JOKO YLEN NENÄKKYYS ALKAA KYLLÄSTYTTÄÄ?

Joe Biden nuuhkimassa Suomen nukkekoti-
hallituksen tyttöministereitä. Nenäpäivänäkin
nuuskitaan edistyksillisiä globaaleja
tuulahduksia.

Yle TV1, perjantai 13.11.2020 klo 21.00, Nenäpäivä

Perjantai 13. päivä on Onnenpäivä, kun Nenäpäivä viihdyttää kotikatsomoissa ja kutsuu kaikki mukaan auttamaan maailman lapsia. Luvassa tuttuun tapaan ilta täynnä parasta musiikkia, koskettavia tositarinoita maailmalta ja iloisia yllätyksiä!Nenäpäivä tarjoaa unohtumattomia tähtihetkiä, kun suorassa lähetyksessä lavalle nousevat Erin, Elastinen, ABREU, Samuli Edelmann, Diandra, Konsta Hietanen, Ressu Redford, Sara Siipola, Pete Parkkonen ja Neljä Ruusua. Liikuttumista on luvassa, kun Mikko Kekäläisen seurassa tutustutaan elämään ja ihmisiin kenialaisessa kylässä. Nenäpäivän tunnelmaa on lisäksi nostamassa joukko tunnettuja neniä, mukana muun muassa Minna Kivelä, Jarkko Tamminen, Mari Perankoski, Jukka Puotila, Joonas Nordman, Juha Laitila, sekä lukuisat muut tunnetut näyttelijät. Juontajina Viivi Pumpanen ja JP Rantanen - sekä tietenkin Janne Kataja, jonka kanssa jännitetään keräyspotin kertymistä. Tempaudu mukaan illan tunnelmaan ja ole mukana lisäämässä onnea maailmaan! 2 h 29 min

Britannian alkuperäisväestöä jo pitkään halveksunut pahamaineinen propagandatehdas BBC aloitti yhdessä Comic Reliefin kanssa Red Nose Dayn vuonna 1988. Suomeen tämä moraaliposeerajien ja hyväntahtoisten hölmöjen hyväntekeväisyyskampanja apinoitiin vuonna 2007, jonka jälkeen siitä on tullut jokavuotinen huonon huumorin päivä Yleisradiossa. Tätä nykyä Nenäpäivä-säätiön (ent. Ylen Hyvä Säätiön) järjestämä Nenäpäivä on vallannut Ylen kanavat jo viikkoja ennen itse varsinaista varainkeruupäivää marraskuussa. 

Tapahtuma on otettu valtamediassa kritiikittä vastaan ja ainoastaan muutamat vaihtoehtomediat ovat kyseenlaistaneet sen motiivit ja tavoitteet. Yle Watch on raportoinut Nenäpäivästä ainakin vuosina 2015, 2016, 2017, 2018 ja 2019.

Vuosien varrella mikään ei ole muuttunut Nenäpäivässä. Luultavasti suurta yleisöä alkaa jo kyllästyttää sen tekohuumori ja rahankeräys, jolla vain lisätään ekologisesti tuhoisaa väestönkasvua. Kaikissa YW:n kritiikeissä juuri väestöräjähdyksen edistäminen ja sitä kautta tapahtuvat luonnon tuhoutuminen on ollut blogin pääargumentti Nenäpäivää vastaan. Vuonna 2017:

Sanotaan, että kyynisyys on helppoa, mutta minkäs teet, kun hyväkkäät tekevät sen helpoksi tarjoilemalla läpinäkyvää tekopyhyyttään suoraan tarjottimelta. Jos asiaa halutaan tarkastella objektiivisesti ja avoimesti, niin on päivän selvää, että Nenäpäivällä saadulla hetken hyvänolon tunteella kehitysmaiden "auttajat" riistävät koko ekosysteemin elämisen edellytykset. Lahjoittamalla 20 euroa Nenäpäivä-keräykseen, kasvatat Afrikan väkilukua 50 lapsella. Pelkästään Nigeriassa on jo nyt (vuonna 1962 40 miljoonaa) 186 miljoonaa asukasta....

Kehitysavun mielekkyyttä pohdittin puolestaan viime vuonna:

Vanha suomalaisen viisaus "kannettu vesi ei kaivossa pysy" sopii hyvin myös Afrikan auttamiseen. Jo melko pitkään on löytynyt vahvaa empiiristä näyttöä siitä, että kehitysavusta on enimmäkseen vain haittaa kohdemailleen, koska se lisää niiden riippuvuutta länsimaista samalla kun se passivoi vastaanottajamaan kansalaisia. Ehkä pragmaattiset kiinalaiset onnistuvat Afrikan auttamisessa toisin kuin eurooppalaiset, jotka nääntyvät valkoisen miehen taakkansa alle?

Nenäpäivää kyynisesti hyväksikäyttävistä oman edun tavoittelijoista Yle Watchissa puhuttiin vuonna 2015:

Valtavasta hypestä ja jatkuvasta mainostamisesta huolimatta keräyksellä saadut roposet ovat pelkkiä taskurahoja ihmiskunnan riippakiveksi jääneen Afrikan korruptoituneiden, epäonnistuneiden valtioiden pohjattomaan kassaan. Viihdemaailman moraaliposeeraajat toimivat tyypillisesti ryhmäpaineen alaisina kuin sopulit, sillä se joka epäilee "hyvätekeväisyyden" mielekkyyttä loogisilla ja seurauseettisellä perusteilla, kammettaisiin välittömästi pois Hyvien ihmisten (oma ilmoitus) ruodusta. Samalla se merkitsisi töiden loppumista ainakin Ylessä.

Käytännössä Nenäpäivä ei ole muuta kuin kehitysavun jatkamista Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan. Aikaisempina vuosina rahaa siroltetiin muodon vuoksi myös Itä-Aasian köyhiin kehittyviin maihin, mutta tänä ja viime vuonna kyse ei ole ollut muusta kuin onnettoman mustan Afrikan hyysäämisestä. 

Voi siis ajatella, että tuottoihin nähden Nenäpäivä luo todella huonoa julkisuuskuvaa Afrikasta ja afrikkalaisista. Nenäpäivää seuratessa sohvalla apaattisesti röhnöttävä demarieläkeläinenkin saattaa pohtia, että eiväthän nuo kongoidit tee muuta kuin ovat käsi ojossa pyytämässä lisää rahaa pohjattomaan kaivoonsa.