Jepjep....se on Forssa. |
Tänään ja eilen illalla Yle kertoi pikaisesti Forssassa sattuneesta turvapaikanhakijoiden ja suomalaisten välisestä joukkonujakoinnista TV 1:n pääuutislähetyksessä ja asiaa setvittiin tarkemmin Ylen verkkosivujen jutussa Turvapaikanhakijat Forssasta: Tiistai-illan yhteenotto oli jatkumoa viikkoja jatkuneelle uhkailulle. Yle valitsi tuttuun tapaansa röyhkeästi puolensa jo jutun insertissä:
Vastaanottokeskuksen luona tapahtunut yhteenotto oli turvapaikanhakijoiden mukaan jatkumoa loppukesällä alkaneelle kehitykselle. Vastaanottokeskuksessa asuvat kertovat, että heitä on uhkailtu kaupungilla muun muassa kaupoissa ja kadulla. Keskukseen on turvapaikanhakijoiden mukaan uhattu iskeä myös ensi yönä.Suomalaisnuorten näkökulmaa ja tapahtumien muita taustoja ei edes haluttu käsitellä, vaan toimittaja Riikka Valtonen nieli nikottelematta turvapaikanhakijoiden version tapahtumien kulusta. Koko juttu perustui syyllisten ja uhrien istuttamisella betoniin, eikä tätä jämähtänyttä tarinan asetelmaa muutettu myöhemmissäkään uutisissa, vaikka niissä tosin vihjataan vienosti, että rähinän kulku ja sen taustalla olevat syyt saattavat olla toiset joita muukalaiset kertoivat. Vaikka tarina korjattaisiin myöhemmin virallisesti, sillä ei olisi suurtakaan merkitystä, sillä Ylessä tunnetaan erinomaisen hyvin massapsykologisen tiedottamisen perusoppi, jonka mukaan ensimmäisen vaikutelman synnyttämä muistijälki tapahtumasta jää parhaiten ihmisten mieliin.
Taktisesti taitavaa valehtelua on jättää kertomatta jotain olennaista tapahtumasta ja kuuntelemalla vain yhtä todistajaosapuolta. Juuri näin tekee Yle:
Yle Uutisten toimittajan Eeva Hannulan haastattelemien turvapaikanhakijoiden mukaan heitä on uhkailtu jo useiden viikkojen ajan. Heidän mukaansa Forssan tapahtumat alkoivatkin oikeastaan jo loppukesästä. – Heitä on uhkailtu marketeissa ja kaupoissa, he ovat kuulemma joutuneet juoksemaan pitseriaan sisään pelätessään forssalaisia. Heitä on heitelty kadulla pulloilla, heille on huudeltu ja tosiaan se, mitä tänään tapahtui, on ikään kuin jatkumoa edellisistä, Hannula kertaa.Se mitä Forssassa todella tapahtui saa etsiä suurenlasin kanssa kaikista asiaa koskevista Ylen uutisista. Tämän huomasi myös Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen, jonka blogiin kirjoittamista näkemyksistä kertoi verkkolehti Suomen Uutiset jutussaan Ronkainen Forssan joukkotappelun uutisoinnista: Yksipuolista tiedottamista – Yle ”unohti” kertoa turvapaikanhakijoiden käyttämistä aseista:
Joukko kantasuomalaisia otti yhteen vastaanottokeskuksessa asuvien turvapaikanhakijoiden kanssa ja molemmat osapuolet käyttivät tappelussa mm. rautaputkia. – Edellinen välikohtaus tapahtui maanantaina, kun kaksi ulkomaalaistaustaista henkilöä pahoinpiteli 15-vuotiaan pojan Prisman parkkipaikalla. Tapaus on jatkumoa viikkoja jatkuneelle välien kiristymiselle. Miksi edeltävistä tapauksista ei tiedotettu? Ronkainen kysyy.Kysymys on retorinen, sillä kaikki tietävät vastauksen. Kyse on Ylen vastuullisesta tiedottamisesta, jonka johtoajatuksena on, että ulkomaalaisten edesottamuksista ei ehdoin tahdoin saa antaa kielteistä mielikuvaa, vaikka siihen olisi perustellut syyt.
Vakuutellakseen suurta yleisöä, että poliittisesti korrekti narraatio on se ainoa oikea mahdollinen tulkinta tapahtumista, Yle riensi haastattelemaan myös Forssan kaupunginjohtaja Sami Sulkkoa. Verkkosivujen haastattelujutussa Kaupunginjohtaja: Forssa ei ole rasistinen kaupunki Sulkko sivuuttaa kuntalaisten perustellut huolet kutsumattomien ulkomaalaisjantterien tuottamasta uhasta ihmisten arjessa ja kääntää keskustelun Ylen toivomaan loputtomaan rasismisuohon.
Koska valtamedian iskostaman käsityksen mukaan rasismi tarkoittaa rasistisesti vain valkoisten aiheuttamaa ongelmaa, merkitsee keskustelu rasismista pelkästään sitä, mitä me suomalaiset voisimme tehdä asian korjaamiseksi. Haastattelussa Sulkko vannottaa Ylelle mieluisaa uskollisuutta monikultturismille, johon ei kuulu ulkomaalaisten aiheuttamat harmit. Hän ääneen ajattelunsa keskittyy lähinnä siihen, mitä vikaa on forssalaisissa, koska kunniakansalaiset eivät viihdy ja tunne oloaan kotoisaksi kaupungissa.
Sulkko on tyypillinen virkamies ja politiikko, jonka ensimmäinen huoli ei ole suomalaisten veronmaksajien kokemukset muukalaisten vihamielisyydestä, vaan ainoastaan se, miten paapotut partalapset kokevat oman asemansa. Ruotsalainen pitkän linjan yhteiskunnallinen keskustelija Joakim Andersen kirjoittaa tuoreessa Sarastus-verkkolehden kolumnissa sangen osuvasti tästä Suomessakin vallalla olevasta kaksinaismoralistisesta asenneilmapiiristä:
Siksi meidän kokemuksemme esitetään aina poikkeuksina, pohjimmiltaan epäkiinnostavina ja vailla mitään merkitystä ja tarkoitusta. Emme saa vetää johtopäätöksiä omista arkisista kokemuksistamme. Tässä näemme harvoin huomoidun privilegion. Jos somalin kasvoille heitetään maitoa, voidaan johtopäätökset tehdä heti, se merkitsee jotain ja siten sillä on uutisarvoa. Mutta kun useampi somali sylkee nuorta ruotsalaista kasvoille, ei se merkitse yhtikäs mitään. Se tulee aina olemaan poikkeus riippumatta siitä, miten usein sitä tapahtuu.Samalla kun etnisen kitkan syyksi nimetään yksinomaan suomalaiset myös konfliktien rauhanomainen ratkaisu sälytetään meille, ikään kuin käsillä olevassa rodullisessa nollasummapelissä myös me voisimme olla voittajia. Valitettavasti suomalaisetkaan eivät pääse karkuun sitä tosiasiaa, että alistuvampi ja sovittelevampi kulttuuri yleensä sopeutuu, akkulturoituu, aggressiivisemman kulttuurin tahdolle. Tämän vuoksi eri "mielipidejohtajien" vaatimat asenteen muutokset vain suomalaisille on varmin tie kulttuurimme assimilaatiolle, lopulliselle tuholle. Tätä matelevaa asennetta edustaa kaupunginjohtaja Sami Sulkko:
Onneksi tämä kuitenkin koskee marginaaliryhmää ja vähäisiä määriä (ihmisiä). Sitä suuremmalla syyllä pitäisin perusteltuna, että tutkittaisiin sitä, miten nuoria saataisiin sidottua vuoropuhelulla tapahtuvaan toimintaan. Syytä on miettiä myös sitä, miten tietoa eri kulttuureista ja turvapaikanhakijoista saadaan kerrotuksi paremmin nuorille.
(...) Koulujen ja oppilaitoksen lisäksi Sulkko nostaa esiin nuoriso- ja sosiaalitoimen. Niissäkin on syytä etsiä keinoja, jotta väkivaltaiset kohtaamiset eivät toistu. Tässä tilanteessa ei voida unohtaa myöskään vanhempia.Pelkkä passiivinen alistuminen ei riitä Sulkkolle, sillä hän on valmis kieltämään jopa kielellä ilmaistun etnisen itsepuolustuksen, josta hän käyttää orwellilaista kiertoilmausta vihapuhe. Vaatimusten tyyli on sama kuin Neuvostoliiton politrukeilla, jotka sanelivat ehtoja sille, mitä saa sanoa ja miten itsesensuuria hajoittava Kunnon kansalainen toimii silmin nähdystä mielettömyydestä huolimatta:
Yleinen yhteiskunnallinen keskusteluilmapiiri on Sulkon arvion mukaan kuitenkin omiaan lisäämään vihapuheen kautta tapahtuvaa lähestymistä, mikä lisää vaaraa, että pelkät puheet eivät enää riitä. – Jokainen kaupunkilainen ja seudunkin asukas pystyy omalta osaltaan olemaan lähettiläänä ja viestimään, että tämäntyyppisiä toimia ei pidä missään nimessä hyväksyä.Yle lienee Sulkon kanssa yhtä mieltä ja miksei olisi, sillä juuri tuollaistahan vastuullinen tiedotus ja siitä seuraava repressiivinen toleranssi* on.
*)"Repressiivinen toleranssi tarkoittaa pähkinänkuoreen tiivistettynä ajatusmallia, jonka mukaan marxilaisille ideaaleille vastakkaisia ideoita ja käsityksiä ei tule suvaita ja niitä esittävät ihmiset tulee kompromettoida - ja toisaalta länsimaiselle kulttuurille ja yhteiskunnalle vihamieliset ja tuhoisat ideat tulee nostaa päivänvaloon ja niistä tehdä hyväksyttäviä, ideaalisia ja suvaittavia"
(Lisää Forssakaustin uusista käänteistä ja Ylen pimityksistä voi lukea täältä).
*******************************
Yle TV1, 24.8. klo 22:40, 8 myyttiä työstä
"Mamut vievät meiltä työpaikat". Maaretta Tukiainen selvittää asiaa sikalassa, bussivarikolla ja ohjelmistoyrityksessä. (U) HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.
Linkki ohjelmaan.
Facebookissa olevassa Maahanmuuttokriittiset -sivustossa Petri Kuittinen on kirjoittanut arvion ohjelmasta:
*******************************
Yle TV1, 24.8. klo 22:40, 8 myyttiä työstä
"Mamut vievät meiltä työpaikat". Maaretta Tukiainen selvittää asiaa sikalassa, bussivarikolla ja ohjelmistoyrityksessä. (U) HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.
Linkki ohjelmaan.
Facebookissa olevassa Maahanmuuttokriittiset -sivustossa Petri Kuittinen on kirjoittanut arvion ohjelmasta:
Ensin ne hyvät asiat: Ohjelmassa todettiin, että sosiaaliturvan korkea taso on monelle työllistymisen este ja tämä pätee ihan yhtä hyvin kantasuomalaisiin. Ohjelmassa käytiin läpi työhakemuksia, jotka oli tehty vain koska TE-toimisto pakotti siihen. Todellista halua työllistymiseen ei ollut. Ohjelma otti myös hienosti esiin esimerkkejä ahkerista maahanmuuttajista mm. puolalainen sikatilan työntekijä ja busseja yötyönä siivoavat tamilit. Yhtään humanitääristä maahanmuuttaja ei tässä ohjelmassa nähty tekemässä näitä raskaita töitä.
Samassa ohjelmassa todettiin että osalle mamuista ei makseta TES:in mukaista palkkaa eli myönnettiin sivulauseessa että mamut hinaavat palkkatasoa ja työehtoja alaspäin.
Studiossa haastateltavana ollut erittäin asenteellinen nainen väitti, että Unkarista on lähtenyt 2010 jälkeen 300000-500000 nuorta, koska he eivät usko maan tulevaisuuteen. En tiedä mistä nämä ”luvut” on revitty, sillä The World Bankin tilastojen mukaan Unkariin on muuttanut enemmän väkeä 2010 jälkeen kuin sieltä on lähtenyt pois. Näitä todennäköisesti täysin virheellisiä lukuja ei kukaan korjannut, vaan niille vain nyökyteltiin. Ja kerrottiin että Suomessa ei ole vastaavaa ongelmaa.
Haastateltavat uskoivat työvoimapulan tulevan Suomeen ja osa väitti, että työvoimapula on jo täällä. He toivoivat niin kovaa talouskasvua, että asioita joudutaan pohtimaan ”laajemminkin”, mitä ikinä se tarkoittakaan. En tiedä mistä tämä ”silloin kun meidän talous vetää…” kumpuaa. Nykysysteemillä EI ole mitään mahdollisuutta, että talous alkaisi vetämään, enkä henkilökohtaisesti usko työvoimapulaankaan, muuta kuin erikoisaloilla mm. lääkäreistä on pulaa, mutta tämä vaatii todella korkean koulutuksen.
Mamujen työllistymisen mahdollistamiseksi ehdotettiin kielitaitovaatimuksista ja tutkintovaatimuksista joustamista. Ehdotettiin että työpaikalla olisi käytössä monta kieltä. Tässä mielestäni tehdään karhunpalvelus myös maahanmuuttajille. Ilman suomen kielen oppimista todellista sopeutumista maahan ei tapahdu. Ja nyt suomen oppiminen halutaan poistaa tai hidastaa sitä ja suomalaisten pitää sopeutua siihen että heitä tulevaisuudessa palvellaan ties millä kielellä.
Juontaja oli maneereineen ärsyttävä ja asiantuntemus oli hukassa, ainakin talous- ja työllisyysasioiden suhteen. Eikö YLE:llä ole enää ammattitaitoisia juontajia?
Ehkä suurin ongelma oli se että studiovieraat oli valittu niin ettei eriäviä mielipiteitä löytynyt. ”mä olen ihan samaa mieltä…”, ”juu, juu” oli keskustelun ”taso”. Yksi haastateltava näki humanitääriset maahanmuuttajat työhaluisina voimavarana ”olisi älytöntä ajatella että he eivät…”, eikä jälleen kerran yhtään eriävää mielipidettä.
Ohjelmat loppukaneetti oli: mamut eivät vie meiltä työpaikkoja.
Ohjelma oli muuten kuvattu todella ala-arvoisesti. Kamerakuvakulmat olivat ala-astetasoa. Tiedän että YLE:llä on käytössä todella hienot ja kalliit kamerat, mutta se ei ainakaan välittynyt kuvan tekniseen laatuun. Nyt valkotasapaino oli järjestäen väärin. Tummat värisävyt oli poltettu mustaksi. Kuva oli suttuinen ja kohinan pystyi näkemään SD-tarkkuudella. Epäilen että yhdistelmällä kirkkaat studiovalot + n. 300 € älypuhelin esim. OnePlus + Z1 gimbal (230 €) olisi saanut osaavissa käsissä paremman kuvanlaadun. Ehdotankin että YLE:n ylikallis kuvauskalusto korvataan yllämainitulla, koska YLE:n miljoonien eurojen vehkeet menevät kuin helmiä sioille.
Vaikuttaa siltä, että siitä valtamedian "me uutisoimme rehellisesti"-pullistelusta tulikin köysi, johon hirttävät itsensä. Nyt on oikeus vaatia sen manifestin mukaista uutisointia.
VastaaPoista