perjantai 17. elokuuta 2018

TUTKIMUS: SUOMALAISET JYRKÄN ISLAMINVASTAISIA – VAI OVATKO SITTENKÄÄN?


Länsi-eurooppalaisten nuivaa asennetta islamia kohtaan on taas kerran tutkittu. Yle uutiset kertoo jutussaan Selvitys: Suomalaisten asenteet eurooppalaisittain jyrkät – 62 prosenttia uskoo, että islam ei sovi yhteen suomalaisen kulttuurin kanssa, kuinka etenkin kirkossa käyvät kristityt suhtautuvat asiaan "vielä jyrkemmin". Jyrkkyys on tietenkin suhteellista, joten olisi ollut mielenkiintoista tietää, mikä on itäeurooppalaisten kuten puolalaisten, tsekkien ja unkarilaisten nuivuus-indeksi suhteessa islamiin.

Tietyissä maissa kuten Ruotsissa ja Ranskassa on jo niin paljon muslimeja, että se todennäköisesti vääristää tutkimuksen lopputulosta. Yhdysvaltalaisen Pew-tutkimuslaitoksen kysely ei nimittäin kerro, kuuluiko tutkimuksen otokseen myös kansalaisuuden saaneet muslimit. He ovat todennäköisesti vastanneet taktisesti siten, että islam sopii yhteen länsimaisen kulttuurin kanssa, vaikka tosiasiassa he haaveilevat islamilaisesta ylivallasta kun väestösuhde vaihtuu heille edulliseksi. 

Kansallismielisestä näkökulmasta suomalaisten epäilevä suhde islamiin on tietenkin tervettä kulttuurista itsesuojelua, mutta prosenttiluku voisi olla vieläkin korkeampi. Valitettavasti vuosikymmeniä jatkunut internationalismi-rummutus on ehtinyt jättää ikävät jäljet suomalaisten kollektiiviseen alitajuntaan, sillä samaisen tutkimuksen mukaan "selvä enemmistö suomalaisista, 83 prosenttia, on valmis hyväksymään muslimin naapurikseen". Asenteiden ristririita johtuu Helsingin yliopiston uskontotieteeen dosentti Tuomas Martikaisen mukaan siitä, että vaikka suomalaiset suhtautuvat erittäin kriittisesti islamiin uskontona, heidän suhtautumisensa muslimeihin yksilöinä on paljon myönteisempää. 

Suomalaisuuden säilymisen kannalta tämä on tietenkin nurinkurista, sillä asenne eri maailmankatsomuksiin voi vaihdella paljonkin vaikuttamatta juuri mitenkään kansan olemassaoloon. Sen sijaan hyväksyvä suhde vieraspopulaation reviirinvaltaukseen on seurauksiltaan peruuttamaton. Uskonnolliset ideat tulevat ja menevät, mutta vieras veri syrjäyttää lopullisesti alkuperäisen kun sille vain annetaan mahdollisus tunkeutua kansanruumiiseen. 

Tässä mielessä hölmöintä on toivottaa afrikkalaiset kristityt tervetulleiksi sillä perusteella, että he eivät ole "barbaarisia muslimeja". Esimerkiksi Homma-foorumilla tietyt hommareinot valehtelevat vakavalla naamalla itselleen ja muille, että kehitysmaalaisten tuottamat ongelmat rikollisuudessa ja työhaluttomuudessa johtuisivat islamista, eivätkä näiden ihmisten alkuperästä. Tässä puhtaasti kulttuurisessa ja siten pinnallisessa ajatuskulussa oletetaan, että Saharan eteläpuolisen Afrikan mustat kristityt eivät voi olla alttiita väkivaltaiseen rikollisuuteen toisin kuin viereisestä kylästä tulleet elintasopakolaiset, jotka sattuvat olemaan muslimeja. 

Kansallismielisissä liikkeissä on rasismi-leiman pelossa turvauduttu liikaa kulttuuriseen selittämiseen. Siitä ei pidä luopua, mutta sen rinnalle pitää nostaa myös etnisyys mikäli Suomi halutaan säilyttää suomalaisten asuttamana maana. Kulttuuri-argumenttien rinnalle on tuotava rohkeasti esiin henkisiä ja fyysisiä eroja korostava biologis-tieteellinen maailmankuva, jossa puolustetaan jokaisen kansan ja etniteetin oikeutta fyysiseen olemassaoloon ja koskemattomuuteen. Jos kerran liberaalit ovat valmiita puolustamaan tiibetiläisten oikeutta etniseen erillisyyteen, heidän on hyväksyttävä, muuttujat muutettuina, sama asenne myös suomalaisista  ja muista eurooppalaisista.

4 kommenttia:

  1. Jos suomi haluttaisiin pitää suomalaisena... olisi kansa vaihdettava aivan helvetisti fiksumpaan, itsesuojeluvaistolla varustettuun.

    Vaihto on kyllä jo käynnissä mutta... ei tasan fiksumpaan.

    VastaaPoista
  2. Niin, jokaisella ihmisellä tulisi olla jakamaton oikeus asua omassa maassaan.

    VastaaPoista
  3. Ruotsi kumartaa Mekkaan päin kun taas Suomi pyllistää Ruotsiin päin. Kerrankin näin päin.

    VastaaPoista
  4. Mikään ei tule paranemaan elleivät kansallismieliset ole valmiita käyttämään suoraa ja letaalia väkivaltaa kansanruumiin ja verenperinnön vihollisia vastaan. Paljon parjattu, moderni temppeliritari ja rotusodan marttyyri Anders Breivik on varteenotettavin suunnannäyttäjä tulevalle puhdistukselle. Unohtamatta tietenkään esi-isiämme, vuoden 1918 valkoisia sotureita joiden suurtyö punamädän hävittämisessä jäi ikävästi kesken.

    VastaaPoista