Viimeisten eduskuntavaalien perusteella kansasta vain noin 15 prosenttia on punavihreitä (Vihreät + Vasemmistoliitto), mutta kaikista journalismin opiskelijoista ja toimittajista heitä on 75 prosenttia. Tällaiseen johtopäätökseen päätyi opiskelijatilastoja tutkinut tiedetoimittaja Marko Hamilo artikkelissaan Nyt se on tutkittu: journalismiyliopistot läpikotaisin punavihreitä. Asiasta kertoi aikaisemmin tässä kuussa myös Yle Watch.
Demokratian kannalta on ongelmallista, että demokratiasta eniten meuhkaavat 15 prosenttia saavat määrätä kansalaisille millaiselta maailma näyttää ja ennen kaikkea miltä sen pitäisi näyttää. Punavihreiden silmiinpistävä asema tiedotusvälineissä, varsinkin Ylessä, ei olisi ongelma, mikäli heidän näkemyksensä heijastelisivat kansan syvien rivien tahtoa. Näinhän ei nyt ole, jonka vuoksi voidaan täysin perustellusti puhua pienen vaikutusvaltaisen vähemmistön tiedotusdikatuurista, jolla ei ole kansan enemmistön antamaa legitimiteettiä.
Tämä epäoikeutettu, kansalaisten maailmakuvan muokkaamiseen tähtäävä vallankäyttö, näkyy päivittäin Yleisradion ohjelmapolitiikassa, jossa vähemmistöjen friikkiarvot ja sosialismilta lemuava kansallismielisyyden vastaisuus ovat mediajätissä valtavirtaa. Tarvitsee vain katsoa ja kuunnella Ylen tämän päivän ohjelmatarjontaa:
Yle Radio 1, 27.6.2016 klo 10.05. Roman Schatzin Maamme-kirja Suomalaiset SS-miehet
Toisen maailmansodan aikana Saksan SS-joukoissa palveli 1400 suomalaista sotilasta. Yksi heistä oli Aarne Kähärä, joka lähti 16-vuotiaana Saksaan SS-koulutukseen. Kähärä päätyi taistelemaan Kaukasuksen rintamalle ja hän ehti vielä jatkosodan loppuvaiheisiin Kannakselle. Mitä kaikkea Suomen ja Saksan välinen aseveljeys käytännössä tarkoitti ja millainen oli suomalaissotilaiden kohtalo Saksan armeijassa? Miksi nuoret miehet hakeutuivat vieraan valtakunnan armeijaan? Kuinka SS-miehiin suhtauduttiin sodan jälkeen? Roman Schatzin vieraina ovat SS-veteraani Aarne Kähärä ja historiantutkija Oula Silvennoinen.
Linkki ohjelmaan.
Jälleen kerran saimme kuulla punertavan historiatutkijan Oula Silvennoisen eksoottisia tulkintoja suomalaisten ja saksalaisten poliittisista suhteista toisen maailmansodan aikana. Hän on Ylelle juuri sopiva mies antamaan tähän päivään sopivia vastauksia.
Yle Radio 1, 27.6.2016 klo 12.05. Sananvapauden sankarit 4/4: Erkki Vala
Sananvapauden sankarit -sarjan viimeisessä osassa tutustutaan 1920- ja 30-luvuilla vaikuttaneeseen toimittajaan ja kirjailijaan Erkki Valaan. Vala perusti uudelleen vuonna 1932 Tulenkantajat-lehden taistellakseen nousevaa fasismia vastaan ja puolustaen sananvapautta, ihmisoikeuksia ja demokratiaa. Kuka oikeastaan oli tämä muiden tulenkantajien varjoon jäänyt mies, runoilija Katri Valan pikkuveli? Toimittajana Harri Alanne.
Linkki ohjelmaan.
Neliosaisessa ohjelmasarjassa sananvapauden sankareiksi on nostettu vain liberaalit ja vasemmistolaiset vaikuttajat, vaikka siinä olisi hyvin voitu käsitellä esimerkiksi Kokoomuksen kansanedustaja Tuure Junnilaa (1910–1999), joka oli 1970-luvulla niitä harvoja, jotka uskalsivat julkisesti vastustaa presidentti Kekkosen suomettunutta matelupolitiikkaa ja taistolaisten kulttuuriterroria. Kulttuurimarxilaista mädätystä enteilleen Erkki Valan nostaminen kansakunnan kaapin päälle kertoo pitkälti siitä, missä Ylen sympatiat todellisuudessa lepäävät.
Yle on kovaa vauhtia leipomassa historiantutkija Oula Silvennoisesta mielipideauttomaattia suomalaisesta äärioikeistosta, sillä häntä haastateltiin myös tässä ohjelmassa moneen otteeseen. Jo heti alussa tämä kriittisen teorian (kulttuurmarxismin metodi) innokas käyttäjä teki historiapolitiikkaa, kun hän yhdisti mielikuvituksettoman vasemmistoretoriikan mukaisesti 1930-luvun fasismin nykyisen kansainvaelluksen vastustamiseen. Silvennoisen tulkinta fasismista oli ohjelmassa muutenkin perin omituinen, sillä hän kutsui Akateemista Karjala-Seuraa yksiselitteisesti fasistiseksi. Ei jatkoon.
Yle Radio 1, 27.6.2016 klo 12.05, Kultakuume: Laiton graffiti taistelee sortoa vastaan
Linkki ohjelmaan.
Graffiteilla sortoa vastaan ja kaupunkilaisten viihtymiseksi. Grafia-lehti on visuaalisen viestinnän äänenkannattaja.
Laiton graffiti taistelee sortoa vastaan. Espanjassa laiton graffiti nostaa esiin yhteiskunnallisia ongelmia. Jonna Tolonen käveli Madridissa satoja kilometrejä ja valokuvasi tuhansia graffiteja. Aineistosta syntyi Suomen ensimmäinen väitöstutkimus, jonka aiheena on laiton graffiti. Madridissa graffiteilla on usein poliittinen sanoma. Graffitien avulla on kampanjoitu esimerkiksi aborttilain uudistusta vastaan ja tehty näkyväksi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Suomessa graffitit ovat vähemmän poliittisia, mutta ne herättävät kysymyksiä siitä, kenen ääni saa kuulua julkisessa tilassa. Toimittaja Jari Tamminen on tarkastellut laittomia graffiteja "kulttuurisen häirinnän" näkökulmasta.
Helsinkiläistä Make Your Mark Gallerya pyörittävä graffititekijä Umut Kiukas vastaa puhelimeen Ranskasta ja kertoo kokemuksiaan graffitien laittomuudesta ja laillisuudesta. Pääkallo ja Jim Morrison talon seinässä. Keravan keskustassa pääkallot, junat, erilaiset naishahmot ja jimmorrisonit ovat vallanneet keskustan purettavien rakennusten seinät. Graffitit- ja katutaidetyöt ovat osa Purkutaide-projektia, joka levittäytyy tänä kesänä Keravan keskustaan. Kultakuume kuulostelee asiasta Purkutaide-projektin koordinaattori Jouni Väänäseltä ja graffiteihin perehtyneeltä arkkitehti Tuomas Siitoselta.
Kultakuume esittelee myös ensimmäisen tämän vuoden Tanssiva karhu –palkinnon ehdokkaista. Kultakuumeen juontaa Niina Mäkeläinen.
Kulttuurihomojen lempiohjelma radiossa lienee Kultakuume, joka tarjosi tänään juuri niin vasemmistomarginaalista tavaraa kuin siltä saattoi odottaa. Yliopiston humanistiset tiedekunnat ovat jo pitkään olleet jälkimarxilaisuuden saastuttamia, josta Kultakuume antoi valaisevan esimerkin: Jonna Tolonen on tehnyt laittomista, poliittisista graffiteista väitöskirjan.
Kun yhteiskuntatieteilijä alkaa puhua poliittisuudesta ja yhteiskunnallisuudesta, on aika poistaa varmistin, sillä ne tarkoittavat 100-prosentin varmuudella vasemmistolaista politiikkaa, ja vieläpä sen kaikkein rappeutuneinta muotoa, jota edustavat marginaaliset identiteettipolitiikat ja itsekkäät "mulla on oikeus" -vaatimukset. Vasemmistolaista feministi Jonna Tolosta komppasi toinen punahyväkäs, Voima-lehdessä vaikuttava Jari Tamminen, joka korosti yksittäisten ihmisten ja vähemmistön oikeutta tehdä graffitteja enemmiston näkemyksistä piittaamatta. Toisin sanoen ohjelmassa oltiin vapaan kasvatuksen lellimien aikuisten lasten toiveiden ja halujen äärellä. On vaikea sanoa, pitäisikö jutustelevan lukeneiston puheista ärsyyntyä vai huvittua, sen verran irrallaan näiden syöttiläiden huolet ovat tavallisten ihmisten arjesta.
Yle Radio 1, 27.6.2016 klo 17.40, Kesäkeiton syvin olemus: Porkkana – ase natseja ja paholaista vastaan?
Porkkanan naatit toimivat 1700-luvulla muotitietoisten hatun koristeina. Porkkanasta on kuitenkin moneen: porkkanalla on torjuttu tauteja, paholaista ja jopa natseja. Porkkanan jäljillä on toimittaja Kaisa Pulakka. Lukijana on Pietari Kylmälä.
Linkki ohjelmaan.
Aiva, aiva....natsitpa hyvinkin.
Yle TV1, 27.6.2016 klo 15:50, Minun totuuteni: Cecilia Uddén
4/8. Kahdesti suurella journalistipalkinnolla palkittu Ruotsin yleisradion ulkomaantoimittaja Cecilia Uddén on työskennellyt 20 vuoden ajan varsinkin Lähi-idässä. Hänen raporttinsa herättävät usein vahvoja tunteita. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: ruotsi. Äänitekstitys: suomi.
Linkki ohjelmaan.
Koittakaapa katsoa edes 5 minuuttia voimaantuneen ruotsalaisnaistoimittajan puhetta itsestä ja maailmasta. Cecilia Uddén on tosiaan juuri se tyyppi, joka ei ryhtynyt toimittajaksi kertoakseen maailman tapahtumista totuuden, vaan ajaakseen punaliberaalia poliittista agendaansa. Epäilemättä Ruotsi on "moraalinen suurvalta" ja se myötä myös tuleva Afrikka, koska siellä mediassa ovat äänessä Cecilia Uddénin kaltaiset huumorintajuttomat sosialistiset feministitantat. Haastattelussa Uddén mm. totesi, että jopa Egyptissä sota terrorismia vastaan edustaa "vastenmielistä isänmaallisuutta". Kunnon vasemmistolaisen tapaan hän löysi vikaa vain länsimaisista ihmisistä, mutta suurinta inhoa hän tunsi Yhdysvaltoja kohtaan. Näitähän katsoo kuin avointa kirjaa.
Yle TV1. 27.6.2016 klo 19:00, Historia: Syväluotauksessa Omaha Beach
Tutustutaan lähemmin Normandian maihinnousuun Omaha Beachillä Vierville-sur-Merissä viimeisimmän 3D-kuvannus- ja lasertekniikan avulla, silminnäkijäkokemuksia unohtamatta. Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.
Jonkun pitäisi ilmoittaa Ylen Historia-ohjelmahankkijoille, että toinen maailmansota päättyi jo 71 vuotta sitten.
Tutustutaan lähemmin Normandian maihinnousuun Omaha Beachillä Vierville-sur-Merissä viimeisimmän 3D-kuvannus- ja lasertekniikan avulla, silminnäkijäkokemuksia unohtamatta. Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.
Jonkun pitäisi ilmoittaa Ylen Historia-ohjelmahankkijoille, että toinen maailmansota päättyi jo 71 vuotta sitten.
Yle TV1, 27.6.2016 klo 21:00, A-studio
Britannia teki päätöksensä, mitä seuraavaksi? Juontajana Jan Andersson. #yleastudio HD
Auts! Luvassa kovaa peppukipuilua! Studiossa itkemässä mm. EU-uskovaiset Pertti Salolainen ja Miapetra Kumpula-Natri.
Yle TV1, 27.6.2016 klo 21:30, Dokumenttiprojekti: Naisen osa
Kaksi Irinaa, Marge ja Svetlana tulivat Suomeen muuttaakseen elämänsä kulun. Naisen osa katsoo maailmaa ja miehiä näiden naisten silmin. Se on elokuva rajaseudusta, selviytymisestä, rakkaudestakin. O: Kati Juurus. (U) HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.
Yle TV1, 27.6.2016 klo 23:35, Kotikylä (12)
Kausi 1, 6/6. Kylä puuha muistomerkkiä kaatuneille, mutta yksi nimi on joukosta poissa. Aseistakieltäytyjä-opettaja kotiutuu kaikkien halveksimana. Samalla paha vitsaus saapuu kylään. Koituuko tästä mitään hyvää? (U) HD Äänitekstitys: suomi. K7 (ahdistus).
Yle Teema, 27.6.2016 klo 21:00, Elämä kiinalaisessa kaapissa
Shanghain ilmapiiri antaa tilaa homoille, mutta Kiinan maaseudulla heitä ei hyväksytä. Palkitussa dokumentissa kiinalaiset Andy ja Cherry etsivät ratkaisua seksuaalisuutensa ja perheidensä vaatimusten välillä. HD Äänitekstitys: suomi.
Helsingin Shemale Shame eli "Pride"-viikko alkoi tänään, ja tottahan toki se näkyy ja kuuluu myös Ylessä. Onhan koko joukko kanavan toimittajia sattuneesta syystä mm. Setan jäseniä, Die Rote Tarjan hengessä.
Yle Fem, 27.6.2016 klo 19:45, Aktivismin aika
Sarja alkaa, 1/8. Voiko aktivismi tehdä elämästä merkityksellistä? Julieta Cederlöf alkoi protestoida lukionsa natsihenkisiä töhryjä vastaan. Hän huomasi, että taistelu rasismia vastaan teki hänen olonsa hyväksi. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: ruotsi. Äänitekstitys: ruotsi.
Linkki ohjelmaan.
Huh huh, mitähän marxilaista hivutusta tämäkin sarja tuo tullessaan, kun jo heti ensimmäisessä jaksossa glorifioidaan korruptoineen järjestelmän kympin tyttöä. Värilliselle Cederlöfille on tietenkin edullista vastustaa ruotsalaisten etnosentrisyyttä, sillä hyödyttäähän se rasistisesti hänen omaa etnistä viiteryhmäänsä. "Rasismin vastainen" taistelu on peli, jossa valkoiset voivat vain hävitä, sillä hyökkäys kohdistuu ainoastaan valkoisiin samalla kun muut etniteetit saavat ylpeästi vaalia omaa geeniperimäänsä ja kulttuuriaan.
Punaliberaalit ja vasemmisto ymmärtävät, että sanoilla voi hallita, sillä eiväthän he muuten käyttäisi totuutta vääristeleviä eli poliittisesti korrekteja termejä kuten aktivisti. Punabandiittien, vetelehtevien vasemmistoretkujen ja katuhuligaanien kutsuminen "aktivisteiksi" on kieltämättä taitavaa valkopesua, jolla Systeemi luo suurelle yleisöllle myönteistä kuvaa sille hyödyllisistä idiooteista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti