 |
| Amiraali Horthy halusi parantaa unkarilaisten perimää suomalaisilla |
Ylen uutisten blogissa toimittaja Matti Virtanen kirjoittaa tuoreessa jutussaan Pieni rotuoppitunti (22.9.2014) yleensä eugeniikkaa vastustavien monikultturistien halusta harjoittaa positiivista eugeniikkaa mikäli sillä voidaan perustella valikoimatonta maahanmuuttoa:
Se, että toimittaja Virtanen ottaa esille nämä neljä argumenttia ja strategiaa, jolla hävittää pieni suomalaisugrilainen kansansirpale planeetaltamme, on jo sinänsä poikkeuksellisen rohkea veto Ylen toimittajalta.
Muutama kommentti Virtasen nelijakoon. Islanti on aina hyvä ottaa vasta-argumentiksi maallikkojen sisäsiittoisuuspuheelle, mutta toimittaja unohtaa vähemmän tunnetun argumentin, että tietyt ulkomaalaiset voivat sisäsiittoisuudellaan itse lisätä isäntäpopulaatioiden tautikantaa ja geneettisiä häriöitä. Monesti Suomeen pyrkivät "maahanmuuttajat" tulevat sisäsiittoisuuden rampauttamista arabipopulaatioista, Afganistanista ja Pakistanista. Serkusavioliitot näissä maissa ovat maan tapa, mikä ei johdu niinkään islamista, vaan paljon vanhemmasta heimoperinteestä. Britanniassa ongelmaan ollaan herätty, sillä maahan pesiytyneistä pakistanilaisista monet kärsivät vakavasta vajaamielisyydestä serkusavioliittojen seurauksena. Ne pakistanilaiset, joilla perinnölliset sairaudet ovat latentteja ja pystyvät käyttäytymään ulkoisesti melko normaalisti, saattavatkin tulla Englantiin ja Suomeen parantamaan oman populaationsa perimää pyrkimällä saamaan jälkeläisia paikallisten asukkaiden kanssa. Joskus tämä onnistuu puhtaalla eksoottisella viettelyllä, mutta on myös runsaasti esimerkkejä siitä, että perimää jatketaan myös väkisin kuten Englannin Rotherdamin tapauksessa.
Oma lukunsa on sekoittuminen Saharan eteläpuolisiin maahanpyrkijöihin, joidenka yleisälykkyyden tiedetään todistetusti olevan keskimäärin huomattavasti alhaisempi kuin eurooppalaisilla ja itä-aasialaisilla. Risteytyminen tällaisen populaation edustajien kanssa edistää dysgenetiikkaa ja pidemmän päälle se heikentää myös yhteiskunnan tasoa, kun sitä ylläpitävät kansalaiset alkaisivat koostua entistä enemmän ns. kognitiivisesti haasteellisesta väestöstä.
Toinen kohta on puolestaan totta, mikäli maahanmuuttajat tulevat esimerkiksi Euroopan maista tai Itä-Aasiasta. Tällaisten ihmisten maahanmuutto voi tiettyyn rajaan asti lisätä innovatiivisuutta ja uusia näkökulmia. Kulttuuri ei kuitenkaan ole pelkkä kokoelma hassuja hattuja, vaan se on myös osa tiettyä sivilisaatiota, jossa toimii oma uniikki eetos. Jos Suomeen olisi välttämätöntä saada "rikastusta" fyysisten ihmisten kautta, pitäisi pyrkijöiden olla meitä lähellä olevasta kulttuuripiiristä eli Euroopasta. Pelkkä yksilöllinen älykkyys ei voi olla ainoa määrävää tekijä, vaan sellaiset koheesioita lisäävät seikat kuten tunne yhteisestä kohtalosta (Suomi, Eurooppa) ja rodullisesta solidaarisuudesta, sisäsyntyisestä biologisesta yhteydestä, ovat merkittäviä. Vaikka me voisimmekin täyttää maamme älykkäillä kiinalaisilla ja juutalaisilla, emme asuisi silloin enää Suomessa, vaan kiinalaisuuden tai juutalaisuuden etäpesäkkeessä. Samalla katoaisi globaalilla tasolla omintakeinen osa kulttuurista ja geneettistä diversiteettiä.
