YLE KOKI JÄLLEEN VAALITAPPION, NYT PUOLASSA

Nationalismi on voittoisa myös vuonna 2020.

Ylen uutistoimituksen tunnelma on ollut alavireinen sen jälkeen kun Puolan istuva presidentti Andrzej Duda voitti sunnuntaina järjestetyt presidentinvaalit. EU-mielisen keskusta-liberaali Rafał Trzaskowskin puolesta voimakkaasti kampanjoinut Yle elätteli toiveita voiton puolesta vielä viikonloppuna, mutta vaalipäivänä Puolan kansa päättikin äänestää toisin kuin Yle olisi halunnut. Yleisradion ties monesko viime vuosien vaalitappio alkaa olla selvä viesti siitä, etteivät kansat ole halukkaita äänestämään Ylen markkinoimien globalistien puolesta.

Valtion mediamonopolin näkyvin EU-politrukki, pahamaineinen Brysselin morsian Susanna Turunen, sylkee myrkyllistä sappeaan "väärälle voittajalle" tuoreessa mielipidekolumnissaan Puolan presidentti Andrzej Duda voitti jatkokauden täpärästi – pystyykö hän yhdistämään jakautuneen kansan? "Analyysissään" Turunen katsoo etenkin Dudan vaalikampanjan jakaneen maan kahtia, vaikka liberaali Trzaskowski on hyökännyt länsimaisilla rappioarvoillaan aggressiivisesti perinteitä ja kulttuuria ylläpitävää Puolaa vastaan:

Varsovan pormestari tuskin jää kuitenkaan hiljaiseksi. Trzaskowskin nopea nousu laajempaan kansan suosioon antaa oppositiolle varmasti uutta puhtia ajaa muutoksia maan politiikkaan. Vaatimukset avoimemmasta ja liberaalimmasta Puolasta eivät voi kuulua aivan kuuroille korville.

EU-kirjeenvaihtaja Susanna Turunen ei edes yritä olla uutisoinneissaan objektiivinen, vaan hän paasaa täysin pidäkkeettä liittovaltioideologiaansa. Tätä varten Ylen johto hänet tehtäväänsä nimittikin. Siksi ei ole myös yllättävää, että Eurooppalainen Suomi ry. valitsi Turusen tänä keväänä ensimmäiseksi Vuoden eurooppalaiseksi Suomessa. Asiasta kertoi Yle uutisessaan Ylen EU-kirjeenvaihtaja Susanna Turunen on Suomen ensimmäinen Vuoden eurooppalainen. Jutusta käy ilmi mikä asia on Suomen sijaan lähiten hänen sydäntään:

Susanna Turunen on pitkän linjan EU-toimittaja. Hän työskenteli ensimmäisen kerran Ylen Brysselin-kirjeenvaihtajana vuosina 2007–2012. Sen jälkeen Turunen oli Ylessä EU-erikoistoimittajana, kunnes aloitti jälleen Ylen EU-kirjeenvaihtajana Brysselissä viime syyskuussa.

Edes Euroopan Unionin synnyttämä velkakriisi ja toimettomuus koronaviruksen hoidossa eivät saa Turusta menettämästä luottamustaan EU:n "yhteistyöhön":

– Selkeästi on ollut vaikeuksia löytää yhteistä säveltä siitä, miten tästä selvitään yhdessä eteenpäin. On osoittautunut todeksi, että oikeastaan juuri kukaan ei selviä tästä yksin eteenpäin.

Selkokielellä sanottuna yhdessä eteenpäin meneminen tarkoittaa alistumista pienen epädemokraattisesti valitun Euroopan komission tahtoon. Toisin kuin Turunen uskottelee, eurooppalaista yhteistyötä voidaan tehdä itsenäisten kansakuntien välillä, siihen ei tarvita Brysselissä toimivaa kalergilaista klikkiä, jolla ei ole Euroopan vapaiden kansojen keskuudessa mitään legitimiteettiä. Puolan presidentinvaalien tulos antaakin lisätoivoa kansakuntien Euroopan vahvistumisesta.



                                                        *****************************



TV1, maanantai 13.7.2020 klo 19.00 Historia: Franco - unohdettu diktaattori (12)

1/4. Valtaannousu. Espanjan verinen sisällissota päättyi Francon ja fasismin voittoon. Demokratia vaihtui yhden miehen hirmuvaltaan, jota tukivat Italia ja Saksa. Jopa puoli miljoonaa ihmistä kuoli taisteluissa ja niitä seuranneissa puhdistuksissa. Espanja ei ollut enää entisensä. (U) HD ohjelmatekstitys (suomi) 52 min. Linkki ohjelmaan.

Uusintana lähetettävä nelisosainen (!) sarja Espanjan hallitsija Francisco Francosta on korvikehoitoa niille, jotka tarvitsevat viikottaisen Hitler-annoksensa Ylen Historia-ohjelmasarjasta. Samalla median nukkemestarit voivat puolustaa korruptoitunutta nykydemokratiaa asettamalla sen rinnalle olkiukkoversion espanjalaisesta autoritaarihallinnosta.


Yle Teema, maanantai 13.7.2020 klo 19.00 Aktivismin aika 1/8.

Voiko aktivismi tehdä elämästä merkityksellistä? Julieta Cederlöf alkoi protestoida lukionsa natsihenkisiä töhryjä vastaan. Hän huomasi, että taistelu rasismia vastaan teki hänen olonsa hyväksi. (U) HD ohjelmatekstitys (ruotsi) 29 min. Linkki ohjelmaan.

Pikkusieluisen tosikkomaisen ruotsalaissarjan tekijät ja haastateltavat uskovat ihan vakavissaan, että sosiaalidemokraattisten valtavirta-arvojen ajaminen olisi muka jotain "aktivismia", ellei peräti kapinallisuutta "systeemiä vastaan". Harvoin sitä tuleekaan nähtyä tällä tavoin järjestelmälle uskollista konformismia kuin tässä sarjassa.

Sarjan ensimmäisessä jaksossa esitelty Julieta Cederlöf on värillinen muukalainen, jolla on selvä etninen intressi käydä valtion ja koulun avulla sotaa ruotsalaisia kansallismielisiä eli "natseja" vastaan. Jaksossa esitetyt puheet itsekkyyden tuomitsemista ovat koomisia kun tietää Cedelöfin ajavan oman etnisen ryhmänsä etua samalla kun siivestää ruotsalaisten kustannuksella.

Cederlöfin "aktivismin" taustalla on äärivasemmistolaisten ja nationalistien välinen joukkotappelu Kärrtorpin asemalla joulukuussa 2013. Suomessakin asiasta kerrottiin valheellisiin ruotsalaislähteisiin vedoten rähinän puukottajan olleen "natsi", vaikka tekijä oli tunnettu äärivasemmistolainen vankilakundi. Mediavalhe oli sarjassaan niin törkeä, että jopa Julkisen Sanan Neuvosto antoi MTV3:lle virheellisestä uutisoinnistaan langettavan päätöksen toukokuussa 2014. Ruotsin propagandatiiviillä valtamedialla ei tällaista vaaraa ole ollut, vaan siellä valheet elävät edelleen omaa elämäänsä virallisena totuutena.


TV1, maanantai 13.7.2020 klo 21.35 Perjantai-dokkari: Btw, mä en oo tyttö

12-vuotias Mesi, 14-vuotias Mika ja 5-vuotiaan Neean vanhemmat kertovat translapsen elämästä. Ohjaaja Sean Ricks. HD ohjelmatekstitys (suomi) 10 min. Linkki ohjelmaan (vain suorana).

Jo lapsille syötetty pähkähullu trans-ideologia on sitten valtavirtaa Ylessäkin.