Yleisradion tilaama raportti Ylen tilasta on tyyppiesimerkki siitä, kuinka julkisuudessa puhutaan aidan seipäistä eikä itse aidasta. Tänään julkaistun Yle-raportin tehnyt hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää korostaa, että Ylen olisi oltava nykyistä kriittisempi vallanpitäjiä kohtaan, mutta ei mainitse sanallakaan yleisradioyhtiön todellisesta ongelmasta, toimittajien arvolatautuneesta politikoinnista. Kansalaisten objektiivisen tiedonsaannin ongelmana on pitkält toimittajien poliittisesti korrekti punavihreä maailmankatsomus eikä niinkään toimittajien kohtaamaa poliitikkojen satunnainen painostus. Toinen vaiettu ongelma on toimittajien harjoittama kiusanteko niitä poliitikkoja ja toisinajattelijoita kohtaan, jotka eivät allekirjoita vasemmistoliberaalia yhteiskunta-agendaa.
Ylen pitkässä verkkosivujen jutussa Mäenpään raportti: Ylen vahvistettava riippumattomuuttaan ja vahtikoiran rooliaan lukijaa harhautetaan juuttumalla lillukan varsiin eikä tarttumalla itse ongelmaan, joka on mediajätin monikulttuuri- ja pervopropaganda. Raportissa annetaan kohtuuttoman paljon huomiota Terrafamen tiedotussotkulle, vaikka kyse on poikkeuksellista yksittäistapauksesta. Moralistisen närkästyksen piiskaamina sekä mediaväki että Olli Mäenpää yrittävät leipoa Ylen toimittajista poliittisen painostuksen uhreja ja sananvapauden marttyyreja. Näin huomio kiinnitetään sinne missä se on epäolennaista.
Miten kukaan voi ottaa vakavasti uutisjutussa esiin tuotua sananvapautta, sillä yksipuolisella progandallaan Ylen toimittajat eikä nyt parjattu yhtiön johto ovat harjoittaneet ohjelmapolitiikkaa, jolla on enemmän yhteistä Neuvostoliiton kuin vapaan tiedottamisen kanssa. Mäenpää yltyy suorastaan humoristiseksi – tosin tahattomasti – kun hän väittää että Ylellä olisi muka jokin vahtkoiran rooli:
Mäenpää muistuttaa, että sananvapauslain lisäksi Ylen tulisi korostaa journalistista vastuutaan eli vahtikoiran rooliaan. Julkisen palvelun velvoite tarkoittaa, että Yle on vastuussa myös yleisölle.
Raportissa yritetään vyöryttää journalismin ongelmat Ylen johdon niskoille, jolloin kansalaisilta viedään huomio pois todellisesta syöpäpesäkkeestä eli punaisten toimittajakoulujen punavihreistä toimittajista, jotka ovat vallanneet sekä Yleisradion että Helsingin Sanomat. Mäenpään valkopyykkäys ei muuta miksikään sitä tosiasiaa, että Ylen journalismi on läpipolitisoitunutta indoktrinaatiota, jota yhtiön johtokaan ei saa kuriin.
************************
Yle TV1, maanantai 15.5.2017 klo 19:00, Hulahula Suomi
1/6. Hulahula Suomi kiertää maata innostaen ihmiset tanssimaan. Tavoitteena on kerätä koko kansa mukaan kaikkien aikojen juhannustansseihin. Matka alkaa Kuopiosta, jossa apuna toimivat Riku Nieminen ja Jorma Uotinen. Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi.
Ylessä näyttää olevan pakkomielteenä saada ohjelmiinsa juontajaksi joko homo tai värillinen ei-suomalainen – mieluiten molemmat samassa pakkauksessa. Typerän monikulttuuriseksi nimettyä uutta tanssiohjelmaa (sic) juontaa Mira Luotin ohella tummapintainen näyttelijä Ernest Lawson. Tarkoituksena on tietenkin normalisoida negridisaatio osaksi suomalaisuutta, mutta polarisoituneessa nykytilanteessa tällainen vedätys tuskin saa enää uusia tosiuskovia multikulti-rinkiinsä.
Yle TV1 Maanantai 15.5. klo 21:00, A-studio
Onko kirkon tehtävä ottaa kantaa turvapaikanhakijoiden puolesta? Vai pitäisikö kirkon olla hallituksen kanssa samalla linjalla? Juontajana Johanna Vesikallio.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista