sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

HOMOJEN MASSAMURHA USA:SSA - LUVASSA VALTAMEDIAN JA VASEMMISTOHYVÄKKÄIDEN KIEMURTELUA



Yle uutisten pääjuttu tänään oli Yhdysvaltojen Floridassa tehty terroristi-isku homoklubia vastaan. Tällä hetkellä kuolonuhreja on yli 50. Ylen verkkosivujen jutussa "Yhdysvaltain pahin ampumavälikohtaus – Mitä tähän mennessä tiedetään?" ollaan johtopäätösten suhteen varovaisia, mutta jutun sävystä käy selväksi, että siinä toivotaan teon olevan "viharikos" ja tekijän kärsivän mielenterveysongelmista. 

Ampujaksi tunnistettu Omar Mateen oli rekisteröitynyt Demokraatti (Amerikan Vasemmistoliitto), mutta se ei silti estänyt Yleä puhumasta Illan viimeisessä tv-uutisessa tekijän "äärioikeistolaisesta" ideologiasta, mikä tarkoittaa selkokielellä sitä, että veronmaksajien rahoittamassa propagandatehtaassa kaikki paha ja inhottava sijoitetaan "äärioikeistolaisuuteen", kun taas vasemmistolaisuus on oletusarvoisesti sitä hyvää ja kaunista. Retorisesti puhe "äärioikeistolaisuudesta" on taitava harhautus, sillä näin terroriteon "todelliset syylliset" voidaan palauttaa valkoiseen heteromieheen.

Ylessä ajatellaan, että kunhan kyseessä ei vain ole islam, niin kaikki on hyvin. Voi olla, että ensi viikolla tv-kameroiden eteen marssitetaan tuttuun tapaan joku "entinen luokkakaveri", jonka mukaan afgaanitaustainen mielenterveyskuntoutuja oli vankka Hitlerin ihailija. Samalla voidaan kätevästi vaatia aseiden riisumista kansalaisilta, jolloin tyranniksi muuttunut liittovaltio voisi esteettä terrorisoida kansalaisia mielivaltaisella Isosisko-lainsäädännöllään.


Mikäli media sittenkin tunnustaisi tekijällä olevan yhteyksiä islamistiseen ajatteluun, saamme nähdä kuinka kognitiivisen dissonanssin venymisrajat rikkovat uusia ennätyksiään, kun vasemmistohyväkkäät yrittävät selittää terroritekoa parhain päin.

Homoseksuaalit ja heitä palvovat heterot homoemot ovat omaksuneet punavihreän pakettiajattelun, jossa kaikki "hyvät", usein keskenään ristiriitaiset asiat, kuuluvat Hyvän ihmisen (oma ilmoitus) ostoslistaan. Tosin sanoen, jos moraaliposeeraja puolustaa raivoisasti homojen vaatimuksia, täytyy Hyvän ihmisen mielipidepakettiin kuulua myös taistelu "islamofobiaa" vastaan. 

Osa luupäisimmistä vasemmistoliberaaleista todennäköisesti hirttäytyy entistä tiukemmin todellisuudesta irallaan olevaan maailmankuvaansa, jolloin heidän suurin huolenaiheensa on se, miten tapaus saattaa hyödyttää "inhottavaa äärioikeistoa". Jos vanhat merkit pitävät paikkaansa, he lakaisevat tietoisuudestaan tekijän etnisyyden ja muslimitaustan ja keskittyvät kauhistelemaan sitä, kuinka kamala äärioikeisto lisää tapauksen vuoksi suosiotaan.

Jos hyvin käy, osa haavemaailmassa elävistä punaliberaaleista saattaa havahtua mentaalisesta horroksestaan. Nyt kun hyväkkäiden kasvoille on heitetty reaalimaailman märkä rätti, se tullee herättämään osan vasemmistolaisista ja alkaa vääjäämättömästi murtaa annettua mielipidemonoliittia. Islamilaisten, homojen ja feministien käytännön politiikan sanelema liitto valkoista länttä vastaan on saanut viimeistään nyt pahan iskun, josta sen on vaikea nousta voittaisana ylös.







********************************************************************************************************

Yle Watchin omat facebook sivut nyt täältä.


Yle Watchin juttuja, jotka liittyvät Ylen ohjelmiin ja uutisiin, voi myös postata eri Yleisradion Facebook-sivuille. Kun postaat, niin älähän trollaa, vaan toimi asiallisesti. Ohessa suorat linkit, klikkaa nimeä:

Yleisradio
Yle Uutiset
Yle Areena
Yle Teema


perjantai 10. kesäkuuta 2016

YLE POLKAISEMA UUSIN "SOMEKOHU" KATUPARTIO S.O.O:STA ON JO RIMANALITUS

Ylen harhaanjohtavaa kuvitusta. Fakta: SOO:n
partioidessa ei olla tehty yhtäkään (0 kpl) rikosta.
Ainoastaan vastamielenosoittajia on sakotettu.

Ylen harmiksi Soldiers of Odinin (SOO) katupartiointien aikana ei ole tapahtunut laittomuuksia. Järjestö on siis toiminut täysin lakien ja asetusten mukaan, mikä on tietysti raivostuttanut Ylen punavihreitä ja kosher-liberaaleja toimittajia. Jotain on siis pitänyt keksiä, jotta Ylen luoma olkiukko väkivaltaan mahdollisesti syyllistyvistä katupartioista näyttäisi uskottavalta. Koska SOO ei ole järjestönä tehnyt ainuttakaan rikosta, Yle toimittaja Sara Rigatelli on ottanut avukseen tutun keinon, jolla lain mukaan toimivat kansallismieliset saadaan näyttämään vähintään ajatusrikollisilta, josta ei olekaan mielikuvissa pitkä matka oikeaan rikollisuuteen, vaikka rikoksia ei ole tehtykään. Toimittaja Rigatelli on päättänyt käyttää vanhaa Ylen mustamaalauskeinoa väsäämällä virtuaalimaailman yksityiskeskusteluista somekaustin. Metodi on jo vuosia vanha, mutta parhaiten se muistettaneen viime kesän somekaustista, jossa perussuomalaisten kansanedustaja OIli Immonen teurastettiin valtamediassa vain siksi, että hän rohkeni esittää täysin laillisen monikulttuurisuutta kritisoivan poliittisen mielipiteen. Sara Rigatelli kuuluu itsekin toimittajien lynkkauspartioon, jossa Olli Immosta solvataan surutta kaikella valtamedian suomalla propagandavoimalla.

Rigatellin toimittama juttu katupartiojärjestön keskinäisestä jutustelusta "Soldiers of Odinin johto yllyttää salaisissa Facebook-viesteissä: "Hakatkaa jokainen joka nojaakin vasemmalle" oli tänä aamuna Ylen tv:n ja radion ykkösuutinen. Reaalimaailman ulkopuolella tapahtuvasta virtuaalisesta sananvaihdosta on tehty uutinen ikään kuin tässä olisi oikeasti tapahtunut jotain, jota sen vuoksi pitäisi kauhistella pitkän uutisraportin muodossa. Toki maassamme tapahtuu oikeaakin väkivaltaa ja vandalismia, mutta sen tekijöinä ovat monesti anarkokommunistit, joiden edesottamukset eivät pääse pääotsikoihin kuten heidän hyökkäysensä Soldiers of Odinin kerhotiloihin. Epäsuhta on räikeä kun ajattelee tätäkin päivää, sillä parissa pikku uutisessa kerrottin Takku.netin liepeillä pyörivien eläinkommunistien tuhonneen Pohjolan Matkan viisi bussia Vantaalla. Ylen uutisia tämä ei kiinnostanut toisin kuin SOO:n jäsenten näpyttämät sanat virtuaalimaailmaan.

Rigatellilta, joka on aikaisemminkin mieltynyt juoruamaan rivikaupalla Odineista, puuttuu yksinkertaisesti suhteellisuudentaju 
uutisoimisen arvoisista asioista. Samalla se kertoo hänen monomaanisesta halusta käydä kaikkien järjestelmästä riippumattomien kansallismielisten kimppuun Ylen medialihasten avulla. Rigatelli ei ole silti mikään poikkeustapaus, vaan hyvin tyypillinen "tiedostava" takakireä pinko, jolle mustavalkoinen moralismi on osa uutisjournalismia. Nämä annefrankkinsa herkässä iässä lukeneet nykysysteemin uskolliset palvelijat ovat olleet jo pitkään oivaa työvoimaa sekä Ylessä että Helsingin Sanomissa. He näkevät varmasti itsensä sankaritoimittajina, vaikka suuri osa kansasta pitää heitä pelkkinä korruptoituneen järjestelmän propagandisteina.

Vaikka Ylen juttu yrittää olla asiallisen faktapohjainen, toimittajan on käytännössä vaikea olla paljastamatta keskenkasvuista voitonriemuaan kirjoittaessaan että Soldiers of Odinin "sisäinen hajaannus kasvaa" ja että "lukuisia johtoportaan jäseniä on eronnut tai erotettu ja toiminta on vähäistä monilla paikkakunnilla." Kertoo paljon Ylen metodeista ja toimittajista, että Rigatelli yksityisyydesuojaa loukaten tunkeutuu väärällä identiteetillä luihusti järjestön jäsenille tarkoitetulle yksityissivulle ja julkistaa sitten jäsenten esittämät huuleheitot koko kansalle. Se, kuinka vakavaa kaveriporukan jutustelu oli, ei kerrota, vaan kansalle vihjataan, että siellä ne nyt vähintään fantasioivat vasemmistolaisten pahoinpitelemisestä. Uutisointi Soldiers Odinin väkivallasta on perusteltua vasta sitten kun pahoinpitelelyä on tapahtunut, muutoin kyse on jonnin joutavan suunpieksennän raportoinnista suurelle yleisölle, jossa informaatioarvo lähenee nollaa. 

Tässä kohtaa pitää muistuttaa jälleen, että Soldiers of Odin ei ole katupartiotoimintansa aikana tehnyt mitään väärää, mutta Ylen kauna sitä kohtaan on niin suurta, että se on pelkän internetin (sic) yksityiskeskustelun perusteella julistamassa järjestöä rivien välissä poliittiseksi terrorijärjestöksi. Jotta tämä somekohu voidaan panna oikeaan mittasuhteeseen, pitää ymmärtää, että samanlaista "se pitäisi hakata" -tyyppistä tarkoituksetonta mussutusta kuulee missä tahansa miesten kerhossa aina vapaamuurareihin asti, mutta niiden jorinoita ei koskaan nosteta otsikoihin, koska se näyttäisi kansan silmissä kantelupukin juoruamiselta turhasta tyhjänpuhumisesta. 

Soldiers of Odinin kohdalla asia on kuitenkin toinen ja Yle on uutisoinnissaan käyttänyt kaikkia retorisia harhautuskeinoja, jotta virtuaalitodellisuuden huulenheitto näyttäisi dramaattiselta reaalimaailman tapahtumalta. Syy tällaiseen masinoituun ajojahtiin löytyy politiikasta, sillä valtaeliittiä palvevat punavihreät toimittajat pitävät suurimpana ja vastenmielisempänä vihollisena kansallismielisiä. Ylen kepulais-kokoomuslaisella johtoportaalla on puolestaan oma syynsä mustamaalata SOO-järjestöä, koska MV-lehti tukee sitä. Ylen johto olikin uutisjuttuun varmasti tyytyväinen, kun siinä tölväistiin MV-lehteä. Yle Watchia hämmästyttää edelleen, kuinka savijaloilla seisova jättiläis-Yle jaksaa vieläkin kantaa kaunaa minibudjetilla toimivalle MV-lehdelle ja mollaa sitä aina tilaisuuden tullen.

Suoralta kädeltä on vaikea arvioida, mitä suuri yleisö ajattelee tästä Ylen läpinäkyvästä propagandasodasta. Aina löytyy joukko poliittisia hyväkkäitä, jotka saavat Soldiers of Odinin uusimmasta somekaustista oivan tekosyyn moraaliselle närkästykselle. Tämä punaporvarien joukko on vakio tosin kuin kasvava massa horroksesta heränneitä kansalaisia, jotka alkavat nähdä Ylen tarkoitushakuisen tiedottamisen ja aivopesun läpi. Yle voi edelleen erittää myrkyllisen sappensa kaikkea tervettä ja kansallismielistä kohtaan, mutta kansalaisten resistanssi alkaa olla jo niin vahva, ettei tuolla myrkyllä ole enää syövyttävää vaikutusta.

Tarkoituksella polkaistusta somekohusta syntynyt uutisfarssi sai heti tuoreeltaan uutta nostetta, kun poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen tarttui odotetusti Ylen syöttiin. 
Merkityksettömän mediakuplan paisumista ei voi estää, josta kertoo uutinen Poliisiylijohtaja vahvistaa: Soldiers of Odinin johdon viestit syyniin. Kun toimittaja on bolshevikkien tapaan nimennyt syylliset, poliisin täytyy enää keksiä rikos: 
– Nyt arvioidaan näiden viestien sisältöä, että täyttävätkö ne jonkin rikoksen tunnusmerkistön. Arviointi on annettu keskusrikospoliisin tehtäväksi ja sen perusteella nähdään, käynnistyykö esitutkinta jonkun viestin tai joidenkin henkilöiden osalta.
Monikulttuurista totalitarismia palveleva poliisiylijohtaja on koko viranhoitonsa ajan ollut valtavan herkkä eliitin klienteelin vaatimuksille "kitkeä vihapuhe ja muu siihen liittyvä vakava rikollisuus". Näin poliisin vähäisiä resursseija kulutetaan nettiavaruuden leikkirikoksiin ja mielensäpahoittamisen torjuntaan, mikä on merkki instituution syvään juurtuneesta korruptiosta, hyvänä esimerkkinä huumepoliisi Jari Aarnion tapaus. Ylen ansaan astuneen poliisiylijohtajan näyttävä vaatimus SOO:n johdon yksityisviestittelyn rikostutkinnasta alkaa olla jo sellaista Isosisko-valtion ilveilyä, että sillä yritetään luultavasti peitellä todellisten rikollisten suomalaisvihamielisiä toimia. Soldiers of Odinia ei ylipäätään olisi olemassa, elleivät maahanmuuttoviraston ja sisäministeriön kansanviholliset olisi tehneet kansan syvien rivien vastaisia päätöksiä, jotka anteeksiantamattomasti vaikuttavat ikuisesti (ilman radikaaleja vastatoimia) suomalaisten väestörakenteeseen.


********************************************************************************************************

Yle Watchin omat facebook sivut nyt täältä.


Yle Watchin juttuja, jotka liittyvät Ylen ohjelmiin ja uutisiin, voi myös postata eri Yleisradion Facebook-sivuille. Kun postaat, niin älähän trollaa, vaan toimi asiallisesti. Ohessa suorat linkit, klikkaa nimeä:

Yleisradio
Yle Uutiset
Yle Areena
Yle Teema


Yle Radio 1

torstai 9. kesäkuuta 2016

YLE AURINKOINEN


Stalin, monikulttuurisen yhteiskuntakokeilun isä.



Yle Teema , tiistai 7.6.2016, Historia: Stalin


Jakso 3/3:  Maailman valtias. Neuvostojoukkojen jyrättyä tiensä Berliiniin Stalin on jumaloitu johtaja, joka on luonut Venäjälle näköisensä yhteiskunnan uhraamalla miljoonia ja taas miljoonia ihmishenkiä.


Viimeisin jakso ja sarjan esittely.

"Onko se Lenin. Onko se Suomessa kulkeva, maanteitä kiertavä Lenin? Vai vieläkin pahempaa, onko se Rolling Stones?", lauloi aikoinaan Tuula Amberla. Tätä sarjaa katsoessa tuli kappaletta hyräiltyä aivan uusin sanoituksin: "Onko se Stalin. Onko se Suomessa kulkeva, maanteitä kiertavä Stalin? Vai vieläkin pahempaa, onko se Adolf Hitler?"

Historiantietäjien ja -harrastajien näkökulmasta uusi Stalin-sarja on rakennuttu omituisesti, poliittiisin painotuksin ja suoranaisten historiallisten valheiden varaan. Jo pelkästään erilaisiin lukumääriin liittyviä virheitä sarjassa on enemmän kuin Hollywoodin tavan holokaustitarinat määräävät. On melko selvää, että "pikku virheitä" on ujutettu ohjelmaan tarkoituksellisesti, jotta tavalliset katsojat pöyristyisivät toivotulla tavalla.

Ensimmäisenä tulee heittämällä mieleen väite toisessa jaksossa, jossa selostaja kertoi, että Stalingradin saksalaisista vangeista ei päässyt ainutkaan takaisin Saksaan! Viimeisimmässä jaksossa taas uskoteltiin katsojille pokerina, että toisen maailmansodan vuoksi (jonka alkusyyt löytyvät jo Versailles'n rauhasta) "Hitlerin vastuulla on 70 miljoonaa ihmishenkeä", vaikka yleisesti tunnustettu historiankirjoitus katsoo sodassa kuolleen 55 miljoonaa ihmistä.

Stalinista olisi saatu paljon enemmän irti, jos hänestä olisi kerrottu kaikki oleellisest tiedot ja historian tapahtumat. Omituisinta Stalin-dokumentissa (!) oli kuitenkin se, että Hitleristä ja natseista  kerrottiin vähintään neljäsosa koko sarjan kestosta! Isä Aurinkoisestahan sarjan piti kertoa. Lieneekö sarjan tuottaneella Arte-kanavalla ollut jälleen kerran mielessä tekosyy päästä saarnaamaan natseista, varsinkin kun huomattava osa dokumentista kertoi "sankarillisen neuvostoarmeijan" taisteluista toisen maailmansodan aikana?

Pienenä ajatusleikkinä voidaan kuvitella, että minkähänlaiselta näyttäisi dokumenttisarja Hitleristä, jossa neljäsosa jaksoista koostuisi Stalinin vainojen kauhistelusta. Myös Yleisradio on ollut mukana tukemassa Arte-kanavan Stalin-sarjaa, mikä voinee osaltaan selittää sarjan painotukset. Neuvosto-imperialismista ei sarjassa puhuttu juuri lainkaan ja Katynin joukkotuho mainittiin vain viitteellisesti viimeisessä jaksossa. Talvisodasta ei sanottu sanaakaan.

Sen sijaan juutalaisten kohtaloa jaksettiin jälleen kertaa vollottaa varsinkin viimeisessä jaksossa. Aivain törkeään pimitykseen sarja ei sentään syyllistynyt, sillä siinä mainittiin eräiden johtavien kommunistiohtajien juutalainen tausta, mutta bolshevismin heprealaisista juurista sarja vaikeni silti visusti. Historianharrastajille sarjan onkin pettymys, täynnä ranskalaista sentimentalismia samaan aikaan kun mässäiltiin verellä, jolla kai tahdottiin shokeerata ja viihdyttää Hitler Channelilta (History Channel) tietämyksensä ammentavaa suurta yleisöä.


Yle TV1 Torstai 9.6. klo 22:05, Ulkolinja: Pakolaisbisnes 


Eurooppaan pyrkivistä siirtolaisista on tullut tuotteliasta liiketoimintaa muillekin kuin ihmissalakuljettajille. Pakolaisbisnes kannattaa paremmin kuin huumeet, sanoo Italian mafia. Moni eurooppalainen hyötyy hädästä. HD Äänitekstitys: suomi.

Hyvä että tästäkin puhutaan, mutta pahoin pelkään, että tämäkin ohjelman taustalla on vain harhautus, jotta ei keskusteltasi siitä, mistä oikeasti pitäisi puhua. Tosin sanoen puhutaan jälleen kerran aidanseipästä eikä aidasta.

Muukalaisinvaasion ongelma ei ole "pakolaisilla" bisnestä tekevät jobbarit, vaan "pakolaiset" itse, jota brittidokumentissa kutsutaan "siirtolaisiksi". Yksittäiset maahantunkeutujat saattavat olla jollain tasolla olosuhteiden uhreija, mutta tosiasia on, että tänne luvattomasti ja kutsumatta tunkevat miljoonamassat ovat pelkkiä hyödyn tavoittelijoita meidän kustannuksella. Eivät he mitään uhreja ole, vaan saalistajia, jotka käyvät kiinni kukkaroomme ja uniikkiin geenipoolimme. Lopulta nämä miljoonamassat upottavat sivilisaatiomme samaan kurjuuteen, josta he ovat itse lähteneet. Näin tasa-arvon vaatimus on tullut loogiseen päätökseensä ja kaikki ovat tyytyväisiä.


Yle Teema Torstai 9.6. klo 21:00 (1969), 
Vodkaa, komisario Palmu 

Viimeisessä Palmu-elokuvassa eläkkeellä oleva komisario kutsutaan selvittämään Yleisradion toimittajan murhaa. N: Joel Rinne, Leo Jokela, Matti Ranin. O: Matti Kassila. Fennada-Filmi. Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. K12 (väkivalta, seksi)


Huonoin Palmu-elokuvien ohjauksista, sillä se ei perustu Mika Waltarin käsikirjoitukseen. Syy miksi leffa mainitaan Yle Watchissa johtuu elokuvan 60-luvun "antifasistisesta" paatoksesta. Elokuvan pääkonnaksi on luotu Mannerheimia palvova vanha (uus)natsi, jonka karikatyyrimainen hahmo näytti jo elokuvan ilmestymisen aikoihin epäuskottavalta, mutta ah niin ajan henkeen kuuluvalta poliittiselta viholliselta.


Kuun pimeä puoli Yle Teema Torstai 9.6. klo 20:00 Kausi 1, 4/16.


Taskuvaras iskee vuoden 1979 todellisuudessa. Murhaepäilystä vapautunut Karl joutuu valitsemaan itselleen uuden uran, millä on seurauksia Mihailille. Auton töytäisemän Mihailin tilassa tapahtuu käänne. HD Äänitekstitys: suomi. K12 (väkivalta).

Neuvostoliittoa silkkihansikkain käsittelevä veijarisarja. Olisi vaikea kuvitella, että tehtäisiin lempeä jännityssarja paljon humaaneimmista maista kuten Francon Espanjasta tai Mussolinin Italiasta, puhumattakaan Kolmannesta valtakunnasta. Eri standarit eri lipun väreille, ei siis mitään uutta länsirintamalta.

maanantai 6. kesäkuuta 2016

MEDIALEMMIKKI VETÄÄ LAITAVASEMMISTON VIEMÄRISTÄ ALAS

Afrikka muuttaa kuulemma Anderssoneille! 

Ylen verkkosivujen mukaan kympin tyttö Li Andersson voitti Vasemmistoliiton jäsenäänestyksen ja hänestä näyttää nyt tulevan Vasemmistoliiton uusi puheenjohtaja.
Uuden puheenjohtajatyttösen myötä puolueesta katoaa duunarit samalla kun se syö vihreiden kannatusta, mikä ei ole kansallisesta näkökulmasta ollenkaan huono juttu. Optimismi on pelkuruutta, kuten jo Oswald Spengler totesi aikoinaan. Ylen verkkosivut:
Andersson kertoi uskovansa, että vasemmistoliitolla on potentiaalia nykyistä korkeampaan kannatukseen. – Koen, että itse olen onnistunut kampanjoissa puhuttelemaan kansalaisia myös laajemmin siitä, minkälaista politiikkaa voidaan tehdä, Andersson sanoi tiedotustilaisuudessa tuloksen selvittyä.
Petteri Orpon ohella toimittajien ja punaisen kulttuuriväen lellikkityttö Li Andersson on toinen turkulainen vasemmistolainen mädättäjä, joka tulee tuhoamaan puolueensa kannatuksen. Toisin kuin Orpon kohdalla, Anderssonin valinta on erinomaisen hyvä asia, sillä nyt puolueesta lähtee viimeisetkin miesduunarit. Jäljellä jää vain etnisen ja sukupuolisen identiteettipolitiikan kannattajat, hipinreuhakkeet, rappiotaitelijat, talonvaltaajat, vasemmistohuligaanit, yliopistojen vetelehtijät, maahanmuuttaja-tulkit, preka-eetut ja Light-vasemmiston bilettäjät. Hyvää yötä "työväenpuolue" Vasemmistoliitto, viimeinen voi joutessaan sammuttaa valot!


                                                             **************************



Yle TV1, 6.6.2016 klo 19:00, Historia: PQ17 - saattue merisodassa  

Toisen maailmansodan aikana brittisaattueet toimittivat Jäämeren kautta materiaaliapua Neuvostoliitolle, mutta monet alukset joutuivat saksalaissukellusveneiden upottamiksi. Millaisissa oloissa alukset operoivat? T: BBC HD Äänitekstitys: suomi.


Yle Fem, 6.6.2016 klo 22:00, Tanskalaissotilaat Normandiassa 

Toisen maailmansodan aikana natsi-Saksa oli valloittanut Tanskan, mutta osa tanskalaisista merimiehistä taisteli silti liittoutuneiden puolella. Merimiehet muistelevat 70 vuotta myöhemmin Normandian maihinnousua. HD Äänitekstitys: ruotsi.

sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

PETTERI ORPO JUOKSEE TAAS SENTIMENTAALISEN MEDIAPOPULISMIN PERÄSSÄ



Eduskuntapuolueiden kannattajien keskuudessa tehdyssä kyselyssä sisäministeri Petteri Orpoa pidetään suosituimpana politiikkona, mikä ei tietenkään ole sama asia kuin kansansuosio, vaikka Yle yrittääkin saada asian näyttämään siltä parin viikon takaisessa jutussaan Ylen ministerikysely: Orpo suosikki, Toivakka huonoin, Berner muiden kuin omien mieleen. Hallituspuolueiden kannattajien lisäksi myös punavihreät kannattavat Orpoa, tuota heille hyödyllistä idioottia, joka on monissa asioissa punapaavillisempi kuin punapaavit itse. Tästä kertoo myös Päivän byrokraatti -blogin artikkeli PAB, Petteri Orpo, joka kertoo rehellisesti vievänsä Kokoomuksen vasemmalle:
Päivän Antibyrokraatti -palkinnon taas saa puolueensa puheenjohtajuudesta kilvoitteleva Petteri Orpo, joka kertoo Facebookissa julkaistulla videolla avoimesti, että veisi Kokoomuksen vielä nykyisestäkin pari piirua vasemmalle. No eihän se hyvä juttu ole (paitsi niille, jotka toivovat kataislaisen politiikan jatkuvan), mutta ansaitsee ehdottomasti antibyrokraatti-palkinnon silkasta rehellisyydestä. Jo aiemmin Orpo kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa ihailevansa 1970-luvun kokoomusvaikuttajaa Juha Vikatmaata ja niin sanottuja puolueen remonttimiehiä. Nämä ”remonttimiehet”, samoin kuin Vikatmaa itse, kuuluivat Kokoomuksen lähes äärivasemmistolaiseen ja neuvostomieliseen sosialireformistisiipeen. Saatuaan vallan puolueessaan, he koettivat häätää Kokoomuksesta kaikki markkinatalousmyönteiset poliitikot, jotka eivät suostuneet hännystelemään Neuvostoliittoa. Aika hyvin he siinä onnistuivatkin, ja syvät arvet näkyvät Kokoomuksessa vielä tänäkin päivänä.
Hieman toisenlaisella kyselyllä olisi todennäköisesti paljastunut, että Petteri Orpo on Suomen vihatuin poliitikko harjoittamallaan suomalaisvihamielisellä politiikalla. Orpo on populisti, mutta hän havittelee nöyrästi suosiota vain median eikä kansalaisten silmissä, sillä harjoitetun politiikan perusteella hän on sulkenut kansan syvien rivien kritiikin pois tietoisuudestaan. Sisäministerin viimeisimmästä säikähtäneen kanin reaktiosta kertova ulostulo saatiin kuulla tänään, kun Orpo puuttui punavihreiden politiikkojen Facebook-kiukuttelun vuoksi irakilaisperheen karkotukseen. Jutussa Orpo pyytää selvitystä irakilaisperheen karkotusasiassa sisäministerimme pompahti julkisuuteen kuin vieteriukko, kun muut poliitikot ja media alkoivat vaatia uutta tutkintaa Ulkomaalaisviraston täysin lainmukaiselle ja perustelulle karkotuspäätökselle. Samaa säpsähdystä ei ole havaittu Orpolta silloin, kun tuhannet kansalaiset ovat vaatineet rikoksiin syyllistyneiden turvapaikkaturisten maastakarkotusta.

Median myötävaikutuksella punavihreiden nostamasta skuupista seuraa, että häikälemättömästi sentimentalismia hyväksi käytetystä "yksittäistapauksesta" tehdään yleistävä ennakkopäätös, joka antaa jälleen uuden porsaanreiän tuhansille venkoileville maahantunkeutujille jäädä maahan. Ja kuten median nostamissa kuplissa aina, tässäkään ei näy koko totuus, vaan ainoastaan se, mikä on valtamedian agendalle eduksi. Yhdeksi suosiutuimmaksi vaihtoehtomediaksi noussut Paavo Tajukangas analysoi perusteellisesti uusimmassa postauksessaan karkotuskaustin taustat:
Mitä tässä siis tapahtui? Ei mitään sen kummempaa kuin että isä luultavasti haki itselleen irakilaisen vaimon Irakista kun Suomesta sellaista oli vaikea löytää. Sen jälkeen yritettiin veivata oleskelulupaa Suomeen ja siihen tehtiin lapsikin syötiksi. Homma ei toiminut ja sen jälkeen otettiin media avuksi säälitarinaan.
On päivän selvää, miksi Orpo on niin suosittu Kokoomuksen taustalla olevien uus- ja punaliberaalin valtamedian keskuudessa. Hän kun on hieman yksinkertainen urapolitiikko, jota on helppo ohjailla ja joka tekee kaiken mitä isot pojat haluavat. Tällä tuuliviirillä ei ole omaa tahtoa, mikä näkyi hyvin viime syksyn turvapaikkatulvan yhteydessä. Tuolloin Orpo oli sormi suussa ja odotti mitä EU määrää ja mitä Ruotsi tekee ensin. Rajatarkastuksiin hän suostui vasta sitten kun Ruotsi ja Tanska olivat jo sulkeneet rajansa. Oma-aloitteisesti hän ei ole kyennyt tuottamaan minkäänlaisia päätöksiä, vaan on koko ajan seurannut mitä isot tahot tekevät ja odottanut nöyrästi kuin sylikoira, mitä hänen pitää tehdä seuraavaksi, jotta se miellyttäisi isäntiä, EU:ta ja valtamediaa. Tällainen jopa englantia taitamaton poju on ihanteellinen väline poliittisen vallan todellisille käyttäjille.

               

                                                              **************************


Yle TV1, 5.6.2016 klo 22:00, Foylen sota 

Kausi 9, 1/3. Pilvilinnoja. Muuan professori on surmattu. Liittyykö teko hänen työhönsä Nürnbergin sotarikostuomioistuimessa? Toinen murha mutkistaa tutkintaa, ja Sam tarjoutuu peitetehtäviin. Onko se viisasta? (U) HD Äänitekstitys: suomi. K12 (väkivalta, ahdistus). 


Yle Teema, 5.6.2016 klo 19:15, Auschwitzin seitsemän kääpiötä


Ovitzin pienikasvuinen näyttelijäperhe esiintyi Itä-Euroopassa vuoteen 1944. Sitten he joutuivat Auschwitziin, Mengelen tutkimuskohteiksi. Tv-dokumentissa näyttelijä Warwick Davis jäljittää perheen uskomatonta tarinaa. HD Äänitekstitys: suomi.


Yle TV1, 5.6.2016 klo 23:30, Matkalla Aleppoon 


Dokumentti suomensyyrialaisesta Rami Adhamista, joka vie apua maailman vaarallisimman kaupungin lapsille. O: Juuso Lavonen, Vesa Rajala. T: Zen Media, 2016. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi. K7 (ahdistus). 

Yle Fem, 5.6.2016 klo 20:00, Kuka on aito ruotsalainen?


Sarja alkaa, 1/3. Ruotsissa lähes kaikki vastustavat rasismia, mutta sitä ilmenee silti. Kuinka ihmeessä? Soran Ismail pohtii arjen rasismia yhdessä maailman suvaitsevimmista maista ja tutkii aluksi omia asenteitaan. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: ruotsi.

Zairelaiselle, zimbabwelaiselle ja japanilaiselle ei tuota mitään moraalista estoa kertoa, kuka on aito zairelainen, zimbabwelainen ja japanilainen. Sitä vastoin jos uskomme Yle Fem kanavaa, ruotsalaiseksi käy jokainen, joka astuu rajan yli ja lausuu taikasana Asyl. Joka toista väittää, on rasisti, mutta tämä siis vain Ruotsissa ja muissa länsimaissa. Iltalehden arvio ohjelmasta löytyy täältä.


maanantai 30. toukokuuta 2016

YLEN TUTTUA UUTISPIMITYSTÄ

Monikulttuurista rotusotaa: Afgaanit ja sudaninlaiset Calais'ssa.

Suomen valtamediat ovat sisäisen sensuurin suhteen kärkijoukkoa Euroopassa, ainoastaan Ruotsi voittaa ne häikäilemättömässä pimityksessään. Ero Iso-Britanniaan on huikea, sillä kaikki suuret mediat kuten vaikutusvaltainen Express-lehti kertoi näyttävästi Ranskan Calais'in pakolaisleirillä 
viime viikonloppuna syttyneestä rotusodasta, jossa 200 afgaania ja sudanilaista silpoivat ja ampuivat toisiaan. Yksi ammuttiin hengiltä, 57 loukkaantui, joista ainakin viisi on edelleen kriittisessä tilassa. Loukkaantuneiden joukossa oli kaksi poliisia ja viisi hyväntekeväisyystyöntekijää. "Turvapaikanhakijat" olivat silminnäkijöiden mukaan varustautuneet kivillä, kepeillä ja viidakkoveitsillä ja he sytyttivät myös tuleen koko joukon telttoja, joista ainakin yksi kuului Lääkärit ilman rajoja -järjestölle. Tulipaloja sammuttamaan tarvittiin 70 palomiestä ja verenhimoisia riehujia oli lopulta rauhoittamassa 250 poliiisia.

Syytä maamme suurimman median eli Ylen vaikenemiseen voi vain arvailla. Saattaa olla, että muukalaisvyöryyn positiivisesti suhtautuva Yle ei katsonut uutisen julkaisun palvelevan sen asiaa, varsinkin kun samaan aikaan Välimerellä hukkuneet sadat kansainvaeltajat ovat synnyttäneet ehdollistetuissa massoissa suuren empatiapiikin. Silloin pitää takoa kuin rauta on kuumaa! Uutinen väkivaltaisista ja kiittämättömistä pakolaispoloisista Calais'ssa ei sovi perinteiseen uhri-narraatioon, joten mediajätti päätti "unohtaa" koko tapauksen.

Jälleen kerrran Yleisradio ampui itseään jalkaan, sillä tieto rotumellakasta on vuotanut suurelle yleisölle ulkomaisten uutistoimistojen ja vaihtoehtomedioiden kautta.



                                                              ************************


Maanantain propagandasessiot:




Yle TV1, 30.5. klo 19:00, Historia: Hitlerin jättiläislentokone

Italialaiset sukeltajat löysivät Hitlerin jättiläislentokoneen hylyn vuonna 2012 Sardinian rannikon edustalta. Dokumentti perehtyy lentokoneen historiaan ja sen uhreihin, joista yksi oli Arthur Busch. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.

Kas kun ei Hitlerin jättiläiskalsarit.



Yle TV1, 30.5.2016 klo 21:30, Dokumenttiprojekti: Kymmenen luotia 

Floridassa vuonna 2012 valkoinen Michael Dunn riitautui huoltamon pihalla mustan teinin Jordan Davisin kanssa. Dunn ampui Daviesin ja pakeni paikalta. Tragedian oikeudenkäynti paljastaa syvälle juurtuneen rasismin. HD Äänitekstitys: suomi.


Länsimaiden massamediat pitävät sitkeästi yllä myyttiä, että mustat ovat vielä tänään valkoisen väkivallan uhreja ja että oikeuslaitos on rasistinen eli valkoisia suosiva (mikä jo itsessään on rasistinen olettamus valkoisia kohtaan). Tilastotiedot sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa ovat kumonneet tämän propagandan aikaa sitten niin vakuuttavasti, että pelkkiin faktoihin vetoamista pidetään rasistisena, sillä se antaa ikävän - rasistisen - kuvan mustista, jotka mukiloivat, tappavat, raiskaavat ja ryöstävät systemaattisesti valkoisia:
Yhdysvaltain Kansallisen rikosuhritutkimuksen (National Crime Victimization Survey, 2010) mukaan 62 593 mustaa joutui valkoisten väkivallan kohteeksi. Samana tutkimusvuonna 320 082 valkoista oli mustan väkivallan uhreja. Valkoisten uhrimäärä on viisi kertaa suurempi, mutta luvut ovat silti harhaanjohtavia, koska mustien ja valkoisten populaatiot ovat eri kokoisia. Kun mustien ja valkoisten keskinäisessä väkivallassa 38 miljoonan musta väestö tekee viisi kertaa enemmän väkivaltarikoksia kuin 197 miljoonaa valkoista, tarkoittaa tämä suhteellisin luvuin mitattuna sitä, että valkoisia uhreja on KAKSIKYMMENTÄVIISI KERTAA ENEMMÄN kuin mustia. Lisäksi kun tarkastellaan erityisiä väkivaltarikoksia kuten törkeitä pahoinpitelyjä ja murhia, mustien valkoisiin kohdistamat rikokset ovat KAKSISATAA KERTAA KORKEAMMAT kuin valkoisten mustia vastaan. (Yle Watch 19.3.2015).
Olisiko siksi liikaa vaadittua, että Yle tai mikä tahansa muu suuri media, lähettäisi edes yhden kerran ohjelman mustien valkoisiin kohdistamasta väkivallasta. Sellainen dokumentti kun kuvaisi paremmin todellisuutta kuin paljon harvinaisemmat valkoisten mustiin kohdistamat rikokset.


Yle Teema, 30.5.2016 klo 21:00, 
Auschwitzin seitsemän kääpiötä  

Ovitzin pienikasvuinen näyttelijäperhe esiintyi Itä-Euroopassa vuoteen 1944. Sitten he joutuivat Auschwitziin, Mengelen tutkimuskohteiksi. Tv-dokumentissa näyttelijä Warwick Davis jäljittää perheen uskomatonta tarinaa. HD Äänitekstitys: suomi.

Tarina seitsemästä pienestä kääpiöstä. Modernisoitu satu vanhasta klassikosta.

sunnuntai 29. toukokuuta 2016

YLE YLISTÄÄ SANANVAPAUDEN VIHOLLISTA JA NATIONALISTIEN VAINOOJAA



Jorma K
alske kuuluu samaan suomalaisvihamieliseen korruptoituneeseen koplaan kuin entinen vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen ja valtionsyyttäjä Mika Illman. Apulaisvaltakunnansyyttäjä 2002-2016 toiminut Kalske on sekä suoraan että linjauksillaan vainonnut maamme toisinajattelijoita ja nationalisteja kuten Petri Peltosta, Olli Heikkilää, Freddy van Wonterghemia, Olavi Mäenpäätä, Anu Palosaarta, Juha-Matti Kärkkäistä, Jussi Halla-ahoa, Markus Janssonia, Mikko Ellilää ja James Hirvisaarta.

Yle julkaisi viikonloppuna verkkosivuilla ylistävän jutun Kova luu Kalske tästä sananvapauden vihollisesta, koska hän on jäämässä eläkkeelle. Kuten Neuvostoliiton kansankomissaarit ja muut Stalinin vainoihin osallistuneet rikolliset, saa myös Kalske viettää rauhassa eläkepäiviään, vaikka hänen monet poliittisesti motivoituneet syytteet ja korruptioepäilyt pitäisi saattaa herran syytettyjen penkillle 
kansantuomioistuimeen. Lakimies Jaana Pedersen pitääkin Kalskeen ja kumppanien sananvapautta loukkaavia syytteitä ja niistä annettuja tuomioita mielivaltana: 
Kalske ja Illman ovat vain virkamiehiä. He eivät yksin, kaksin tai edes koko valtakunnansyyttäjänviraston kokoonpanolla muodosta eduskuntaa eli tahoa, jolla tässä maassa ainoastaan on oikeus säätää lakeja. Kumpikaan ei toisin sanoen ole saanut Suomen kansalta mandaattia perustuslain muuttamiseen eikä asemaa kansanedustajina eli oikeutta säätää tarkempia säännöksiä lailla. 
Kysynkin seuraavan hyvän ja terävän kysymyksen ja toivon mahdollisimman monen suomalaisen suureen ääneen julkisesti ryhtyvän vaatimaan vastauksia tähän samaan kysymykseen: Kun perustuslaissa todetaan, että tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan ainoastaan lailla, millä oikeudella Kalske, Illman, poliisi tai syyttäjälaitos voisi ylipäänsä antaa ainuttakaan tarkempaa määräystä sananvapauden käytöstä?
Haastattelussa Kalse ei tietenkään kyseenalaista omia toimiaan, vaan pitää päinvastoin entistä tärkeämpänä, että valtiovalta puuttuu kansalaisten poliittiseen ilmaisuvapauteen. Kunnon orwellilaisena vallankäyttäjänä hän pitää eliitin politiikkaa kritisoivaa puhetta "vihapuheena":
 – Maahanmuuttoasioista ja turvapaikanhakijoista mielipiteenvaihto on ollut sosiaalisessa mediassa vilkasta ja sanankäänteet jyrkentyneet ihan tavallisten kansalaisten kielenkäytössä. Mikäli tämä heijastaa laajemmin tuntemuksia suhteessa maahanmuuttajiin, turvapaikanhakijoihin ja vähemmistöryhmiin ylimalkaan, on syytä olla huolestunut, pohtii apulaisvaltakunnansyyttäjä.
Kalske on myös suojellut rikosta niin sanotussa Soneran tietovuotujussa. Oikeustoimittaja Mikko Niskasaari paljastaa jutussaan Kalske, korruption isä? mihin tämä väite perustuu:
Soneran tietovuotojutun, sen jossa Sonera jakoi ihmisten salaisia teletunnistetietoja oikealle ja vasemmalle, yksi haara oli KRP:n ylikonstaapeli Erkka Wilenin tapaus. Hän oli pyytänyt valtioneuvoston turvallisuuspäällikkö Ari Uutista hankkimaan pääministeri Paavo Lipposen autonkuljettajan ja erään toisen henkilön teletunnistetiedot, koska Wilenillä ei ollut mahdollisuutta saada tietoihin käräjäoikeuden lupaa.  
Uutinen hankki tiedot kaveriltaan Soneralta ja luovutti ne Wilenille. Kuten Uutinen kuulusteluissa avoimesti kertoi. Se oli ehdottomasti rikollista touhua, kaikkien kolmen osalta.  
Rikoksen paljastuttua KRP teki Wilenistä ilmoituksen, kuten laki vaatii. Tutkinnanjohtajaksi määrättiin hänen osaltaan VKSV:n luottosyyttäjä, kihlakunnansyyttäjä Tapio Mäkinen Espoon, nykyään Länsi-Uudenmaan syyttäjävirastosta. Mäkinen päätti käden käänteessä ja täysin vastoin näyttöä, ettei Wileniä ole syytä epäillä mistään rikoksesta. KRP oli kuitenkin jääräpäinen ja teki uuden ilmoituksen. Tutkinnanjohtajaa vaihtamalla esitutkinta saatiin tehtyä, syyte nostettiin ja Wilen tuomittiin. 
Juttu hermostutti poikkeuksellisen pahasti VKSV:tä, joka otti omasta aloitteestaan tutkittavaksi Mäkisen toiminnan. Asian käsittely hakkasi kaikki nopeusennätykset, virastolta vei vain 1 kuukausi ja 11 päivää suoltaa päätös, ettei Mäkinen ollut toiminut millään tavalla moitittavasti estäessään poliisirikoksen tutkinnan.
Kalske pesee kätensä poliisissa vellonneeseen korruptioon ja sen omien rikosten peittelyyn kuten Aarnio-jutussa:
– On kyllä hyvin poikkeuksellista ja valitettavaa, että tällaisiin asioihin on jouduttu puuttumaan. Poliisihan on syyttäjän lähin yhteistyökumppani. Ilman poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tutkintaa ei syyttäjä voi operoida. Ja kun tutkinta kohdistuu keskeiseen yhteistyökumppaniin – olkoonkin, että se kohdistuu tiettyihin yksilöihin – niin totta kai se on kiusallista.
Niskasaaren artikkelissa puolestaan kerrotaan, että juuri Kalske itse on vaikuttanut siihen, että poliiisi- ja syyttäjälaitos ovat tänä päivänä niin korruptoituneita:
Jos sieltä haluaa osoittaa yhden syyllisen ylitse muiden, hän on apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske. Kalsketta voi perustellusti nimittää poliisien ja syyttäjien korruption isäksi. Poliisi ja syyttäjä eivät voi syyllistyä niin vakavaan virkarikokseen, että VKSV ja erityisesti Kalske sallisivat sen päätyä esitutkintaan. 
Kun virasto saa poliisilaitokselta tiedon poliisista tehdystä rikosilmoituksesta, se pyytää lausunnon kyseiseltä poliisilta. Sen jälkeen virastoon poliisirikosten tutkinnanjohtajaksi varta vasten palkattu kihlakunnansyyttäjä Heli Haapalehto päättää, yksinomaan epäillyn lausunnon perusteella ja sitä siteeraten, ettei poliisi ole syyllistynyt mihinkään rikokseen. 
Rikosilmoitusta ja sen mukana tulleita todisteita Haapalehto ei edes näe, koska niitä ei Albertinkadun hautaustoimistoon hankita. 
Tämän huijauksen jälkeen valtiosyyttäjät voivat varsin huolettomasti valehdella julkisuudessa, että pääosa poliiseista tehdyistä rikosilmoituksista on täysin aiheettomia. Jos vaikkapa joku toimittaja haluaisi tarkistaa mistä jossain epäillyssä poliisirikoksessa tosiasiassa oli kysymys, alkuperäisen rikosilmoituksen löytäminen on tehty hankalaksi.
Näiden tietojen perusteella toimittaja Merja Niilolan haastattelu asettuu outoon valoon. Yleenä lehdistöä on pidetty vallan vahtikoirana ja kriitikkona, mutta Yle on ollut jo pidemmän aikaa sen räksyttävä puolustaja kansaa vastaan.