nuorisolle suunnatun Yle Kioskin vaalikoneen räikeä punavihreä propaganda, josta Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas Ossi Tiihonen kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Jo kuukausi sitten Ylen ensimmäisessä eduskuntapuolueiden vaalitentissä toimittajat ohjasivat kysymyksillään keskustelua haluttuun suuntaan aivan kuten Yle Kioskissa. Esimerkiksi toimittaja Seija Vaaherkumpu kysyi miten puoluejohtajat suhtautuvat Venäjältä Suomeen vuonna 2015 vyöryneeseen vajaan tuhannen tulijan "pakolaisaaltoon". Samalla toimittaja kysyi miten tällaiseen Venäjältä tulevaan turvallisuuspoliittiseen uhkaan pitäisi varautua. Ainoastaan Perussuomalaisten Jussi Halla-aho kyseenalaisti kysymyksen agendan ja esitti vastakysymyksenä, miksi samaan aikaan Ruotsin kautta Suomeen laittomasti tulleet 32 000 paperintonta turvapaikanhakijaa eivät nostata keskustelua Ruotsista turvallisuuspoliittisena uhkana. 

Kiusallisesta kommentista ärsyyntynyt toimittaja Vaaherkumpu keskeytti välittömästi Halla-ahon ja jankkasi, että nyt puhutaan Venäjän turvallisuusuhasta. Valikoiva kysymys todisti Ylen olevan täysin välinpitämätön sille massainvaasiolle, joka tulee yksiomaan EU-maista. Koko kysymyksen tarkoitus oli esittää Venäjä ainoana todellisena maantieteellisenä uhkana, vaikka nopeasti afrikkalaistuva Ruotsi on tosiasiasillisesti tällä hetkellä Suomelle paljon suurempi vaara kuin itänaapuri.

Ylipäätään Ylen vaalikeskusteluissa Perussuomalaisia tarkastellaan täysin eri kriteereillä kuin muita puolueita. Yle Radio Suomen puheenjohtajatentissä Perussuomalaisten Jussi Halla-ahoa hiillostettiin joka ikisessä kysymyksessä ja jokaista sanottua lausetta tarkasteltiin pienintä yksityiskohtaa myöten. Ero on huima kun sitä vertaa RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonin  saamaan kohteluun. Radio Suomen toimittaja myötäili Henrikssonin rajat auki -ihmisoikeusretoriikka ja punavihreiltä lainattua vaatimusta "vihapuheen" kriminalisoimiseksi.


                                                       ***************************

Yle Teema, perjantai 12,4.2019 klo 19.10, Vaalien varjoissa

2/5. Sosiaalinen media ja valeuutiset. Elin Almén ottaa selvää siitä, mitä sosiaalisen median yhteisöpalvelut tekevät käyttäjiltään keräämillään tiedoilla. Kuinka Cambridge Analytica muokkaa mielipiteitä, ja miten kohdennettu mainonta ja valeuutiset oikeastaan toimivat? HD ohjelmatekstitys (ruotsi) 16 min

Ohjelmassa puhutaan täysin asian vierestä ja tarkoituksella. Facebookin sensuuri konservatiiveja ja kansallismilelisiä kohtaan on se virtahepo oloshuoneessa, josta pitäisi puhua. Nyt populistien menestys halutaan selittää sillä, että Facebook olisi antanut niille liikaa mahdollisuuksia toimia, vaikka tosiasiassa yhtiö yhdessä EU:n kanssa tekee kaikkensa tukahduttaakseen heidän äänensä.

VALTAMEDIA LIITTÄÄ AWAKENING II -SEMINAARIN MIELIVALTAISESTI VAALIHÄIRINTÄÄN

Ylen verkkosivujen viime perjantain uutisessa Äärioikeiston kokoontuminen pitää poliisit valppaina viikonloppuna – vaalirauhan turvaamiseen varauduttu Turun seudulla kerrottiin kansainvälisen Awakening II -konferenssin synnyttämistä turvatoimista. Kauhistelevalla uutisoinnilla haluttiin selvästi lietsoa mielikuvaa "vaarallisesta äärioikeistosta", vaikka hyvin pukeuteneet konfrenssivieraat käyttäytyivät sekä lauantain tapahtumassa että sen jälkeen täysin moitteettomasti. Ainoa teoreettinen vaara syntyi siitä, että Varisverkoston soijapojat ja muunsukupuoliset ruskeat tytöt olisivat joukolla rynnäköineet pitopaikaikaksi osoittautuneeseen ravintola Suomalaiseen Pohjaan. 

Poliisin ylimitoitetulla läsnäololla haluttiin viestiä suurelle yleisölle, että harjoittaessaan perustuslaillista kokoontumisvapauttaan mystinen äärioikeisto synnyttää automaattisesti yhteiskunnallista levottomuutta. Tämä perusvapauksia halveksuva, totalitarismismia puolustava selitys ei pidä tietenkään paikkaansa. Se onkin vain pelkkä projektio todellisesta vaarasta, joka tulee maassa laittomasti olevien rotumuukalaisten ja poliittisesta väkivallasta fantasioivien äärivasemmistolaisten taholta. Koska toimittajat eivät voi kertoa kehitysmaalaisten tuomasta uhasta leimautumatta rasisteiksi, jää syntipukin rooli "kaikkialla vaanivalle äärioikeistolle". Niin ikään toimittajat ovat haluttomia kertomaan äärivasemmiston terroripotentiaalista, koska wannabe-antifat näyttää olevan valtiovallan ja median erityisessä suojeluksessa. Tätä taustaa vasten on todennäköistä, että päätös poliisin vahvasta läsnälosta Turussa tuli sisäministeriön korkeimmalta portaalta.

Huomionarvoista Ylen ja muiden tiedotusvälineiden uutisoinnissa oli se, kuinka ne ilman mitään todellista yhteyttä pyrkivät linkittämään Turun konferenssin vaalirauhaan ja PVL:n kieltopäätökseen. Irrallisilla aasinsilloilla Awakening II saatiin yhdistettyä kiellettyyn organisaatioon ja "demokratiaa uhkaavaan" vaalihäirintään. Tällaisella vilpillisellä assosiaatiolla valtamedia yrittää lietsoa moraalipaniikkia, jotta kaikki kansallismielisyys voitaisiin jollain verukkeella kieltää. 

On erittäin huolestuttavaa, kuinka esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen ylivaltaa aktiivisesti edistävä Leena Lampela haluaa kieltää laillisen rauhanomaisen kokoontumisen vain siksi, että on kykenemätön käymään argumentatiivista vuoropuhelua erimielisten kanssa. Suomesta löytyy varsinkin äärvasemmiston keskuudesta suuri joukko kansalaisia, jotka eivät ole luultavasti koskaan kuulletkaan perustuslaillisista vapauksista kuten kokoontumisvapaudesta.

Suurimmat rimanalitukset valeuutisoinnissa teki Iltalehti ja keskustalainen Suomenmaa (vieläpä pääkirjoituksessaan!), koska ne käyttivät Turun konfrerenssin kuvituksissa PVL:n marsseja. Näin vaalien alla Suomenmaan pääkirjoituksen ilmiselvänä tarkoituksena oli saada  Perussuomalaiset kytkettyä "vaaralliseen äärioikeistoon", jonka jälkeen sitä voitaisiin vaatia irtisanoutumaan "ääriliikkeistä".  

Iltalehden uutisjutussa käy puolestaan ilmi missä määrin äärivasemmiston moralismiin perustuvat painostuskampanjat vaikuttavat yksityisyrittäjiin. Suomalaisen Pohjan ravintolapäällikkö Jani Hellström sanoo tulleensa petetyksi, koska konferenssin järjestäjät eivät kertoneet tarkalleen tapahtuman luonteesta, vaikka tilan vuokraajilla ei edes ollut mitään velvollisuutta sellaiseen: 

– Olen tietyllä tavalla pettynyt asiakkaaseen. Ilmeisesti se oli heidän taktiikkansa, etteivät kerro, mikä tapahtuma on. Henkilömäärä ja joitain ruokia oli vain sovittu yksityishenkilöiden kanssa, Hellström kertaa

Miksi syyttää tilaisuuden järjestäjiä "petoksesta", vaikka kaiken takana on äärivasemmiston mielipideterrori, jolta aatteelliset toimijat voivat välttyä vain jos allekirjoittaa heidän harhaiset yhteiskuntateesinsä. Hellström tulee itsekin sanoneeksi, ettei olisi antanut lupaa tapahtumalle, jos olisi tiennyt sen taustoista etukäteen. Mutta eihän se voi olla järjestäjien vika, ettei kokoontumisoikeutta halveksuva äärivasemmisto anna muuta mahdollisuutta kuin olla kertomatta konferenssin luonteesta:

– En olisi missään nimessä antanut lupaa tälle, jos olisin tiennyt. Eihän tämä tue meidän liiketoimintaamme mitenkään, se on erittäin huonoa mainosta meille. Emme halua olla poliittisesti vaikuttava ravintola.

Iltalehden haastattattelun perusteella Hellström on selvästi alistunut räyhävasemmiston painotuskampanjalle, koska pelkää sen tuovan ravintolalle huonoa mainosta aiheuttamalla lopulta taloudellisia menetyksiä. Näin äärivasemmiston terrori on vienyt Suomen askeleen lähemmäs totalitarismia ja yhteiskunnallista vastakkainasettelua.

Lupa olisi varmasti herunut tapahtuman luonteesta riippumatta, mikäli eläisimme lakia kunnioittavassa yhteiskunnassa, jossa ihmisiä ei syrjitä ja vainota erilaisen poliittisen mielipiteen vuoksi. Suomen perustuslaki nimittäin sanoo, että kaikki kokoontumiset ovat laillisia, mukaan lukien kommunistista vallankumousta suunnittelevat tapahtumat. Lisäksi on olemassa yhdenvertaisuuslaki, joka koskee kaikkea paitsi uskontoa ja yksityisiä suhteita. Asiakas voi toki halutessaan valita (syrjiä) ravintolan, mutta ravintola ei voi syrjiä asiakkaita, koska perustus- ja yhdenvertaisuuslaki kieltää sen. 

Tietenkin joku voi tässä kohtaa sanoa, että omistaja saa päättää asiakkaistaan ja että ketään ei ole tiettävästi tuomittu siitä, ettei ravintoloitsija ole suostunut vuokraamaan tilaansa. Apropos, mutta katsotaanpa mitä tapahtuu, jos ravintoloitsija kieltäytyy antamasta tilaansa käyttöön tietyille etnisille ryhmille tai Lgbtq-lobbyn edustajille! Koska lakia tulkitaan tässä kohtaa todistetusti mielivaltaisesti, toimittajien ja poliittikkojen on turha puhua laillisuusperiaatteen täysimääräisestä toteutumisesta läntisessä demokratiassa.

Tapahtuman osallistujamäärästä on liikkunut erinäisiä arvioita. Ravintoloitsija arvioi uutisissa vain aterian maksaneet, kun taas järjestäjät laskivat mukaan myös ne, jotka eivät syöneet. Tarkaksi kävijämääräksi tuli järjestäjä Tuukka Kurun mukaan 120, mikä tuntuu harmittavan osallistujamääriin venkoilevasti takertuvaa äärivasemmistoa.

Median into vatvoa konferenssia lopahti heti sen jälkeen kun tapahtuma ei synnyttänytkään toivoittua vastakkainasettelua turuilla ja toreilla. Vaikeaa se olisi ollutkin, sillä punaporvarien ikääntynyttä jälkipolvea edustaneita anarkolarppaajia oli saapunut ravintolan edustalle näyttämään mielipuolisuuttaan kokonaista neljä kappaletta. Konferenssiin järjestäjiin kuulunut Tiina Wiik kirjoitti sosiaalisessa mediassa luvattomasta mielenilmauksesta mm. seuraavasti:

Awakening-mielenosoituksesta päätellen antifasistinen toiminta on kovassa nousussa. Viime vuonna mielenosoittajia oli yksi, tänä vuonna jo neljä + koira. Ilkka ja minä kävimme ruokatauolla syömässä, ja kun olimme kävelemässä takaisin, tämä neljän hengen joukko pysäytti meidät matkalla, ja juttutuokio paljasti, kuinka heikosti he edes tiesivät, mitä ovat vastustamassa.  

Porukka siis sanoo meille: "Tuossa ravintolassa on menossa natsien kokous. Tulkaa mukaan antifasistiseen mielenilmaukseen!" Näiden sherlockien taustatyön tasosta kertoo jo aika paljon se, että he eivät tunnista vastustamansa seminaarin juontajaa ja kansallismielistä tubettajaa edes nenänsä edessä.  

No, mehän tietysti pyysimme heitä kertomaan lisää tästä natsikokouksesta. He alkoivat tohottamaan, että siellä on kielletty uusnatsijärjestö ja väkivaltaisia fasisteja. Nyökkäilimme siinä ja kyselimme lisää. Tietyssä kohtaa sherlockeilla alkoi raksuttaa, ja tuli tyrmistynyt kysymys: OLETTEKO TE MENOSSA TUONNE?! Ilmapiiri muuttui kerrasta vihamieliseksi, ja yksi antifantti yritti vaivihkaa ottaa meistä kuvia.  

Vähän naureskelimme siinä ja siirryimme kyselemään, miksi nämä ihmiset vastustavat seminaaria. Selitykset olivat hurjan lennokkaita: kuulemma natsi-Saksassa tämä transhenkilö olisi joutunut leirille, ja jossain natsi oli käyny hänen kimppuunsa. Kysyttäessä, miten tämä kaikki liittyy seminaariin, he sanoivat, että seminaarissa on PVL:n jäseniä. Korjasimme, että ei siellä muuten ole. Sitten ne sanoivat, että on siellä ainakin Sisun jäseniä, ja Sisukin pitäisi kieltää.  

Pyysin perusteluja, ja minulle sanottiin, että Sisu vihapuhuu ja vastustaa ihmisoikeuksia. Mitä ihmisoikeuksia? No maahanmuuttoa. Mutta eihän Suomeen tulo ole ihmisoikeus, ei tuollaista ihmisoikeutta ole. No niin, mutta minusta se on ihmisoikeus. Eli keksit itse ihmisoikeuksia, ja jos muut eivät ole samaa mieltä, sanot heidän olevan ihmisoikeusvastaisia? 

Keskustelu oli kiinnostava ja sitä olisi voinut jatkaa pitkäänkin, mutta aikataulu painoi päälle. Lähdimme seminaariin ja nelikko jäi koiransa ja kylttiensä (A4-tulosteita) risteykseen miekkaroimaan. Mitkäköhän on olleet fiilikset, kun tajusivat kenen kanssa puhuivat?

Resupekkamaiset kokopäivämielensoittajat kuuluivat todennäköisesti valkoista työväenluokkaa halveksuvaan ikiopiskelijoiden luokkaan. Sen eräs näkyvimmistä äänitorvista on viime vuosina ollut väkivallasta fantasioiva anarkofemininistinen Varisverkosto. Vihaamansa kapitalistisen järjestelmän vahtikoiriksi ryhtyneet varikset seurasivatkin konferenssin valmistelua kuukausikauapalla omilla sivuillaan, twitterissä ja Facebookissa. Valtamedian punavihreät toimittajat tarttuivat lopulta raakkujien uutissyöttiin jopa siinä määrin, että Turun Sanomat käytti Varisverkosta virallisena tietolähteenään (alkuperäisessä versiossa: "Turun Sanomat tavoitti Varisverkoston edustajan sähköpostitse ...").

Paljon toisteltu konferenssin salaperäisyys ei pitänyt ainakaan sisältönsä puolesta paikkansa, sillä kaikki kokouksessa pidetyt puheet ja musiikkiesitykset lähetettiin suorana nettiin ja ne ovat edelleen nähtävissä YouTubessa. Kahden videon perusteella puhujina olivat Millennial Woes (Skotlanti), Jasmina Ollikainen, Olena Semenyaka (Ukraina), Mark Collett (Englanti), Frodi Midjord (Färsaaret), Pyhä Kuolema ja Kevin MacDonald (USA). Tähän mennessä Verkkolehti Sarastus on julkaissut ainakin Jasmina Ollikaisen puheen, jonka perusteella vasemmiston väitteet rasismista ja valkoisesta ylivallasta kuulostavat hallusinaation aikaansaamilta. Edes Ollikaisen side Perussuomalaisiin ei pidä paikkaansa, koska hän ei ole puolueen jäsen, vaan osallistuu ainoastaan Hapsun (Helsingin Akateemiset Perussuomalaiset) toimintaan.

Videoiden perusteella katsomisen arvoisia ovat mm. Millennial Woes, joka puhui osuvasti siitä, kuinka vasemmistolaiset eivät uskalla väitellä nationalistien kanssa, koska he tietävät itsekin häviävänsä siinä jo etukäteen. Heidän taktiikakseen jää vain suora väkivalta (Antifa), henkilöön käyvä ad hominem -hyökkäys sekä esiintymispaikkojen riistäminen (No Platform) poliittisilta vastustajiltaan. Frodi Midjord esitti painostuskampanjoiden vastavedoksi nationalististen lakijärjestöjen perustamisen, jotka puolustavat alkuperäisten eurooppalaisten intressiä samalla tavalla kuin ADL edistää juutalaisten asiaa Yhdysvalloissa. 

Illan pääpuhuja, evoluutiopsykologian emeritus professori Kevin MacDonald, puolestaan tähdensi, että muista roduista poiketen individualismin kyllästämille valkoisille on tärkeää olla sosiaalisen paineen vuoksi moraalisesti Hyvä ihminen. Valkoiset muodostavat ennen kaikkea moraalisia yhteisöjä eivätkä etnistä liittoumaa kuten värilliset. Kovissa oloissa jääkauden aikana keskinäistä luottamusta vahvistavasta moraalista oli valkoisille evolutiivista hyöytä, mutta globalismin aikakaudella se altistaa meidät muiden rotuklusterien hyväksikäytölle. MacDonaldilla oli esittää väitteilleen myös tieteellistä ja tutkimuksellista evidenssiä, joten median puheet "antisemitistisiä teorioita viljelevästä äärioikeistolaisesta" ovat silkkaa mustamaalausta.

Poliittista establishimenttia kuten mediaa konfrenssissa pelotti eniten sen laadukkuus ja akateemisuus, mikä vie etnonationalismin aivan uudella tasolle, pois monikulttuuriin riivaamien lähiöiden kantabaareista. Valtamedian uutisointi ei ehkä sittenkään ollut vain laskelmoitua ylireagointia, vaan taustalla oli aito ahdistus monikulttuurin ja globalismin älyllisestä haastamisesta muuallakin kuin internetissä. 

Tässä reaktiivisessa reaktiotavassa piilee "eliitin" suurin kompastuskivi, koska siinä aloite annetaan vastustajalle. Kuohuvalla 1960-luvulla vaikuttanut juutalainen vasemmistoradikaali Saul Alinsky tiesi, miten establishmentin pakkotoimet vain lisäävät toisinajattelijoiden kansansuosiota: 

– Järjestäjän tehtävä on taktikoida ja houkutella, provosoida establishmentia niin, että se hyökkää julkisesti hänen kimppuunsa sanoen ’vaaralliseksi viholliseksi’. Hysteerinen establishmentin ensireaktio ei vain vahvista järjestäjän osaamista,vaan myös varmistaa automaattisen julkisen tuen, Alinsky muotoili.