Kolmas, taloudellinen "argumentti", on silkkaa lyhytnäköisyyttä ja maanpetoksellisuutta. Todellisuudessa "työvoimapulan" paikkaajat varsinkin kolmannesta maailmasta ovat suurelta osin taloudellinen rasite valtiolle, vaikka he saattavatkin tuottaa hämäräfirmoille ja suurille kansainvälisille yhtiöille nopeita pikavoittoja yleisen palkkatason laskun vuoksi. Pitkällä tähtäimellä suurten, enimmäkseen toimettomien ja osin halpatyötä tekevien populaatioden maahan rahtaaminen lisää työttömyyttä ja alentaa siten kansalaisten käyttövarallisuutta. Kun ihmisillä on vähemmän rahaa käytössään, he myös kuluttavat vähemmän, mikä vaikuttaa ennen pitkää kokonaismyyntiin.
Osassa taloudellisen argumentin kannattajista löytyy väkeä, jotka yhdistävät siihen kohdat yksi tai kaksi tai jopa molemmat kuten Börje Uimonen. Näille taloudellinen argumentti on vain lisäarsenaali ja alisteinen pääintohimolle eli Suomen muuttamiseksi ei-suomalaiseksi; mikäli maahanmuuttoa voidaan perustella taloudellisesti sitä käytetään, jos ei, käyteään jotain muuta pseudoargumenttia.
Neljäs retorinen argumentti matalan intensiteetin kansanmurhalle on Tiina Rosenbergin kaltaisten hyväkkäiden esittämä fiilispohjainen väite, jonka mukaan kaiken karvaisten ulkomaalaisten rikastuminen populaatiossa olisi an sich parempi kuin demografian pitäminen kansan omissa käsissä. Tällaisten roiskaisujen esittäjät ovat lähes poikkeuksetta länsivihamielisiä auto-rasisteja, omaa populaansa vihaavia moralisteja, jotka näennäisellä epäitsekkyydellään haluavat julistautua muita paremmiksi ihmisiksi. Aikamme rosenbergit ovatkin vain itsekkäitä narsisteja, ressukoita täynnä sokeaa vihaa kaikkea sitä kohtaan, mikä on suonut juuri heille mukavan elintason köykäisissä julkisen sektorin suojatyöpaikoissa. Toki heillä on käytössään jonkinlainen sekava ideologinen Kriittisen teorian apparaatti, jolla he rationalisoivat irrationaalisen vihansa, mutta se ei ole olennaista heidän toimintansa viheliäisille motiiveille.
Huolimatta siitä, että toimittaja Virtanen toi esiin geenipuhetta vihaavien mamuttajien tekopyyhyyden, paljastuu hän lopulta itse samanlaiseksi farisealaiseksi. Kolumnin viimeisessä kappaleessa toimittaja nimittäin kumoaa kaiken aiemmin sanomansa. Ehkä hän halusi pehmentää viestiään pakollisella loppupehmennyksellä, jotta voisi vielä jatkossakin toimia Ylessä näinä irtisanomisten aikoina. Harmi vain että tekstin loppu tekee kirjoituksesta sisäisesti täysin ristiriitaisen; itse asiassa Virtanen on paavillisempi kuin paavi vaatiessaan että maahanmuuttoa ei pitäisikään perustella vastaanottajamaan tarpeilla vaan pelkästään tulijan omalla intressillä:
************************************************************************************************************
Yle Watchin omat facebook sivut nyt täältä.
Yle Watchin juttuja, jotka liittyyvät Ylen ohjelmiin ja uutisiin, voi myös postata eri Yleisradion Facebook-sivuille. Kun postaat, niin älähän trollaa, vaan toimi asiallisesti. Ohessa suorat linkit, klikkaa nimeä:
Yleisradio
Yle Uutiset
Yle Areena
Yle Teema
Yle Radio 1
Myös nyky-Suomessa maahanmuuton lisäämistä kannatetaan usein sillä perusteeella, että se toisi uutta verta suomalaisten sisäsiittoiseen geeniperimään.
Tästä on ainakin neljä variaatiota.
Jotkut ymmärtävät tämän geenipuheen ihan konkreettisesti, ikään kuin Suomessa asuvat ihmiset rappeutuisivat kehitysvammaisiksi tai heikkomielisiksi, jos tänne ei saada tuoretta ”verta”.
Tämä käsitys on kai osoitettu biologisesti kelvottomaksi; jos 300 000 asukkaan Islanti on pärjännyt tuhat vuotta ilman mainittavaa geenitankkausta, niin miksei viisimiljoonainen Suomi pystyisi samaan?
Toiset ymmärtävät asian vertauskuvallisemmin: Suomi tarvitsee uusia ajatuksia, entistä monipuolisempaa taidetta ja muuta hengenviljelyä, mielenkiintoisia vaikutteita. Ikkunat auki Eurooppaan – tai vaikka Kiinaan.
Kolmas versio on puhtaasti taloudellinen: koska Suomessa ennestään olevat ihmiset eivät lisäänny tarpeeksi, maan talous tarvitsee uusia aivoja ja käsiä paikkaamaan työmarkkinoille tulevia aukkoja.
Sitten on tämä tuore variaatio, jolla on kannatusta taidepiireissä. ”Mitä enemmän maahanmuuttajia, sen parempi. Ehkä Suomestakin tulisi siten vähän mukavampi paikka asua.”
Se, että toimittaja Virtanen ottaa esille nämä neljä argumenttia ja strategiaa, jolla hävittää pieni suomalaisugrilainen kansansirpale planeetaltamme, on jo sinänsä poikkeuksellisen rohkea veto Ylen toimittajalta.
Muutama kommentti Virtasen nelijakoon. Islanti on aina hyvä ottaa vasta-argumentiksi maallikkojen sisäsiittoisuuspuheelle, mutta toimittaja unohtaa vähemmän tunnetun argumentin, että tietyt ulkomaalaiset voivat sisäsiittoisuudellaan itse lisätä isäntäpopulaatioiden tautikantaa ja geneettisiä häriöitä. Monesti Suomeen pyrkivät "maahanmuuttajat" tulevat sisäsiittoisuuden rampauttamista arabipopulaatioista, Afganistanista ja Pakistanista. Serkusavioliitot näissä maissa ovat maan tapa, mikä ei johdu niinkään islamista, vaan paljon vanhemmasta heimoperinteestä. Britanniassa ongelmaan ollaan herätty, sillä maahan pesiytyneistä pakistanilaisista monet kärsivät vakavasta vajaamielisyydestä serkusavioliittojen seurauksena. Ne pakistanilaiset, joilla perinnölliset sairaudet ovat latentteja ja pystyvät käyttäytymään ulkoisesti melko normaalisti, saattavatkin tulla Englantiin ja Suomeen parantamaan oman populaationsa perimää pyrkimällä saamaan jälkeläisia paikallisten asukkaiden kanssa. Joskus tämä onnistuu puhtaalla eksoottisella viettelyllä, mutta on myös runsaasti esimerkkejä siitä, että perimää jatketaan myös väkisin kuten Englannin Rotherdamin tapauksessa.
Oma lukunsa on sekoittuminen Saharan eteläpuolisiin maahanpyrkijöihin, joidenka yleisälykkyyden tiedetään todistetusti olevan keskimäärin huomattavasti alhaisempi kuin eurooppalaisilla ja itä-aasialaisilla. Risteytyminen tällaisen populaation edustajien kanssa edistää dysgenetiikkaa ja pidemmän päälle se heikentää myös yhteiskunnan tasoa, kun sitä ylläpitävät kansalaiset alkaisivat koostua entistä enemmän ns. kognitiivisesti haasteellisesta väestöstä.
Toinen kohta on puolestaan totta, mikäli maahanmuuttajat tulevat esimerkiksi Euroopan maista tai Itä-Aasiasta. Tällaisten ihmisten maahanmuutto voi tiettyyn rajaan asti lisätä innovatiivisuutta ja uusia näkökulmia. Kulttuuri ei kuitenkaan ole pelkkä kokoelma hassuja hattuja, vaan se on myös osa tiettyä sivilisaatiota, jossa toimii oma uniikki eetos. Jos Suomeen olisi välttämätöntä saada "rikastusta" fyysisten ihmisten kautta, pitäisi pyrkijöiden olla meitä lähellä olevasta kulttuuripiiristä eli Euroopasta. Pelkkä yksilöllinen älykkyys ei voi olla ainoa määrävää tekijä, vaan sellaiset koheesioita lisäävät seikat kuten tunne yhteisestä kohtalosta (Suomi, Eurooppa) ja rodullisesta solidaarisuudesta, sisäsyntyisestä biologisesta yhteydestä, ovat merkittäviä. Vaikka me voisimmekin täyttää maamme älykkäillä kiinalaisilla ja juutalaisilla, emme asuisi silloin enää Suomessa, vaan kiinalaisuuden tai juutalaisuuden etäpesäkkeessä. Samalla katoaisi globaalilla tasolla omintakeinen osa kulttuurista ja geneettistä diversiteettiä.
Kolmas, taloudellinen "argumentti", on silkkaa lyhytnäköisyyttä ja maanpetoksellisuutta. Todellisuudessa "työvoimapulan" paikkaajat varsinkin kolmannesta maailmasta ovat suurelta osin taloudellinen rasite valtiolle, vaikka he saattavatkin tuottaa hämäräfirmoille ja suurille kansainvälisille yhtiöille nopeita pikavoittoja yleisen palkkatason laskun vuoksi. Pitkällä tähtäimellä suurten, enimmäkseen toimettomien ja osin halpatyötä tekevien populaatioden maahan rahtaaminen lisää työttömyyttä ja alentaa siten kansalaisten käyttövarallisuutta. Kun ihmisillä on vähemmän rahaa käytössään, he myös kuluttavat vähemmän, mikä vaikuttaa ennen pitkää kokonaismyyntiin.
Osassa taloudellisen argumentin kannattajista löytyy väkeä, jotka yhdistävät siihen kohdat yksi tai kaksi tai jopa molemmat kuten Börje Uimonen. Näille taloudellinen argumentti on vain lisäarsenaali ja alisteinen pääintohimolle eli Suomen muuttamiseksi ei-suomalaiseksi; mikäli maahanmuuttoa voidaan perustella taloudellisesti sitä käytetään, jos ei, käyteään jotain muuta pseudoargumenttia.
Neljäs retorinen argumentti matalan intensiteetin kansanmurhalle on Tiina Rosenbergin kaltaisten hyväkkäiden esittämä fiilispohjainen väite, jonka mukaan kaiken karvaisten ulkomaalaisten rikastuminen populaatiossa olisi an sich parempi kuin demografian pitäminen kansan omissa käsissä. Tällaisten roiskaisujen esittäjät ovat lähes poikkeuksetta länsivihamielisiä auto-rasisteja, omaa populaansa vihaavia moralisteja, jotka näennäisellä epäitsekkyydellään haluavat julistautua muita paremmiksi ihmisiksi. Aikamme rosenbergit ovatkin vain itsekkäitä narsisteja, ressukoita täynnä sokeaa vihaa kaikkea sitä kohtaan, mikä on suonut juuri heille mukavan elintason köykäisissä julkisen sektorin suojatyöpaikoissa. Toki heillä on käytössään jonkinlainen sekava ideologinen Kriittisen teorian apparaatti, jolla he rationalisoivat irrationaalisen vihansa, mutta se ei ole olennaista heidän toimintansa viheliäisille motiiveille.
Huolimatta siitä, että toimittaja Virtanen toi esiin geenipuhetta vihaavien mamuttajien tekopyyhyyden, paljastuu hän lopulta itse samanlaiseksi farisealaiseksi. Kolumnin viimeisessä kappaleessa toimittaja nimittäin kumoaa kaiken aiemmin sanomansa. Ehkä hän halusi pehmentää viestiään pakollisella loppupehmennyksellä, jotta voisi vielä jatkossakin toimia Ylessä näinä irtisanomisten aikoina. Harmi vain että tekstin loppu tekee kirjoituksesta sisäisesti täysin ristiriitaisen; itse asiassa Virtanen on paavillisempi kuin paavi vaatiessaan että maahanmuuttoa ei pitäisikään perustella vastaanottajamaan tarpeilla vaan pelkästään tulijan omalla intressillä:
Tarinan opetus: Mitäpä jos puolustaisimme maahanmuuttoa vaihteeksi tänne pyrkijöiden omilla ihmisoikeuksilla, suojelun tarpeella, työhaluilla ja vapauden kaipuulla
************************************************************************************************************
Yle Watchin omat facebook sivut nyt täältä.
Yle Watchin juttuja, jotka liittyyvät Ylen ohjelmiin ja uutisiin, voi myös postata eri Yleisradion Facebook-sivuille. Kun postaat, niin älähän trollaa, vaan toimi asiallisesti. Ohessa suorat linkit, klikkaa nimeä:
Yleisradio
Yle Uutiset
Yle Areena
Yle Teema
Yle Radio 1
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti