perjantai 8. marraskuuta 2019

NENÄPÄIVÄN SODASSA MUUTA BIOSFÄÄRIÄ VASTAAN HAIVAITTAVISSA TAISTELUVÄSYMYSTÄ?


TV1, 8.11.2019 klo 19.00, Nenäpäivä
 

Nenäpäivä auttaa maailman lapsia ja viihdyttää katsojia koko illan kahdella kanavalla. Illan aikana tutustutaan Nenäpäivän avustuskohteisiin ja nähdään upeita esityksiä muun muassa Anna Puulta, Tuure Kilpeläiseltä sekä Robin Packalenilta. Mukana menossa on myös Tuure Boelius, Seksikäs-Suklaa, Armi Toivanen ja Mikko Alatalo. Juontajina Susanna Laine, Jenni Kokander ja Janne Kataja. 1 h 29 min

TV2, 8.11.2019 klo 20.28 Nenäpäivä 

Nenäpäivä auttaa maailman lapsia ja viihdyttää katsojia koko illan kahdella kanavalla. Illan aikana tutustutaan Nenäpäivän avustuskohteisiin ja nähdään upeita esityksiä muun muassa Anna Puulta, Tuure Kilpeläiseltä sekä Robin Packalenilta. Mukana menossa on myös Tuure Boelius, Seksikäs-Suklaa, Armi Toivanen ja Mikko Alatalo. Juontajina Susanna Laine, Jenni Kokander ja Janne Kataja. 2 h 32 min


Englannista kopioitua Nenäpäivä-keräystä on järjestetty Suomessa vuodesta 2007 lähtien. Tavallisten kansalaisten kukkaroista kerätyillä rahoilla sanotaan tuettavan kehitysmaiden lapsia. Tässä yhteydessä kehitysmailla tarkoitetaan lähes pelkästään Saharan eteläpuolista mustaa Afrikkaa, jonka pohjattomaan kaivoon länsimaat ovat viime vuosikymmeninä upottaneet satoja miljardeja euroja ilman mainittavia tuloksia. Meille media ja koululaitos selittää heidän köyhyytensä johtuvan meistä, vaikka todellisena syynä on afrikkalaisten oma kyvyttömyys tuottaa kestävää varallisuutta. Tämä epäkorrekti totuus käy ilmi populaation yleistä kognitiivista kykyä mittaavista tilastoista ja niiden yhteydestä bruttokansantuotteeseen.

Vanha suomalaisen viisaus "kannettu vesi ei kaivossa pysy" sopii hyvin myös Afrikan auttamiseen. Jo melko pitkään on löytynyt vahvaa empiiristä näyttöä siitä, että kehitysavusta on enimmäkseen vain haittaa kohdemailleen, koska se lisää niiden riippuvuutta länsimaista samalla kun se passivoi vastaanottajamaan kansalaisia. Ehkä pragmaattiset kiinalaiset onnistuvat Afrikan auttamisessa toisin kuin eurooppalaiset, jotka nääntyvät valkoisen miehen taakkansa alle?

Nämä tosiasiat eivät kuitenkaan tunnu huolettavan Ylen moraaliposeerajia, jotka järjestävät vuodesta toiseen Nenäpäivä-keräyksiään ja -gaalojaan. Keräyksen promoottorien ja rahaa lahjoittavien sohvaperuna-hölmöläisen "hyvät aikeet" on takuuvarma kivetty tie helvettiin, varsinkin kun kerätyillä roposilla vain tehostetaan ekologisesti ja kulttuurisesti kestämätöntä Afrikan väestöräjähdystä.

Mustan tulevaisuuden keskellä pieni valonpilkahdus saattaa löytyä yleisestä kyllästymisestä tällaisiin feel good -keräyksiin. Tietenkin jokaiselle loppuun asti ajattelevalle kansalaiselle kehitysmaakeräykset näyttävät falskilta anekaupalta, mutta kun jopa Ylessä on aistittavissa tiettyä avustusväsymystä, voi saturaatiopiste olla jo käsillä. Tämä näkyy ainakin siinä, ettei tämän vuotista keräystä ole etukäteen hehkutettu läheskään niin paljon kuin takavuosina. Ehkä keräyksen järjestäjät alkavat tunnustaa itselleen, että kyse on loppumattomasta suosta, jonka kuivattaminen on pelkkää Sisyfoksen työtä. Sitä tehdään enää vain paatuneen tavan vuoksi, väkinäistä iloa irvistellen, halpoja moraalipisteitä keräillen.


Unohtamatta finanssimaailman ruhtinoita, jotka
luovat kurjuutta myös Afrikkaan, mutta
paistattelevat silti julkisuudessa suurina
hyväntekijöinä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti