YLE TV HALUAA MITÄTÖIDÄ SUOMALAISUUDEN

YLE TV 1, 19.2.2013, klo 15.55, Suomi on ruotsalainen (uusinta)

6/10. Laki ja demokratia. Suomalaisen demokratian juuret ovat syvällä Ruotsin ajassa: Suomalaisilla oli oikeus osallistua Ruotsin kuninkaanvaaleihin jo Moran kivillä. Mukana mm. historioitsija Teemu Keskisarja. 

YLE TEEMA, 17.2.2013, klo 17.00, Kuninkaittemme jäljillä (uusinta)

Osa 6/10. Ruotsi kasvoi Kaarle X:n ja Kaarle XI:n aikana suuremmaksi kuin koskaan ennen tai sen jälkeen. Suurvaltakauden sadoista kivilinnoista vain muutama rakennettiin Suomeen.

Molemmat sarjat ovat ehtineet pyöriä televisiossa jo jonkin aikaa, mutta täällä stalkkaavan Ylen väen on turha huokaista helpotuksesta, että ne olisivat jääneet meiltä jotenkin huomaamatta. Me olemme katsoneet niitä. Emmekä ole pitäneet siitä mitä olemme nähneet. 

Heti alkuun on toki myönnettävä, että molemmilla sarjoilla on yleissivistäviä ansioita ja suurin osa faktoista näyttää ainakin päällisin puolin olevan kunnossa. Täysin eri asia on sitten se, kuinka näitä faktoja tulkitaan. Yleinen linja molemmissa sarjoissa kun on se, että ruotsalaisen sivistyneistön "konstruoima Suomen kansa" on lähes kaikessa velkaa Ruotsille, eikä sillä ole ollut kulttuuriinsa juurikaan mitään omaehtoista annettavaa. Asenne suomalaisuuteen on siis alentuva, jopa halveksuva. 

Ymmärrettävästi sarjat ovat herättäneet perusteltua kansalaiskritiikkiä. Arhi Kuittinen kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan mm.

Yleisradion ja ruotsalaisuuden säätiön rahoittamat ja sanelemat molemmat "dokumenttisarjat", jotka väittävät Ruotsin tuoneen sivistyksen Suomeen ja muokanneet peruuttamattomasti suomalaisten luonteen uudelle "ruotsalaisen" sivistyksen tasolle, ovat rasistisilta faktoiltaan vakavasti vääristyneitä. Euroopan vaikutus häivytetään ja Ruotsin sekava muiden kulttuurien kopioiminen feidataan pois. Tämän päälle luodaan illusio omaa erillisyyttään korostavien suomenruotsalaisten evankeliumista suomalaisille: me määritämme teidät.

Tunnettu bloggaaja Helena Eronen puolestaan kyseenalaistaa svekomaanisen historiantulkinnan ja sen yrityksen pimittää muinainen elinvoimainen suomalaiskulttuuri. Hänen mielestään nämä Ylen lähettämät tv-sarjat ovat silkkaa suomalaisvastaista propagandaa:

Koska jo tuolloin käytiin kiivasta väittelyä aiheesta, jonka svekomaanisten näkemysten propagandakoneistoksi on ilmeisesti vielä vuonna 2013 Yleisradiokin lähtenyt, niin mielessäni vahvistuu se epäilys, että suomalaisten historian tutkimisen retuperälle jättäminen ja muinaisjäänteiden tuhoaminen ovat ainoastaan osa sitä ajattelumallia, että me suomalaiset olemme olleet ja olisimme edelleenkin vain metsässä ölisevinä juoksentelevia alkuihmisiä ilman Ruotsin sivistävää vaikutusta. Jos yleisesti tunnustettaisiin se, että Suomessa oli ihan oikeasti järjestäytynyt yhteiskunta, joka kävi kauppaa ulkomaille ja joka saattoi itse asiassa olla jopa monellakin tavalla ainutlaatuinen kulttuuri tuon ajan Euroopassa, se tekisikin Ruotsista häikäilemättömän valloittajan, joka aiheutti tuhoa ja kärsimystä. Meidän historiallisen ajan alkuna pidetään nimenomaan Ruotsin valtakauden alkua, mutta me emme tiedä, mitä ennen sitä oli. Esimerkiksi Novgorodista löydettiin soisen maaperän ansiosta säilyneitä tuohia. Entäs jos suomalaisetkin ovat käyttäneet tuollaisia tuohia, mutta ne eivät ole säilyneet tai niitä ei ole löydetty? Entäs jos suomalaisillakin on ollut kirjoitettu kieli, kuten taisi jo kaikilla muillakin eurooppalaisilla kansoilla olla. Eikö ole melkoisen erikoinen ajatus, että suomalaisheimojen tiedetään käynneen kauppaa mm. viikinkien kanssa, rojua kuskattiin aina Bysanttiin saakka ja rakennettiin massiivisia linnoituksia, mutta juuri me suomalaiset olisimme olleet se ainoa eurooppalainen kansa, jolla ei 1000-luvulla ollut kirjoitettua kieltä. Sori, minä en osta tuota väitettä.

Varsinkin Suomi on ruotsalainen -sarjassa yritetään nostaa Ruotsi jonkinlaiseksi esikuvaksi myös tämän päivän yhteiskuntapolitiikassa. Koska nykypäivän suomalaiset tietävät varsin hyvin ruotsalaisen yhteiskunnan Isosisko-mentaliteetin, synnyttävät eräät sarjassa esitetyt propagandistiset väitteet katsojissa suoranaista hilpeyttä. Kun sarjan kuudennessa osassa kerrotaan, että Ruotsissa on Suomea jotenkin avoimempi ja keskustelevampi lehdistö, niin väitteelle ei voi kuin nauraa. Ohjelmaa vetävän kirjailija Juhani Seppäsen haastattelema Svenska Dagbladetin päätoimittajana vuosina 2000–2002 toiminut Hannu Olkinuora (1950–2012) tosin lisää heti perään, että joskus Ruotsin mediassa menevät journalistin ja tuomarin roolit sekaisin. Tällaiset pehmentävät "itsekriittiset" selitykset eivät silti peitä ruotsalaisen lehdistön todellista luonnetta. Käytännössä Ruotsin lehdistössä menevät sensorin ja journalistin roolit sekaisin kuten Jussi Halla-aho osoittaa blogitekstissään (7.7.2006) Keskustelua meillä ja naapurissa:

Kuten sanottua, Suomessa filtteröinti on vielä haparoivaa, ja lukija voi ohittaa sen näkemällä hieman vaivaa. Toisin on Ruotsissa, missä pimento on ilma- ja vesitiivis. Olen lueskellut pitkään malmölaista Sydsvenskania ja vertaillut sen uutisointia esim. Dagens Nyheteriin ja Expresseniin. Mehän tiedämme, esim. ulkoministeri Erkki Tuomiojan eduskunta-avustajan Esa Suomisen opastamina, että "maahanmuutto on lähtökohtaisesti positiivinen asia. Ruotsi on hyvä esimerkki maasta, jossa ulkomaalaispolitiikka on ollut huomattavasti meitä vapaampaa. Tutkimusten perusteella on selvää, että ilman maahan muuttanutta työvoimaa Ruotsi olisi huomattavasti nykyistä köyhempi valtio, jolla tulisi olemaan huomattavia vaikeuksia hyvinvointinsa ylläpitämisessä." Erityisen runsaasti tästä lähtökohtaisesti positiivisesta asiasta on hyötynyt Malmö, jonka rikastunut arki on herättänyt huomiota merten takanakin.

(...) Kaikki tietävät, ketä nuo veitsin varustautuneet "nuoret" ovat. Keskustelunavaukset Ruotsissa kaatuvat kuitenkin siihen, että sillä, joka väittää ongelman ja trendin olevan olemassa, ei ole mitään mihin viitata, koska mitään ei julkaista. Hiljaisuus antaa niille, joille taudin tunnustaminen on aseiden antamista pahuudelle, mahdollisuuden leikkiä tyhmää. "Ei maahanmuuttajat puukota, ei maahanmuuttajat puukota, ei maahanmuuttajat puukota, tralalalaa, näyttäkää vaikka lehtijuttu, jossa sanottaisiin, että maahanmuuttajat puukottivat." Ja kun asiasta ei voi edes keskustella, on turha toivoa, että sille voitaisiin tehdä jotakin.

Ylen vaaleanpunaiset toimittajat katsovat kaihoisasti Ruotsiin myös siksi, että se on johtava monikultturismin maa Euroopassa. Seuraamalla Ruotsia he haluavat meidän jakavan tuhoon tuomitun kohtalonyhteyden länsinaapurimme kanssa. Tässä he tulevat kuitenkin erehtymään. Suomalaiset eivät tule hukkumaan kansojen mereen kuten kansallismasokistiset ruotsalaiset, vaan he taistelevat voittoisasti olemassaolonsa puolesta. Monikulttuurisen kaaoksen hälvettyä punnitaan myös tiettyjen yleläisten tahojen puheet ja ohjelmat.

Ylen oma esittely Suomi on ruotsalainen tv-sarjaan.

Linkit Kuninkaittamme jäljillä -sarjan ohjelmiin.