Yle Teema, 14.7.2014, klo 21.00, Historia: Amerikan vaikuttajanaiset
1/3. Herääminen. Kuinka amerikkalaisnaiset havahtuivat parantamaan yhteiskunnallista asemaansa ja ketkä olivat heidän johtohahmojaan? Uusi naisliike alkoi Yhdysvalloissa vahvistua 1970-luvulla.
Ohjelmasarjan esittely Ylessä.
Sarjassa kerrataan naisasialiikkeen suuria hetkiä Amerikassa: Betty Friedanin teoksen Naisellisuuden harhat ilmestyminen 1963, 1970-luvun saavutukset syrjivien lakien ja rakenteiden vastaisessa taistelussa, Anita Hill syyttämässä korkeimpaan oikeuteen esitettyä Clarence Thomasia seksuaalisesta häirinnästä senaatin valiokunnassa 1991.
Vai olisiko kyse sittenkin siitä, että elämme pohimmiltamme naisten luoman mooraalikoodin varassa, ämmien planeetalla, kuten Matt Forney kirjoittaa:
Ja lopuksi, ämmillä ei ole selkärankaa. Pienimmänkin ongelman ilmaantuessa he taittuvat kuin Sveitsin armeijan linkkuveitset
Tämä on länsimaiden ongelma tällä hetkellä: ämmien ylitarjonta. Tämä on ämmien planeetta.
Jos olet syntynyt vuoden 1946 jälkeen, olet mitä todennäköisimmin ämmä. Se ei ole pelkästään oma vikasi: yhteiskuntamme rohkaisee ihmisiä ämmyyteen halventamalla ja rankaisemalla autenttista maskuliinisuutta ja feminiinisyyttä. Ollaksesi jotain muuta kuin ämmä sinun pitää asettua kaikkia yhteiskunnan vaatimuksia vastaan
(...) Kun elät kehdosta hautaan tarvitsematta kamppailla mistään, pehmenet. Alat kehittää draamaa viihdyttääksesi itseäsi, huijataksesi itsesi uskomaan että olet suurella moraalisella ristiretkellä: rasisminvastaisuus, seksisminvastaisuus, homofobianvastaisuus, blaa blaa blaa. Tietyssä kehitysvaiheessa huomaat epäonnistuneesi, mutta sen sijaan että yrittäisit nousta ylöspäin, sinä yrität vetää kaikki muut alas ja naamioit paheesi hyveiksi.
(...) Keskiverto amerikkalainen nainen on kaikkea muuta kuin itsevarma. Hän on neuroottinen hylky, vain yhden peruuntuneen terapiasession päässä itsemurhasta. Hän nielee masennuslääkkeitä kuin karkkia, hän tunkee ruokaa naamaansa kuin nälkiintyvä etiopialainen, hän viettää tuntikausia katsellen aivottomia TV-ohjelmia jotka tukevat kaikkia hänen tekemiään huonoja valintoja, laajenevan sielullisen aukkonsa hän täyttää harrastamalla merkityksetöntä seksiä miesten kanssa joita ei voi sietää selvinpäin ja omanarvontuntonsa hän saa pyörittämällä papereita suojatyöpaikassaan. Ja hänellä on otsaa sanoa itseään ”itsevarmaksi”, sillä hän ei koskaan ole kohdannut ainuttakaan niistä oikeista kriiseistä ja koettelemuksista, joita itsevarmuuden kehittyminen edellyttää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti