MEDIAN SÖPÖ LEMMIKKI PALJASTETTU PIINKOVAKSI KULTTUURIMARXILAISEKSI VIHAAJAKSI!

Verkossa ja printtiversiona vaikuttava vaihtoehtolehti Magneettimedia lienee julkisuudessa maamme vihatuin julkaisu, johon on suurelta osin vaikuttanut poliittisen eliitin epäkansallisia arvoja tukeva valtamedia, joka on ollut raivoissaan lehden suurilevikkisistä numeroista, joissa on kritisoitu mm. maamme tiedotusvälineiden omistajataustoja, niiden levittämiä valheita ja systemaattista vaikenemista tietyistä aiheita. 

Kyseenalaisen maineen vuoksi monet tyrmäävät julkaisun etukäteen lukematta sen jutuista otsikkoa pitemmälle. Tämä on täysin ymmärrettävä reaktio kun tietää lehden maineen ja raflaavat oikeudenkäynnit. Maassamme puhutaan paljon ennakkoluuloista, mutta yleensä ne jotka niistä kovimpaan ääneen kailottavat ovat itse tiettyjen luutuneiden ajattelumalliensa vankeja. Jossain määrin me kaikki olemme sellaisia, toiset enemmän toiset vähemmän. Magneettimedian juttujen kanssa voi vapaasti olla eri mieltä, niitä voi kritisoida, yrittää löytää virheitä, mutta laiskinta on väittää, että kaikki sen artikkelit ovat "antisemitististä roskaa, silkkaa valhetta" uskaltamatta lukea ainuttakaan juttua loppuun asti.

Suosittelen kaikkia "suvaitsevaisia" lukemaan rohkeasti ja avoimin mielin lehden viimeisimmän jutun "Antirasismin ”ruskea” mannekiini onkin juutalainen", joka liittyy viimeisen viikon aikana kaikki valtamediat kritiikittömään massahysteriaan nostaneeseen Olli Immosen fb-kommenttiin ja sen jäljiltä (kenties jo etukäteen) masinoituun "mielenosoitukseen" eli ilmaiskonserttiin Helsingin kansalaistorilla. Magneettimedia:

Yle Puheen iltapäivä haastatteli Hubaraa torstaina. Hubara rehvasteli, että juuri hän ja hänen ystäväpiirinsä olivat tiistain rasisminvastaisen tapahtuman takana. Ainut asia, mikä hänelle jäi tapahtumasta hampaankoloon oli se, että jopa siihen osallistuneet suomalaiset olivat aivan liian rasistisia. Myös Alexander Stubbin twiitti ”monikulttuurisuus on rikkaus” oli Hubaran mielestä äärimmäisen loukkaava, koska Stubb ei ollut tarpeeksi militantti. Hubara kertoo olleensa mukana buuaamassa Homma-foorumin perustaja Matias Turkkilalle, kun tämä yritti pitää puhetta (tämä on varmasti ollut hieno hetki maahanmuuttokriittisen liikkeen sionistiselle siivelle!).

Juutalaisesta tabuaiheesta huolimatta - tai ehkä juuri siksi - juttu on parasta suomalaista tutkivaa journalismia pitkiin aikoihin. Se on myös äärimmäisen viihdyttävää ja mukaansa tempaavaa luettavaa, sillä siinä epäuskoiselle lukijalle esitetyt hämmentävät paljastukset vain seuraavat toinen toistaan.

Totta kai artikkeli on kirjoitettu avoimin kortein kansallismielisestä näkökulmasta, mutta sen esittämät faktat ja paljastukset ovat kiistämättömiä, sillä ne perustuvat yleiseen tietoon. Valtamedian turruttaman lukijan on vaikea uskoa, että tuollaista kieroutta voisi olla edes olemassakaan kun sievistelevänä "pienenä ruskeana tyttönä" esiintyvä Koko Hubara paljastuu piinkovaksi kulttuurimarxilaiseksi korruptoijaksi, jota motivoi pyhä juutalainen viha valkoista väestöä ja kulttuuria kohtaan. Mikäli lukijamme ovat tutustuneet Hubaraan vain Radio Helsingin, Helsingin Sanomien haastattelun ja eilen (30.7.2015) Yle Puheessa olleeseen haastatteuun, kannattaa tutustua Magneettimedian artikkeliin: 

Hubaran lapselliset, syyllistävät ja häpeilemättä oikeaan aviopuoliskoon tarrautuvat vuodatukset uppoavat kuin kuuma veitsi voihin Pohjoismaissa, joissa individualismi, lempeys ja tasa-arvo kulkevat kirjaimellisesti kantaväestön geeneissä. Kuinka kukaan kehtaisi kyseenalaistaa pienen ruskean ressukan kokemia kauheuksia tai tämän tarjoamaa utopiaa maailmasta, jossa ylikansallinen Kumbayan kaiku peittää viimein alle rumat rasistiset herjat?

Kuka oikeastaan on tämä tyhjästä julkisuuten nostettu Koko Hubara? Hän luo blogissaan ja valtamedioille antamissaan haastatteluissaan mielikuvan surusilmäisestä tummasta maahanmuuttajatytöstä, jota "vainotaan" täällä vain ihonvärinsä ("rotuja ei ole") vuoksi, vaikka hän on mitä empaattisin kiltti naapurin tyttö, joka haluaa vain että koko maailman tulee tänne ensin kylään ja sitten asumaan. Mitä pahaa muka tällaisessä ihmisessä on - ellet sitten ole pahantahtoinen vainoharhainen nazi:

Hubara puhuu hepreaa toisena äidinkielenään, käy synagogassa ja elää muutenkin juutalaisia juuriaan kunnioittaen. Hän on paitsi juutalainen niin myös ”intersektionaalinen feministi”. Feminismi merkitsee hänelle sitä, että on väärin puhua mustien päätähuimaavista raiskaustilastoista, koska 95 % raiskaajista on miehiä. Hän viittaa ”holokaustiin” ja muistuttaa: ”Meille luvattiin, ettei enää koskaan.” Ylpeänä Hubara kertoo, että jo hänen isoäitinsä järjesti tukea Neuvostoliiton juutalaisille. Hubaran mielestä on painajaismaista, että isänmaalliset arvot ovat Suomessa nousussa. Hän vaatii poliisilta ja medialta kovia toimia kansallismielisiä vastaan. Hubara vakuuttelee Ylen kuulijoille, että yhdelläkään Suomeen tulevalla maahanmuuttajalla ei ole yhteyksiä ISIS:n kaltaisiin äärijärjestöihin. Sen sijaan sortava valkoinen suomalainen yhteiskunta radikalisoi maahanmuuttajia. 

Pahinta Hubaran mielestä maailmassa on kansainvälinen rakenne – jonkinlainen globaali etninen salaliitto, jossa valkoinen on ”arvokkaampi kuin muut”. Juuri valkoiset ihmiset ja kulttuurit vaikuttavat olevan juutalaisbloggaajalle merkittävin yksittäinen ongelma. Hubaran mukaan valkoinen kansainvälinen salaliitto murskataan panostamalla nuorten asennekasvatukseen. Suomalaislapsille on aikaisessa vaiheessa alettava opettaa, että yhteiskunnan vitsauksista pahin eli rasismi syntyi kolonialismin ja orjakaupan perintönä. Rasismi on siis puhtaasti valkoista eurooppalaista alkuperää. Puhuessaan ”rasismin” historiasta Ylellä Hubara ei maininnut paljon kolonialismia vanhempia ilmiöitä, kuten Talmudissa kuvattua juutalaista rasismia. Hän ei myöskään koskaan syytä juutalaisia esi-isiään mustien orjakaupasta, vaikka juutalaisilla oli tässä suhteellisesti paljon suurempi rooli kuin valkoisilla. Vain valkoiset ovat syyllisiä.

Hubaraa voi pitää jonkinlaisena vasemmiston Gutmensch-arkkityyppinä, sillä hänen meemi/mielipidepatterissaan on mukana kaikki ne harhaisen oikeudenmukaisuuden latteudet, joita valtamediakin haluaa iskostaa kansalaisten tajuntaan. Juuri siksi Hubaran rakettimainen nousu tuntemattomuudesta julkisuuteen tulee ymmärrettäväksi. Magneettimedia:

Helsingin Sanomien kaltaiset mediat puolestaan nielevät pureskelematta Hubaran hekumoinnin. Valkoisia maahanmuuttajien uhreja ei päästetä julkisuuteen antamaan perspektiiviä poliittisesti korrekteille itkuvirsille. Tilastot esimerkiksi osoittavat, että mustat hyökkäävät valkoisten kimppuun 60 kertaa useammin kuin valkoiset mustien kimppuun. Valtamedia ei kuitenkaan tasapainota ”ruskeiden tyttöjen” kertomuksia valkoisilla tytöillä, jotka ovat joutuneet mustien raiskaamiksi tai pahoinpitelemiksi. 

Koko Hubarasta on hurjaa vauhtia tulossa seuraava puhuva pää, jolta valtamedia janoaa kommentteja aina, kun tarvitaan ”arvovaltaisia” tahoja kommentoimaan ”päätään nostavaa” rasismia. ”Ruskea tyttö” on pelkkä karikatyyrihahmo; sen takaa löytyy juutalaistaustainen intellektuelli, joka on kietonut vanhat marxismin opinkappaleet mediaseksikkääseen pakettiin. HS:n Nyt-liitettä lukeva kulttuurillisen lobotomian kärsinyt Suomi tietysti rakastaa ruoskia itseään Hubaran alttarilla.

Magneettimedian henkilökuva Hubarasta tarjoaa oivan tapaustutkimuksen kaksijakoisesta ihmistyypistä, joka esittäytyy julkisuudessa "Hyvien asioiden" puolesta taistelevana Sosiaalisen Oikeudenmukaisuuden Soturina, mutta jonka todelliset motiivit löytyvät halusta tuhota valkoinen länsi. Tämän hyvis-fasadin suojissa tehdyllä sumutuksella jymäytetään jälleen kerran hyväuskoisia hölmöjä, jotka tahtovat uskoa ihmisestä aina parasta. Mikäli Magneettimedian artikkeli tuo pahaa-aavistamattomalle lukijalle säröjä tällaisten hyväkkäiden pyhimyskuvaan, on se täyttänyt tehtävänsä.

YLE HEKUMOI HULLUUDEN RIEMUMARSSILLA

Jeesus: Antakaa heille anteeksi sillä he eivät tiedä mitä he tekevät.

Yle Watch: Ehkä heille, jotka ajattelemattomuuttaan seuraavat muotiaatteita, ja hyödyllisille idiooteille, jotka kuvittelevat tekevänsä parempaa maailmaa vaikka heidän aikeensa on kivetty tie helvettiin. Mutta anteeksi eivät saa kyyniset opportunistit, jotka tietävät seuraukset mutta leikkivät tyhmää ja kannattavat itsekkään hyödyn vuoksi itsetuhoista kulttuurihegemoniaa. Sen sijaan suoraan pölkylle pannaan ne, jotka silkassa pahantahtoisuudessaan ja vainoharhaisessa kostonhimostaan haluavat tuhota Lännen mitä kieroimmalla tavalla, käyttämällä aseinaan hyväntahtoisia idiootteja ja luoteina miljardeihin kohovia maahanpyrkijöitä. 

Yleisradio on eilisestä lähtien hehkuttanut tämän päivän monikulttuuritapahtumaa Helsingin kansalaistorilla, mutta vasta tänään mediajätti on saanut täysin palkein tuulettaa virallista uskonkappalettaan jokaisessa uutislähetyksessään. Uutistenlukijoiden kasvot ovat loistaneet kuin he olisivat nähneet ilmestyksen ja heidän on ollut myötähävettävän vaikeaa peitellä Pyrrhoksen voiton riemuaan. Niin ikään hurmoksellisena voi pitää Yle uutisten nettisivujen juttua "Arviolta 15 000 osoittaa mieltään monikulttuurisuuden puolesta – seuraa suorana", jonka loppuun on liitetty kymmeniä maahanmuuttokiimaisten Twitter-viestejä ja kuvia.

Meillä on unelma -mielenosoituksen alullepanijoina olivat muusikko Aleksi Pahkala, toimittaja Janne Flinkkilä ja Helsingin kaupunginvaltuutettu ja entinen kansanedustaja Johanna Sumuvuori (vihr). Ihmetystä herättää, että näin suuret bileet pystyttiin kaikesta pakollisesta byrokratiasta huolimatta järjestämään vain pari päivää Immoselle järjestetyn "some-kohun" jälkeen aivan kuin tällaista tilaisuutta olisi suunniteltu etukäteen. Toisaalta se voi kertoa myös siitä, että mielenosoituksen taustalla eivät olleet vain yksityishenkilöt vaan rasvaa koneeseen on pannut myös myötämielinen valtiovalta, virkamieskunta, Helsingin kaupunki ja johtavat poliitikot. Eliitin kannattaman Hyvän asian mutta kansan kiroaman painajaisen tukemista korostavalle mielenosoitukselle löytyi varmaan sopivat luvat jonon ohi, mikä voi olla merkki korruptoituneesta hyväveli-multikultiverkostosta. Oma kysymyksensä on myös se, kuka tämän sirkuksen maksoi. Tuskin sentään tilaisuuden järjestäjät ja sitä puffaneet julkkis-hyväkkäät. On mahdollista, että maltaita maksanut performanssi kustannettiin tavallisten helsinkiläisten ja suomalaisten veronmaksajien pussista, joiden joukossa on valtava joukko niitä, jotka eivät kannattaneet tätä punavihreän kuplan henkistä massarunkkurinkiä. Yle Watch selvittelee asiaa.

Sateisen heinäkuun harvaksi lämpimäksi päiväksi osunut tiistai antoi ihanan tekosyyn viinaan menevälle biletys- ja taideväelle kerääntyä kuuntelemaan mitätöntä soittolistapaskaa kuin Taiteiden yössä konsanaan. Paikalla kuultiin omaan mitään häpeämättömään "hyvyyteensä" pakahtuneita  bulkkiartisteja kuten Anssi Kelaa, Maija Vilkkumaata, Jukka Poikaa ja J. Karjalaista. Ilman suurempaa houkuttelua paskanpuhujuksi oli saatu punakaartin Erkki Tuomioja ja Paavo Arhinmäki, maahantunkeutujien Ozan Yanar (vihr.) ja Fatbardhe Hetemaj  (kok.), pinkkikirkon piispa Irja Askola ja Valitun kansan ylirabbiini Simon Livson.

Hyvän sään vuoksi paikalle raahautuneet 15 000 mielenosoittajaa koostuivat suurelta osin Light-vasemmistosta eli punavihreästä lukeneistosta,  ajan henkeä nuuskivista hipstereistä, ylimielisistä maahantunkeutujista, apurahakapinallisista eli anarkomarkoista, roturutsapariskunnista, lökäpöksyisistä hoppareista ym. kaljaa kittaavista sekakäyttäjistä (vrt. "Taiteiden yö"). Tätä juttua alhaalla kommentoiva nimimerkki Pantalone paljasti osuvasti ettei kyseessä ollut todellakaan mikään kansanjuhla:

Jos Helsingin keskustassa järjestetään lämpimänä ja aurinkoisena heinäkuun iltana ilmaiskonsertti, jonka esiintyjälistalla ovat mm. J.Karjalainen, Anssi Kela, Jukka Poika, Maija Vilkkumaa, Anna Puu jne jne ja paikalle kerääntyy vaivainen 15 000 yleisö, sen sijaan, että paikalle saapuisi yli 50 000 ihmistä, niin se ei ole punavihreän kuplan riemuvoitto, vaan osoitus siitä, että esiintyjiäkin tärkeämpänä asiana ihmiset pitävät sitä, etteivät ilmaise tukeaan monikulttuurisuudelle.

Luonnollisesti Ylen kamerat yrittivät välttää kaikin tavoin sellaisia kuvakulmia, missä näkyisi äärivasemmiston mustapunaisia lipunheiluttelijoita ja sikahumalaisia, törkeyksiä huutelevia, roskia heitteleviä lumpenprolen öyhöttäjiä. Oikeanlaista Hyvien ihmisten diversiteettiä siis löytyi, joten kyse ei tietenkään ollut läpileikkaus koko kansasta. Ajottain mielenosoitus näytti tunnettujen punavihreiden kokoontumisajolta, jossa kilpailuteemana oli moraaliposeeraus. Ei ihme, että Yle virallisena monikulttuurisuuden edistäjänä oli tapahtumasta aivan täpinöissään. Jopa illan Urheiluruutu oli valjastettu propagoimaan tätä hulluuden riemumarssia! Iso-Britannian sisältäpäin repivästä verisestä monirotuisuudesta aikoinaan varoittanut konservatiivipoliittikko Enoch Powell viittasi kuuluisassa pamfletissaan Antiikin viisauteen, jossa sanotaan: "Jonka jumalat tahtovat tuhota, he tekevät ensin hulluksi." Tämä on syytä pitää mielessä kun seuraa Välimeren yli hyökyvää loppumatonta monikulttuurisuutta ja siihen antautuvasti suhtautuvaa kansalaistorin porukkaa. 

Kansallista itsemurhaa juhlistavan tapahtuman luonteesta huolimatta mielenosoittajien riemu oli ymmärrettävää, sillä kannatukseltaan kuihtuva vihervasemmisto sai kahden perättäisen tyrmistyttävän Persujen vaalivoiton jälkeen vihdoin syyn koota harvenevat rivinsä viimeiseen yhteiseen voimannäytökseen. Kaikki se ahdistus, raivo ja viha mikä on muhinut viime kevään vaalipettymyksen jälkeen purkautui nyt Hyvien ihmisten juhlana (ilman ironiaa). Lamaantuneet punavihreät eivät olisi kyenneet tällaiseen kostonhimoiseen bakkanaaliin yksin, vaan puna-Ylen ja muun median piti vähän avittaa tovereita loihtimalla kansanedustaja Olli Immosen yön tunteina kirjoittamasta englanninkielisestä runoelmasta "some-kohun". Mikä taivaan lahja suomalaisuutta vihaavalle kansanosalle! 

On todennäköistä että Yle ja muut valtamediat olisivat löytäneet minkä tahansa tekosyyn ennen syksyä, jotta light-vasemmiston ahdistunut raivo löytäisi purkautumistiensä. Silti vajaa 15 000 osallistujaa oli kuin varjo kultaisista päivistä kuten vuodesta 1974, jolloin Olympiastadionille kerääntyi 30 000 kommunistista sini- ja punapaitaa. Vaikka nykyoloissa väkimäärä oli kohtalainen, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että kyseessä oli multikultien Pyrrhoksen voitto. Aivan kuten 1970-luvulla silloista vallitsevaa hegemonista aatetta eli neuvostomielisyyttä kannatti vain poliittinen eliitti sekä itseään muuta kansaa parempana pitänyt tasa-arvoradikaali "sivistyneistö". Monikultturismi on saman mädän aatteen virulentti 2.0 versio, mutta sekin tulee saaduista voitonhetkistä riippumatta kuolemaan oman mahdottomuutensa aivan kuten sinipaitojen ihannoima alkuperäinen versio.

Yhteistä näillä riemumarsseille on se, että ne molemmat jakoivat kansaa entistä tiukemmin eri rintamalinjoihin. Monikultturistien ylemmyydentunteen täyttämä voitokas euforia kansalaistorilla oli vain hetken huumaa, kuin hallusinaatio Pekka Haaviston presidenttiydestä, josta selviyttyään he joutuvat heräämään entistä ankeamaan aamuun. Juuri tällaisen provokaation vuoksi Suomi on entistä jakautuneempi ja vihamielisempi maa. 

Kansalaisten keskusteluyhteyttä ei paranna se, että tv-uutisissa haastateltujen "tavallisten" ihmisten kommenteissa kuului kaikissa se, ettei Immosen esittämiä mielipiteitä saisi esittää julkisuudessa, mikä on aika erikoinen näkemys niiltä, jotka sanovat ääni väristen kannattavansa demokratiaa. Mielenosoittajien viesti oli, että heidän valtiouskontona pitämäänsä monikulttuurisuutta vastaan ei saisi taistella, vaan kansan enemmistön ja vähemmistöksi syrjäytettyjen jälkipolvien on alistuttava kiltisti teuraslampaiksi tälle punaporvariston moraalista itsetuntoa kohottavalle hullutukselle. Vielä 25-30 vuotta sitten tälle mielettömyydelle olisi nauranut koko Suomi kuin jollekin monikulttuuria ja poliittisesti korrektia tasa-arvoteatteria ilkkuvalle jutulle Pahkasiassa, mutta nyt lehti on tarpeeton, sillä parodiahorisontti ylitettiin jo 15 vuotta sitten ja elämmme oikeasti Absurdanistanissa. Valitettavasti jo lastentarhoista asti altistetut läpisosiaalistetut kansalaiset  on indoktrinoitu monikultturismiin, jonka vuoksi monen heistä on mahdotonta ymmärtää, että kyse on vain pari vuosikymmentä vanhasta kulttuurimarxilaisten ja globaalikapitalistien ideologisesta projektista eikä yhteiskunnan normaalitilasta, joka olisi vallinnut aina ikään kuin toimettomat kameliajurit ja taatelin tallaajat olisivat tepastelleet näillä lakeuksilla iät ja ajat. 

Kaikkein tulikiven katkuisimman kansankiihotuspuheen piti muutoinkin kuumaverinen Turkin poika, vihreiden kansanedustaja Ozan Yanar, joka tyypillisellä vierasmaalaisella röyhkeydellä vaati suomalaisilta kuten perussuomalaisilta käytöstä ja mielipiteitä, jotka on sopeutettu mimosan herkkien maahantunkeutujien loputtomiin tarpeisiin ja herkkiin tunteisiin:

Timo sinä päätät haluatko olla valtiopäämies joka sanoi ei rasismille, joka pisti sille pisteen ja lopetti puolueessa esiintyvän vihapuheen, vai haluatko Timo tulla muistetuksi opportunistina, joka antoi rasisteille äänen puolueessa, jotta pääsisit itse valtaan.

Ozan Yanarin hysteerinen raivo rasismista oli suunnattu etnisten suomalaisten intressiä vastaan, sillä hän ymmärtää vallan hyvin, että monikulttuurisessa sekasikiövaltiossa etniset ryhmät käyvät nollasummapeliä, jossa taistellaan lähinnä ennemmistön tuottamista resursseista. Siksi on ymmärrettävää, että tämä turkkilainen monikulttuurikiihottaja pitää hyvänä, että turkkilaisia vyöryy Suomeen ja Saksaan, koska se vahvistaa ottomaanien jälkeläisten etnistä etua. Tyypillistä on myös se, että Yanarin kaltaiset etniset nurkanvaltaajat eivät pitäisi siitä, mikäli heidän kotimaahansa tunkeutuisi miljoonittain pohjoismaalaisia, jotka lypsäisivät isäntämaasta resursseja ja elintilaa.

Kilarivasemmiston ja sateenkaariylhäisön osanottoa tapahtumaan ei ihmettele kukaan, mutta monet hieraisivat silmiään kun lavalle astui puhumaan valeopposition edustaja, Hommafoorumin perustaja, perussuomalaisten Matias Turkkila, joka yritti säälittävällä hengennostatuksellaan nuoleskella yleisöä huutamalla mikkiin, että "rasismi on vastenmielistä". Tämä puhdistautumisriitti ei tietenkään riittänyt täynnä oikeamielisyyden harhaa olevalle verenhimoiselle yleisölle, sillä puhetta saatteli voimakkaat "fasisti!"-huudot.

Mutta mitä merkillistä Turkkila sitten tarkoitti rasismilla? Sitäkö, että rodut l. geneettiset klusterit ovat biologinen fakta?. Joillekin jo tämän tosiasian tunnustaminen on vastenmielistä rasismia, mutta silti heille ei tuota mitään ongelmaa vaatia Eurooppaan lisää diversiteettiä eli erilaisia etniteettejä ja rotuja maailman ääristä asti. Vai ovatko Turkkilalle pelkästään populaatioden väliset erilaiset äo-tulokset vastenmielisiä, vaikka nekin on verifioitu moneen kertaan? Vai tarkoittiko hän rasismilla Israelin juutalaisten ja  tiibetiläisten harjoittamaa politiikkaa, jossa ei haluta maahan monikulttuurista invaasiota? Tuskin sentään. Turkkila sekä yleisö tarkoittivat rasismilla vain valkoisten geneettistä ja kulttuurista itsesuojelua - Afrikka afrikkalaisille, Israel juutalaisille, Japani japanilaisille, Tiibet tiibetiläiselle, mutta Eurooppa koko maailmalle. Tätä on todellinen rasismi. Rodullinen tuhoamissota, jota käydään vain eurooppalaisperäistä väestöä vastaan.

Entä monikulttuurisuus tai monikultturismi, joiden täsmällisistä käsitteellisistä merkityksistä on väännetty varsinkin somessa viimeiset päivät. Semantiikka sikseen, sillä vain konkretia ratkaisee. Monikulttuurisuus merkitsee Euroopan ja Suomen afrikkalaistamista, jonka lopullisena seurauksena on valkoisten kansojen katoaminen tai vähintään näivettyminen merkityksettömiksi vähemmistöiksi. Monikultturismi on vain välivaihe globaalin monokulttuurin barbariaan. Aatteen taustalla vaikuttavat kulttuurimarxilaiset tosiuskovat puhuvat tietenkin edistyksestä, vaikka ainoa looginen seuraus käytännön monikulttuurisuudesta eli loputtomasta maahanmuutosta on läntisen maailman afrikkalaistuminen. Ilman valkoisten aloitteellisuutta, itsekuria, älyä, tiedettä ja taiteellista visiota Länsi vajoaa samanlaiseen brutaaliin kivikauteen kuin musta Afrikka ennen eurooppalaisten tuloa. Ne monikultturistit jotka tietävät seuraukset kannattavat aatettaan joko harhaisen syyllisyydentunnon tai silkan kaunaisen tuhovimman vuoksi. Facebookissa eräs sivustaseuraaja analysoi melko tyhjentävästi länsimaisen kulttuurin immuniteettikatoa, kun se joutuu kieron kulttuurimarxilaisen retorisen hyökkäyksen kohteeksi :

Terminologialla saadaan massat uskomaan valhe.   Tunteisiin vetoavat termit auttavat saamaan laajan kannatuksen asiaan perehtymättömiltä. Ja erityisesti kauniimmalta sukupuolelta, koska naiset ovat miehiä empaattisempia ja altiimpia tunteisiin vaikuttamiseen, kuten tarina Eedenissä jo opetti, unohtamatta miehen virhettä.

Otetaan esimerkiksi homoliittokysymys.   Sellaisella nimellä se ei uponnut juuri kenellekään, sitten kun vaihdettiin se sukupuolineutraaliksi avioliitoksi se alkoi kuulostaa jo paremmalta kunnes lopulta räjäytettiin pankki absurdilla "tasa-arvo"-termillä, vaikka sillä ei ole mitään tekemistä tämän kanssa.  Sama konvehtipaperi tapahtuu monikulttuurisuuden kanssa.  

Punavihreä media maalaa monikulttuurismin sellaiseen konvehtipaperiin kuin vieraat ruuat, vieras musiikki, vieraat juhlat ja vieraat kielet, jotka kaikki ovat hyviä asioita, mutta kun tämä ei ole ollenkaan sitä mitä tuolla sanalla todellisuudessa tarkoitetaan.  Todellisuudessa he käyttävät "monikulttuurisuutta" ja vähemmistöjä hyväksi murtaakseen hallitsevan olemassa olevan arvopohjan koti, uskonto ja isänmaa. Koti ja perhearvot pyritään tuhoamaan homosaatiolla, uskonto ja kristillisyys tulee tuhota islamisaatiolla ja isänmaa ja kotimaa tulee tuhota globalisaatiolla.  Erityisen hyöydyllistä tämä vastakkain asettelu on siinä, että se aiheuttaa konflikteja kuten terrorismi ja vihapuhe, joiden kautta voidaan tuoda se kontrolli ja valvonta sekä yksityisyyden riistäminen, jota ei muuten olisi hyväksytty. Voidaankin nähdä, että aina kun on ollut terrori-isku, kouluampuminen tai (todellinen) vihapuhe, astuu esille joku vasemmiston professori YLEn aamu-televisioon kertomaan kuinka tämä asiaa tulee nyt korjata asettamalla uusi kontrolli; riistetään yksityisyys, otetaan aseet pois kansalta ja poistetaan sananvapaus.  Askele askeleelta näin hivuttaudutaan kohti marxilaista totalitaarista järjestelmää itse luoduilla ongelmilla. Ja eihän tämä agenda mikään uusi ole, vaan jo Vladimir Lenin mainitsi samat keinot tuhota länsi. Kun maa sitten muuttuu islamistiseksi tai marxilaiseksi, niin monikultturismi loppuu siihen ja silloin vähemmistössä olevat toisinajattelijoita laitetaan vankiloihin, kidutetaan ja tapetaan hirvittävillä tavoilla.

Toden totta, kansalaistorilta ei ole pitkä matka monikulttuuriseen painajaiseen, vaikka siinä elettiin vain yhden illan kestänyt kollektiivinen hallusinaatio - heidän unelma - joka toteutuessaan merkitsee Suomenlahden rannoilla elävän ainutlaatuisen kansansirpaleen tuhoa. Eivät Ruotsi eikä edes Stalin kyennyt tuhoamaan suomalaisia, vaan suurimpana vaarana ovat luopiot, jotka kuvittelevat saaneensa maan ilmaiseksi ja jotka siksi katsovat että se voidaan myös lahjoittaa ilmaiseksi, muilta kysymättä. Roomalainen valtiomies Marcus Tullius Cicero (106 eaa. - 43 eaa.) sanoo asian paremmin:

(...) kansakunta voi selvitä typeryksistään, jopa pyrkyreistäkin. Mutta se ei selviä sisäisestä maanpetoksesta. Vihollinen porteilla on vähemmän pelottava, sillä hänet tunnetaan ja hän kantaa lippuaan avoimesti. Mutta petturi liikkuu porttien sisäpuolella olevien kanssa vapaasti, hänen kavalat kuiskauksensa sihahtelevat kaikilla käytävillä ja niitä kuunnellaan itsensä hallituksen omissa huoneissa. Sillä petturi ei näytä petturilta. Hän puhuu samalla korostuksella kuin uhrinsa, ylläpitää samaa ulkokuorta ja perusteluja. Hän vetoaa kaikkien ihmisten sydämissä piilevään yksinkertaisuuteen. Hän mädättää kansakunnan sielun, puuhastelee salassa ja tuntemattomana yössä kaivaakseen maata kaupungin perustusten alta. Hän sairastuttaa ruumiin harkiten, niin että se ei enää kykene vastustamaan. Jopa murhamies on vähemmän pelättävä.

(Multikulturaalinen Ylen loppukevennys)

SOMEKAUSTI II - TÄRÄHTÄNEISTÖ LYNKKASI VIESTINTUOJA OLLI IMMOSEN

Monikultturismin vastustaminen on vakava ajatusrikos!

Viikonlopun natsirokkikaustiakin suurempi pöyristymisen aihe tärähtäneistölle on ollut perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immosen englanninkielinen facebook-päivitys, joka suomeksi käännettynä menee näin: 

Unelmoin vahvasta, rohkeasta kansasta, joka kukistaa tämän painajaisen nimeltä monikulttuurisuus. Tämä ruma kupla, jossa vihollisemme elävät, tulee ennen pitkää puhkeamaan miljooniksi pieniksi paloiksi. Elämämme ovat kietoutuneet yhteen rankkoina aikoina. Nämä ovat niitä päiviä, jotka tulevat jättämään ikuisesti jälkensä kansamme tulevaisuuteen. Minulla on vahva usko taistelutovereihini. Aiomme taistella loppuun asti kotimaamme ja aidon Suomen kansan puolesta. Voitto on meidän. 

Ei voi kuin ihmetellä miksi tällainen mielipide nousi tänään sunnuntaina TV 1:n klo 20.30 pääuutislähetyksen ykkösaiheeksi. Toisin kuin Immosen vihasta sihisevät poliittiset viholliset antavat ymmärtää, päivityksestä ei löydy kansanryhmän vastaista kiihotusta, väkivaltaan yllyttämistä tai muuta solvaava "vihapuhetta". Monet asioihin analyyttisesti suhtautuvat kommentaattorit ovat todenneet, että kirjoituksen hieman paatosmainen 30-lukulainen tyyli on järkyttänyt enimmäkseen punavihreän kuplan samettipeppuja, jotka elävät edelleen jossain 80-lukulaisessa konsensusmaailmassa. Ikävä tosiasia on, että maassamme ei ole enää yhteisymmärrystä ja siihen ovat syyllisiä juuri Immosta syyttävät monikultturismia kannattavat poliitikot ja virkamiehet, jotka ovat kansalta lupaa kysymättä päästäneet maahamme sopeutumattomia vieraita ja siten hajottaneet kansallisen yhtenäisyyden. Esimerkiksi Ulkopoliittisen instituutin johtaja, EU-liittovaltiofanaatikko Teija Tiilikainen, sanoo Kalevan jutussa, että 

– Jos ajatellaan yleistä oikeus- ja moraalikäsitystä Suomessa, niin (Immosen) lausunto on tuomittava. Mutta ei kuitenkaan uutta perussuomalaisten joukossa. 

Jos uskomme Teija Tiilikaista, niin Suomessa on oikeus unelmoida vain sisäisesti heikosta monikulttuurisesta Baabelin tornista, joka toimii EU:n maksumiehenä. Eniten mediahuomioita tästä somekaustista on saanut Åbo Akademin demaritaustaisen valtio-opin professori Kimmo Grönlundin kommentit, jotka noudattavat pitkälti punavihreän toimittajakunnan omia näkemyksiä - juuri siksi hänen lausuntonsa onkin nostettu näyttävästi esille. Esimerkiksi Turun Sanomat kirjoittaa 25.7.2015:  

Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund pitää uskomattomana, että kansanedustaja ja erityisesti hallituspuolueen kansanedustaja voi kehottaa taisteluun monikulttuurisuutta vastaan. – Perustuslaissa todetaan, ettei ihmisiä voi asettaa eriarvoiseen asemaan. Kansanedustajat velvoitetaan noudattamaan perustuslakia, Grönlund toteaa. – Mikäli perussuomalainen puolue ei reagoi tähän, se osoittaa, että perussuomalaiset hyväksyy rasistisen ajattelun.

Punaisen yliopiston punainen professori puhuu läpiä päähänsä. Suomen perustuslaissa ei puhuta mitään monikulttuurisuudesta, joten on älyllisesti vilpillistä vedota perustuslakiin jollain ideologisellla ad hoc -ihmisoikeusjargonilla. Grönlund tulee uusbolshevistisilla näkemyksillään itse asiassa kannattaneeksi globaalin enemmistön subjektiivista oikeutta muuttaa maahamme. Samalla hän kriminalisoisi loputtoman invaasion vastustamisen sillä perusteella, että se "asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan" mikä taas on anteeksiantamatonta rasismia eli kansanruumiin geneettistä itsesuojelua. Voiko tämän pahempaa suomalaisvihamielistä kansanvihollista enää löytyäkään? Kansantuomioistuin päättää sitten aikanaan tämänkin petturin kohtalosta. 

Valtamedioilla on omat syynsä nostaa Grönlundin kaltaisen punalahottajan näkemyksiä esille. Kun toimittajat, joista lähes puolet edustaa marginaalista punavihreyttä, nostattavat poliittisen vihollisen lausunnosta "some-kohun", pyrkivät he oikeuttamaan närkästyksensä vetoamalla punaisen yliopiston auktoriteetteihin kuten Kimmo Grönlundiin, Erkka Railoon ja Pentti Raittilaan. Yhteiskuntatieteilijöinä he ovat läpeensä kulttuurimarxilaisuuden korruptoimia, joten vetoaminen heidän asiantuntijuuteensa on sama kuin jos antikommunisti haastaisi julkisesti kommunismin ja media pyytäisi SKP:n puheenjohtajalta asiantuntijalausuntoa miksi tällainen ulostulo on sitä kamalaa "vihapuhetta". Jo se että yliopistossa tutkitaan kulttuurmarxilaisten masinoimaa orwellilaista vihapuhetta todistaa että yliopisto on kansanvihollisten miehittämä hiekkalaatikko. Turun Sanomat kertoo 25.7.2015 mitä vihapuhetutkija (sic) Pentti Raittila ajattelee rajattoman maahantunkeutumisen vastustamisesta:

Raittila pitää avoimen rasistisena ajattelua ja toimintaa, jolla halutaan torjua muiden kansallisuuksien tuleminen Suomeen. 

Mikä suomalaisvihamielinen röyhkeys! Meillä siis ei ole oikeutta säilyttää maatamme ja kansaamme. Mitä Raittilan ukaasi tarkoittaa toisin päin sanottuna? Sitä, että kansalaisilla ei voi olla mitään moraalista oikeutta (koska rasismi) olla päästämättä maahan niin paljon ulkomaalaisia kuin tänne on halukkaita tulossa eli noin 7 miljardia. Sehän merkitsee lopulta suomalaisten kansanmurhaa, mutta mitäpä ei punaisen yliopiston politrukki kannattaisi uusmarxilaisen dystopian puolesta. 

Myös poliitikot ovat kommentoineet kilvan Immosen päivitystä. Vihreiden Jyrki Kasvi ja entinen SMP:n vaikuttaja Pekka Vennamo syyllistyvät perusteettoman hysterian lietsomisen lisäksi kunnianloukkaukseen kun he vertaavat Immosen lausuntoa massamurhaaja Anders Breivikin manifestiin. Samalla logiikalla voidaan väittää, että vihreiden "ex"-taistolainen Satu Hassi on kymmenistä murhista syytetyn Punaisen Armeijakunnan RAF:n johtohahmo Ulrike Meinhofin sielunsisko, ovathan molemmat äärivasemmistolaisia ja vieläpä samaa sukupuolta. Mitään suoraa yhteyttä tai lainausta Breivikin manifestilla ei ole Immosen päivitykseen, mutta niin vain nämä monikultturistit haluavat yhdistää kansanedustajan mielipiteen terroritekoihin ikään kuin monikultturismin kriitikot ylipäätään ammentaisivat näkemyksenä Breivikin manifestista eivätkä ympäröivästä todellisuudesta. Sitä paitsi jos monikultturismin vastaisuus on automaattisesti breivikläisyyttä, niin silloin Kasvin ja Vennamon pitäisi liittää myös Iso-Briannian ulkoministeri David Cameron ja Saksan pääministeri Angela Merkel samaan kerhoon, sillä myös he ovat tuominneet monikulttuurikokeilun täysin epäonnistuneeksi projektiksi. Tässä mielessä Immonen kuuluisi valtiomiessarjaan.

Lausunnollaan Immonen ei ole tehnyt mitään rikollista tai edes hyvien tapojen vastaista, sillä politiikkaan on aina kuulunut erilaisten asioiden kuten kapitalismin, ydinvoiman ja avioliittoinstituution vastustamista - miksei sitten myös monikultuurisuuden. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että täysin legitiimin monikultturismia vastustavan näkemyksen esittämisestä halutaankin tehdä jokin elämää suurempi ihmisoikeusloukkaus, josta on rangaistava vähintään puolueesta erottamisella, jota ovat jo ehtineet rivien välistä vaatia professori Kimmo Grönlund ja kansanedustaja Erkki Tuomioja. Tämä on pelottava todiste siitä, että kulttuurimarxilainen repressiivinen toleranssi on viimeistään nyt koko maan tapa, vaikka sillä ei ole vielä lain kirjainta puolellaan kuin kansanryhmän vastaisessa kiihotuspykälässä. Siksi onkin ironista, että antimarxilaisen Kokoomuksen Alexander Stubb puolustaa näiden grönlundien ja tuomiojien kulttuurimarxilaista asennetta, repressiivistä toleranssia, väsyneellä multikulti-sloganilla. 

Koska mikään laki ei kiellä Immosen lausuntoa, pyrkii media korkean profiilin kommentaattoreillaan luomaan sosiaalisen paineen, jolloin Immosen rankaisu ja kenties erottaminen saadaan näyttämään oikeutetulta, vaikka kyseessä ei ole muu kuin laiton ja perusteeton lynkkaus totuuden ääneen sanomisesta. Politiikkojen kärkijoukko on tekemässä monikultturismista ilman kansan antamaa mandaattia pyhän opinkappaleen, jota ei saa vastustaa ja jos joku rohkenee niin tehdä siitä polkaistaan käyntiin täysillä kierroksilla käyvä moralistinen paskamyrsky.

Koko viikonlopun velloneen some-kohun on pannut kenties parhaiten pakettiin tiedetoimittaja Marko Hamilo, joka kirjoittaa facebook-seinällään: 

Nyt olisi tilaisuus nauraa uudelle mätäkuun jutulle. Olli Immonen sanoo saman itsestäänselvyyden minkä Merkel, Cameron ja Sarkozy ovat sanoneet jo vuosia sitten. Se että media nostaa kohun tällaisesta asiasta ei edellytä persuilta minkäänlaista puolustautumista. Sehän ikään kuin tunnustaisi, että kyllä se Immonen nyt jotain rumaa sanoi. Monikulttuurisuuden vastustamisessa ei ole mitään perussuomalaisten ohjelman vastaista, eikä perussuomalaisten ohjelmassa ole mitään fasistista tai rasistista. 

Monikulttuurisuus oli kokeilu, jonka tulokset näemme. Se on synnyttänyt rasismia ja eri kulttuuripiireihin kuuluvien ihmisten epäluottamusta toisiinsa ennemmin kuin vähentänyt näitä kielteisiä ilmiöitä. Se, joka haluaa vähemmän rasismia, haluaa vähemmän monikulttuurisuutta ja enemmän koheesiota. Yhdessä yhteiskunnassa voi olla yhdenlaiset säännöt, toisessa toisenlaiset, ja molemmille on tilaa. Se, mikä ei toimi, on se että yhdessä yhteiskunnassa pelataan kaksilla säännöillä. Sitä on monikulttuurisuus. 

Nyt medialle pitäisi vain nauraa. Totta kai Immonen vastustaa monikulttuuria! Mitäs sitten? Arhinmäki vastustaa kapitalismia ja Stubb sosialismia ja Räsänen aborttia ja Niinistö ydinvoimaa. Politiikassa on tapana vastustaa ja kannattaa asioita.

Olli Immonen on itse ilmoittanut, ettei hän anna aiheeseen liittyen medialle lausuntoa, koska hän ei usko valtamedian, erityisesti Ylen, puolueettomaan tiedonvälitykseen. 

Tuoreessa fb-päivityksessään 26.7.2015 hän sanoo olevansa taipumaton viikonlopun lausunnon suhteen:  

Eräs poliittinen vastustajani kysyi minulta tänään ivalliseen sävyyn "noh, vieläkö vastustat monikulttuurisuutta?" Hän ilmeisesti ihan aidosti luuli, että viime päivien vaino olisi saanut mieleni muuttumaan. Vastasin hänelle, että olen vastustanut massamaahanmuuttoa, monikulttuurisuutta ja sitä tukevaa ideologiaa monikultturismia avoimesti aina niistä hetkistä lähtien kun astuin mukaan politiikkaan ja perussuomalaisten toimintaan vuonna 2005 ja tulen vastustamaan niitä vastaisuudessakin. Kaikille lisäksi tiedoksi, että käsitykseni mukaan, ja nykyisestä puolueemme puheenjohtajasta huolimatta, myös perussuomalaiset puolueena on suhtautunut tähän asti yleisen kriittisesti monikulttuurisuuteen sekä suomalaisen kansan ja kulttuurin alasajoon. Media ja vanhat vallanpitäjät pyrkivät tekemään nyt kaikkensa, että minut ja jatkossa myös muut äänekkäät monikulttuurisuuden vastustajat, jotka eivät suostu monikultturistisen eliitin sylikoiriksi, saataisiin joko vaiennettua pysyvästi tai sitten savustettua ulos perussuomalaisista.

ERÄÄN "SOMEKOHUN" ANATOMIA MEDIASSA

Vapaudenristi. Varikset haluavat kieltää heiltä 
parikin perusvapautta. Vapauden nimissä.

Valtamediat ovat jo pitkään nostaneet otsikoihin sosiaalisessa mediassa höpöttävien ihmisten yhdentekeviä mielipiteitä. Löytyypä somesta koko joukko toimittajia, jotka eivät oikeastaan tee muuta kuin yrittävät pilkkiä repäiseviä "somekohuja" enimmäkseen perussuomalaisten varavaltuutettujen fb-seinäkirjoituksista. Näiden "uutisten" käyttövoimana on Hyvien ihmisten (oma ilmoitus) tarve moraaliseen närkästykseen, kun punavihreän kuplan ulkopuolella on taas esitetty vääriä mielipiteitä.

Viimeisin somekohu nostettiin valtamediassa pinnalle hieman eri reittiä kuin tavanomainen stalkkaus Olli Sademiehen tai jonkun muun perussuomalaisen seinällä. Itse asiassa helsinkiläisen hevibaarin "natsikonsertilla" ja sen peruuntumisella ei ollut juuri mitään tekemistä sosiaalisen median kanssa, mutta koska uutisen julkaiseminen vaati perustelukseen "kohun" sai facebook toimia sellaisen tekosyynä. 

Se, kuinka "uutinen" huomioitiin tänään myös Ylessä, noudattaa perinteistä median itseään kiihottavaa kaavaa, jossa hegemonisen arvomaailman vastainen underground-kulttuuritapahtuman merkitys paisuu yli äyräiden. Tästä kaikesta on kiittäminen punaporvariskakaroiden anarkistista runkkurinkiä nimeltä Varis-verkosto, joka koostuu lähinnä työväenluokasta vieraantuneista yliopisto-opiskelijoista ym. valtion (sic) syöttiläistä. Se julkaisi nettisivuillaan tiistaina 21.7.2015 tiedotteen, jossa se melko perinpohjaisen skene-kyyläyksen perusteella ruotii tapahtuman bändeja ja antaa lopuksi klassiseen DDR:n Stasi-tyyliin ohjeet kuinka vihatotuuksia levittävien ajatusrikollisten suhteen on toimittava:

Kehotamme jälleen ottamaan yhteyttä PRKL-klubiin ja tekemään selväksi, ettei natsikeikkojen järjestäminen ole sananvapautta vaikka asiaa kuinka kääntelisi.

Punaisen runkkuringin julistukset eivät merkitsisi mitään, elleivät varikset todella sananmukaisesti olisi verkosto. Teollisuushallien pölyä kavahtavat varikset eivät  tietenkään ole verkostoituneet vihaisten duunarien ja työttömien kanssa, vaan heidän yhteistyökumppaneitaan ovat eliittiin kuuluvat valtamedian toimittajat, jotka internet-ajasta huolimatta toimivat edelleen julkisen keskustelun portinvartijoina. Verkostoitumisesta kertoo se, että juuri Nuoriso-Hyysäri eli Helsingin Sanomien Nyt-liite tarttui ensimmäisenä aiheeseen kun se kirjoitti päivä Variksen tiedotteen jälkeen jutun "Äärioikeistolaisten bändien keikasta nousi somekohu – hevibaarin omistaja kommentoi". Joko Nyt-liitteen punavihreät hipsteritoimittajat seuraavat itse aktiivisesti Varis-verkoston ja Takku.netin sivuja tai sitten varikset ovat vinkanneet suoraan jollekin heille myötämieliseen punavihreään femakkotoimittajaan kuten Maria Petterssonille.

Jonkinlaisesta yhteydestä kielii myös se, että jutun tehnyt Juho Typpö kirjoittaa, että "keikkaa mainostetaan saksalaisella Herrenblut-sivustolla, jonka iskulause on "NSBM Kulturkampf"". Todellisuudessa takkuisat varikset ovat onkineet tietonsa jo viikkoja sitten kotimaisilta metallifoorumeilta kuten Imperiumista ja blackmetal.fi:stä, joissa komukyylien tiedetään muutenkin stalkkaavan aktiivisesti ja seuraavan onko maahan tulossa "poliittisesti epäilyttäviä" konsertteja. Tätä ei luonnollisestikaan haluta sanoa ääneen, josta pitää huolen asialle ymmärtäväinen toimittaja.

Sen sijaan että varikset olisivat heti kuuluttaneet löydöstään, he panttasivatkin tietoaan vasta konserttiviikolle, jotta "paljastuksen" haittavaikutus olisi maksimaalinen. He olivat laskeskelleet, että kohu velloisi pari päivää ennen kuin ravintolan omistaja antaisi periksi ja peruuttaisi konsertin. Tästä he olivat melko varmoja, sillä toisessa tiedotteessaan he painostivat jo ravintoloitsijaa vuokrasopimuksen purkamisella kiihottamalla lukijoitaan ottamaan yhteyttä vuokranantajaan: 

Tilojaan Goldiamo Oy vuokraa kiinteistösijoitusyhtiö Spondalta, jota on tiedotettu sen vuokralaisen kytköksistä natsi-ideologian levittämiseen. Jos haluat tiedustella, miten Sponda reagoi sen omistamien tilojen käyttämiseen natsitoiminnassa, voit ottaa yhteyttä yhtiön viestintäosastoon.

Tällaisen ilmiantokehoituksen ansiosta Varis-verkosto on vahvasti kiinni tämän vuoden Pavlik Morozov -mitalissa. Neuvostoliittolainen kommunistinuori Morozov tunnettiin siitä, että hän ilmiantoi omat porvarillisiksi uskomansa vanhempansa.

Koska varikset tiesivät valtakunnallisen mediakohun ja ilmiantouhkailujen johtavan lähes varmaan konsertin peruuntumiseen, täytyi tiedonannon julkistamisen ajankohdan olla optimaalisen lähellä konserttia, jotta konserttijärjestäjille ei riittäisi aikaa hankkia uutta paikkaa. Uusimpien tietojen mukaan järjestäjillä on uusi konserttipaikka tiedossa, joten tässä suhteessa Sosiaalisen Oikeudenmukaisuuden Soturien hyökkäys jäi puolitiehen, vaikka olikin muuten ulkomaalaisia esikuvia seuraten ammattimaisest toteutettu. 

Varisten, takkujen ja antifanttien yrityksessä kieltää vastakulttuurillinen rock-konsertti on jotain samaa kuin Sex Pistols -kohussa 1978, jolloin maamme poliittiset järjestöt oikealta vasemmalle onnistuivat kieltämään "rääväsuiden" maahan pääsyn. Suurin ironia tässä on se, että varisten ja takkutukkien taustat löytyvät pitkälti juuri punkin alakulttuurista,  jonka yhteiskunnan vastaisuus on sittemmin degeneroitunut Systeemin myötäsilittämäksi apurahakapinallisuudeksi. Varisten kapinallinen asema pehmustetetussa liberaalityranniassamme tuo mieleen 1970-luvun jämähtäneen Neuvostoliiton, jossa sosialistivaltion tukemat artistit esittivät "yhteiskuntakriittisiä" ja "vallankumouksellisia" esityksiä vallassa olevalle nomenklatuurelle. Vastaavasti punk on saanut varsinkin Suomen valtamedioissa koskemattoman pyhän aseman, sillä harva muistaa onko liikkeestä 1980-luvun alun jälkeen kirjoitettu mitään negatiivista puhumattakaan että mukana olisi edes ripaus moraalipaniikkia. Ammattitoimittajien suhde punkkiin on suorastaan liikuttavan yksimielistä ja ylistävää kuten esimerkiksi tuore juttu Puntala-rockfestivaalista, jossa toimittaja suhtautuu lempeän ymmärtäväisesti punkkareihin.  Ylelle ja Helsingin Sanomille punkmielisten "kapina" on turvallinen varoventtiili toisin kuin niiden karvaasti vihaama ja halveksuma kansallismielisyys. 

Se, että punkkien perillisinä toimiva akateeminen anarkoväki onnistui aikaansaamaan tapahtumaketjun, joka esti underground-konsertin pitämisen Helsingin keskustan hevibaarissa, pantiin tyytäväisenä merkille myös edellä mainitussa Ylen uutisessa.  Uutisjutun lopussa vinoillaan fb-kommentaattorin suulla niille, jotka pitävät Variksen toimintaa sensuurina:

PRKL Clubin vastuuhenkilöiden päätös perua keikka, on jo saanut osakseen lisäkritiikkiä baarin Facebook-sivulla. Monet keskustelijoista ovat tuohtuneita päätöksestä. – Ihmiset vain reagoivat Varis-verkoston paljastamaan, ilmeisesti hyvinkin totuudenmukaiseen informaatioon bändien taustoista, ja antoivat palautetta. Tiedon paljastaminen on tietääkseni sensuurin vastakohta. Sananvapautta parhaimmillaan. Baari itse taas päätti peruuttaa tapahtuman, joka taas on Sensuuria isolla S:llä, toteaa yksi kommentin jättäneistä.

Joko kommentoija on hurskastelija tai sitten hän tekeytyy tietämättömäksi. Vanhoja merkkejä seuraten on helppo päätellä mitkä olivat Varis-verkoston "tiedon paljastamisen" motiivit ja mihin ilmiannolla tähdättiin. Kun varisten epäkansallisia arvoja peesaava kosmopoliittimedia saatiin tutun verkoston avulla nostamaan "somekohu" valtakunnalliseksi uutiseksi, ei lopputuloksena voinut olla muu kuin ravintoloitsijan perääntyminen ja sensuuri.

Informaatiota maailmassa todella riittää, mutta valtamediat eivät ole kovin halukkaita paljastamaan esimerkiksi valkoisiin kohdistuvaa epideemistä rodullista väkivaltaa, mutta palstamillimetrejä irtoaa sen sijaan runsaasti natsihenkisen rock-konsertin sättimiselle. Tapahtuman saaman julkisuuden perusteella kyseessä näyttäisi olevan valtava yhteiskunnallinen ongelma. Todellakin, kyse on ongelmasta, mutta se ei ole ongelma yhteiskunnalle, vaan sen kulttuurimarxilaisille toimijoille, jotka haluavat harjoittaa repressiivinen toleranssin metodia ajaakseen omaa ideologiaa.

Takkirauta-blogissa (24.3.2011) repressiivinen toleranssi määritellään ajatusmalliksi 

jonka mukaan marxilaisille ideaaleille vastakkaisia ideoita ja käsityksiä ei tule suvaita ja niitä esittävät ihmiset tulee kompromettoida - ja toisaalta länsimaiselle kulttuurille ja yhteiskunnalle vihamieliset ja tuhoisat ideat tulee nostaa päivänvaloon ja niistä tehdä hyväksyttäviä, ideaalisia ja suvaittavia. Keinona tässä tulee käyttää klassista liberalismia, sen ideaaleja - ja tavoitteena tulee olla liberalismin haltuunotto (...)

Poliittista korrektiutta vaativat kellokkaat ja variksen uudet kirkkotädit elävät siinä uskossa, että juuri heidän asiansa on määrittää mitä saa olla ja mitä ei. He ovat olevinaan liberaaleja, mutta toimivat kuin puritaanit, jotka ovat valmiita heittämään vääräoppiset tuleen.

Aivan kuten entisaikojen kirkkotäditkin, te haukotte henkeänne kauhusta ja pidätte rienauksena sitä, että joku sattuu hairahtumaan Pyhästä Kirjoituksestanne. Te ette voi sietää sitä, että ihmiset, jotka ajattelevat eri tavalla kuin te, saavat olla olemassa. Niinpä saamme kuulla loputtomista yrityksistänne häväistä, vaientaa ja hankkia potkut töistä ja karkotuksen sivistyneestä yhteiskunnasta kaikille, jotka harhautuvat teidän opistanne. Teidän pyrkimyksenne kontrolloida, hiljentää ja karkottaa kaikki oppositio on uskonnollinen mielijohde, ei looginen.

*******************************************************************

PÄIVITYS 24.7.2015

Varikset ovat olleet tänään aktiivisia ja saaneet urkittua "natsikonsertin" uuden konserttipaikan, josta Systeemin puudelit kertovat uudessa tiedotteessaan. Varsinaisena paljastelijana (heh) ei toiminut kuitenkaan Varis-verkosto, vaan suomenruotsalainen heavy-suvakki, toimittajanakin tunnettu Nalle Österman. Herra on kunnostautunut "anti"-fasistisina aiemminkin yrittämällä paljastelullaan  estää hiljattain venäläisen Korrozia Metallan konsertin. Nyt nilkkiliberaali on onkinut uuden kohukeikan paikan tiedot kaveeraamalla PRKL-ravintolan henkilökunnan kanssa. Saatuaan tiedot Österman myi ne ruotsinkieliselle Ylelle.

VIHDOINKIN PÄÄSARJAN KIRJAILIJA ÄLÄHTI PUNAVIHERKUPLASSA ELÄVÄSTÄ YLESTÄ

Keskustalainen Suomenmaa kertoi eilen (20.7.2015) kirjailija Matti Mäkelän tuoreesta blogikirjoituksesta "Pitäiskö Yle pilkkoa?", joka on poleemisuutensa ansiosta saanut hetkessä paljon ansaittua huomiota. Me täällä Yle Watchissa olemme sitä mieltä, ettei kirjoituksessa ole kyse provokaatiosta, vaan pelkästään tosiasoiden toteamisesta mikä tosin sekin on punavihreille kamalaa populismia ja vihan lietsontaa.

Mäkelän blogikirjoituksen pääviesti on, että uutis- ja ajankohtaistoimitus pitäisi yksityistää omaksi yhtiöksi:

– Näin meidän muualla asuvan veronmaksajien enemmistön ei tarvitse kaataa rahojamme yksipuoliseen itsemme arvosteluun. Samalla Yle asettuu uutismyynnissään muiden medioiden rinnalle, Mäkelä kirjoittaa Suomenmaan blogissaan.

Syy Mäkelän vaatimuksen löytyy Ylen harjoittamasta propagandasta, josta tämäkin blogi on yllättänyt kanavan lähes päivittäin housut kintuissa. Matti Mäkelä:

Mitään muutosta uutispropagandassa ei vaalien jälkeen ole ollut havaittavissa. – Mitä tehdä sietämättömälle tilanteelle, jossa demokraattisen valtion hallinnoima väline suoltaa uutisissaan päivästä toiseen faktoihin sekoitettua yhden alueen ja mielipiteen propagandaa, Mäkelä kyselee.

Mäkelä huomioi blogissaan aivan oikein, että vaikka parin viime eduskuntavaalin jälkeen poliittiset muutokset ovat ainakin muodollisesti myllertäneet maatamme, niillä ei ole ollut mitään vaikutusta Ylen punavihertävän "edistykselliseen" ohjelmapoliittiseen linjaan.

Jotain pientä toivoa saattaa tosin tuoda se, että perussuomalaisten kansallismieliseen siipeen kuuluva kansanedustaja Olli Immonen valittiin tänä kesänä Ylen hallintoneuvostoon, mutta kun katsoo koko jäsenlistaa, voi yhdellä tolkun äänellä olla vaikea vastustaa sellaisia kiiluvasilmäisiä monikultturistisia homottojia kuten Jaana Pelkonen (kok), Jyrki Kasvi (vihr), Maarit Feldt-Ranta (sd), Ilkka Kantola (sd) ja Mikaela Nylander (r).

Toisaalta hallintoneuvostollakaan ei ole ratkaisevaa merkitystä niin kauan kuin Ylen hallituksen puheenjohtajana on vapaamuurarina tunnettu vuorineuvos Kari Neilimo ja Ylen toimitusjohtajana toimii  Trilateraalisen komission jäsen Lauri Kivinen.

Eräs tehokas mutta valitettavan vähän käytetty kansalaisvaikuttamisen tapa painostaa Yleä on antaa suoraa palautetta joko Ylen nettisivujen ohjelmaesittelyn yhteydessä tai mediajätin facebook-sivun kautta.  Siihen onkin taas tänään syytä kun katsoo Ylen kanavien tämänpäiväistä tv-tarjontaa:


Yle TV1, 21.7.2015 klo 15:50, A-studio *UUSINTA eilisestä*

Linkki Yle Areenaan.

EU:n sisäministerit keskustelevat siitä, kuinka paljon kukin maa ottaa vastaan Välimeren ylittäneitä turvapaikanhakijoita. A-studion vieraana on Amnesty Internationalin Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen. Manteli on yksi Kalifornian pahimmista vesisyöpöistä. Veden tuhlausta vastaan taistelemaan on perustettu vesipoliisi. #yleastudio Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi 

Kympin tyttö Susanna Mehtosen haastattelu on puistattavaa katsottavaa, sen verran maahanmuuttokiimaisesta tapauksesta kun on kyse. Amnestyssä kierosti lainkirjaimia eurooppalaisia vastaan tulkitseva Mehtonen on sitä mieltä, että rajavalvontaa Välimerellä ei voida parantaa, mikä lienee hänen ja Amnestyn toiveajattelua. Oikeasti hän tarkoitti sitä, että valvontaa ei saisi parantaa, koska silloin ihanat maahantunkeutujat eivät pääsisi Eurooppaan loisimaan ja korvaamaan alkuperäistä väestöä. 

Amnestyn viime vuosien politisoitunutta roolia maahanmuuttokysymyksessä on vaikea ymmärtää semminkin kun järjestön alkuperäinen tehtävä oli auttaa poliittisia vankeja ja kidutuksen uhreja. Niillä ei ole mitään tekemistä miljooniin nousevan elintasosiirtolaisuuden kanssa, mutta niin vain Amnesty on ottanut monikulttuuri-ideologian perustoimintansa agendalle. Alkuperäisen tehtävänsä järjestö on hylännyt ainakin Euroopassa lähes kokonaan, sillä se ei ole tehnyt mitään auttaakseen mm. niitä tuhansia poliittisia vankeja, jotka ovat kyseenalaistaneet holokaustin virallisen uskontunnustuksen.


Yle TV1 Tiistai 21.7. klo 21:00, Sodan sukupolvi (K16) *UUSINTA*

3/3. Wilhelm tuomitaan maanpetturuudesta. Greta viruu vankilassa ja Viktor on partisaanien riveissä. Kun sota viimein loppuu, ketkä ovat sankareita ja ketkä syyllisiä? Entä moniko viidestä ystävästä on silloin elossa? (U) HD Äänitekstitys: suomi. K16 (väkivalta, ahdistus).


Yle Teema, 21.7.2015  klo 21:00, Maanalaiset taistelijat (K16)  

Osa 1/6: Vaikea alku. Vuoteen 1941 mennessä suurin osa Eurooppaa on natsi-Saksan hallinnassa. Brutaali sortovalta synnyttää spontaanisti pieniä vastarintaliikkeitä Puolasta Kreikkaan. Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi. K16 (väkivalta).

Kuusiosainen natsisarja hieman erilaisesta näkökulmasta, vaikka muista sodista ja historiantapahtumista ei lähetetä dokumentin dokumenttia. Mikähän tämänkin sarjan poliittinen viesti on? Halutaanko kansallismieliset EU:n kriitikot samaistaa natseihin ja EU:n puolustajat "sankarilliseen" vastarintaliikkeeseen? Todennäköisesti ainakin Ylen ohjelmanhankkijat haluavat uskoa näin.


Yle Teema, 21.7.2015 klo 23:15 Ruotsalaisen feminismin historiaa 

3/3. Onko feminismillä tulevaisuutta? Belinda Olsson tapaa Ruotsin feminismin uusia tähtiä ja saa PR-tukea mieheltä, joka loi uuden linjan maltilliselle kokoomukselle. HD Äänitekstitys: suomi.


Yle Fem, 21.7.2015 klo 19:45, Lesbot  

10/11. Cindy lähtee nettideittailun tuloksena Suomeen, mutta lentokentällä hän alkaa epäillä matkan järkevyyttä. Matilda hakeutuu hoitoon. Rebecka jättää tulevaisuutensa Jumalan käsiin. HD.


Yle Teema, keskiviikko 22.7.2015 klo 19:00, Ranskalainen kylä (12)  

Kausi 4. Kuolemanjuna. Tekninen vika pakottaa juutalaisia keskitysleirille kuljettavan junan pysähtymään Villeneuveen. Daniel tarjoaa vangeille yösijan kylän koulussa. Saattaako tämä paikalliset juutalaiset vaaraan? (U) Äänitekstitys: suomi. K7 (ahdistus, seksi).


Yle Fem, torstai 23.7. klo 19:45, Lesbot

11/11. Rakkauden kesä Tukholmassa on enää pelkkä muisto. Kahdeksan kuukautta myöhemmin tapaamme nuoret sankarittaremme uudelleen. Löysikö Cindy rakkauden Suomesta? Ovatko Emma Jennie ja Frasse yhä yhdessä? HD Äänitekstitys: ruotsi.


Yle Teema, torstai 23.7. klo 22:00 Pianisti (K16)

(The Pianist/Ranska 2002) Kolmella Oscarilla palkittu elokuva puolanjuutalaisen säveltäjän ja pianistin Wladyslaw Szpilmanin selviytymisestä II maailmansodan kauhuista ja vainoista. N: Adrien Brody. O: Roman Polanski. Äänitekstitys: suomi. K16

********************************************************************************************************

Yle Watchin omat facebook sivut nyt täältä.

Yle Watchin juttuja, jotka liittyvät Ylen ohjelmiin ja uutisiin, voi myös postata eri Yleisradion Facebook-sivuille. Kun postaat, niin älähän trollaa, vaan toimi asiallisesti. Ohessa suorat linkit, klikkaa nimeä:

Yleisradio
Yle Uutiset
Yle Areena
Yle Teema

Yle Radio 1

YLEN PUNAKONE EI VÄSY VAIKKA SE VÄSYTTÄÄ

Yle TV1, 14.7.2015 klo 21:00, Sodan sukupolvi (K16)  

2/3. Kaksi vuotta on kulunut mutta sota jatkuu. Saksa valmistautuu suurhyökkäykseen, ja ennen sitä osa ystävistä kohtaa rintamalla. Jälleennäkeminen on lyhyt ja raastava. Viktoria kuljetetaan junassa keskitysleirille. (U) HD Äänitekstitys: suomi. K16 (väkivalta, ahdistus).

Yle Fem, 14.7.2015 klo 19:45 Lesbot 

7/11. Frasse haluaa yllättää Emma Jennien, mutta kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan. Rebecka ja hänen vaimonsa suunnittelevat perhe-elämää ystäviensä kanssa, jotka haaveilevat isyydestä. HD

Yle Fem, 14.7.2015 klo 20:30, Sinikeltaisia unelmia  

4/6. Dokumenttisarjassa seurataan Ruotsin lahjakkaimpien nuorten jalkapalloilijoiden elämää suurien unelmien äärellä. Tässä jaksossa tutustutaan Yanko Marrahin urakehitykseen.

Yle Teema, 14.7.2015 klo 20:30, Kun nainen rakastaa naista

Millaista on lesbojen yöelämä Tanskassa? Kööpenhaminassa on pieni, mutta aktiivinen lesboyhteisö, jossa estoistaan on helppo irtautua. Harvalukuisesssa yhteisössä ei kuitenkaan vältytä juoruilulta. (U) HD Äänitekstitys: suomi.

Yle Teema, 14.7.2015 klo 21:00,  Historia: Freedom Summer 1964

2/2. Vuoden 1964 kesällä yli 700 vapaaehtoista opiskelijaa yhdessä paikallisten afrikanamerikkalaisten järjestöjen kanssa kampanjoi mustien äänioikeuden puolesta Mississippissä. Liike tunnetaan nimellä Freedom Summer. HD Äänitekstitys: suomi.

Yle Teema, 14.7.2015 klo 23:20, Ruotsalaisen feminismin historiaa

2/3. Onko feminismi nujertanut miehet? Belinda Olsson lähtee vauvarytmiikan tunnille latteisukkien kanssa. Entä voivatko naiset olla palomiehiä ja pitää puheita avioeron hetkellä tai häissä? HD Äänitekstitys: suomi.

-----------------


Keskiviikko, 15.7.2015:


Yle Teema, 15.7.2015 klo 20:30, Kun nainen rakastaa naista 

Voiko ulkonäön perusteella päätellä, onko joku lesbo? Belle ja Padde eivät olemuksellaan ja käytöksellään jätä arvailuille varaa, mutta Signe joutuu usein torjumaan miesten lähentely-yrityksiä. (U) HD Äänitekstitys: suomi.


Yle Teema, 15.7.2015 klo 23:35, Rakkaudella, Solange 

Dokumenttielokuva rakkaudesta ja elämästä. Kaksi naista nimeltään Solange kokevat rakkauden eri vaiheet Chilessä vuonna 2007. O: Tine Katinka Jensen. T: Bullitt Film, Tanska, 2008. (U) Äänitekstitys: suomi. Sallittu kaiken ikäisille.

HALLA-AHO PALJASTI AAMU-TV:N KEHITYSAPU-KUPPAAJIEN VALHEET

Siinähän ei ole mitään uutta, että aina kun Ylen studioon kutsutaan "asiantuntijoita" keskustelemaan pakolaisista, maahanmuutosta, homoista ja kehitysavusta,  he ovat poikkeuksetta näihin länsimaiden tuhoa edistäviin ilmiöihin positiivisesti suhtautuvia tahoja. Esimerkiksi pakolaiskysymyksessä "kansalaisjärjestöä" edustaa vain lisää pakolaisia hamuava Pakolaisapu ry:n edustaja, mutta ei koskaan vastakkaista ja tasa-painottavaa näkemystä esiin tuova Suomen Sisun edusmies.

Tämän aamun (9.7.2015)  Yle Aamu-tv:ssä keskusteltiin kehitysyhteistyön leikkauksista, jossa valtion virallista poliittista linjaa edusti kokoomuslainen Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka. Muut keskustelijat olivatkin sitten pelkästään hallituksen politiikkaa vastustaneiden "kansalaisjärjestöjen" kuten Lastenoikeusjärjestö Planin ohjelmajohtaja Julia Ojanen, kehitysyhteistyö- ja pakolaisjärjestö Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen sekä Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg. Sen sijaan studioon ei oltu kutsuttu kehitysapuun ainuttakaan kriittisesti suhtautuvaa asiantuntijaa. Siksi veroeurojamme kuin omiaan käyttävät farisealaiset saivatkin sanoa mitä sylki suuhun toi, ilman, että toimittaja olisi ampunut alas edes ne poskettomimmat valheet:

Aamu-tv:n keskustelun jälkeen ministeri Toivakan esikunnasta otettiin yhteyttä ja pyydettiin täsmentämään Hembergin lausuntoa, jonka mukaan Suomen kehitysyhteistyön taso on samalla tasolla Romanian ja Bulgarian kanssa. Suomen kehitysyhteistyön osuus saattaa laskea leikkausten seurauksena 0,35 prosenttiin kansantuotteesta, Romanian ja Bulgarian osuus on Euroopan komission vuoden 2014 tietojen mukaan alle 0,1 prosenttia kansantuotteesta.

Kaikki tv:n katsojat eivät tätä kusetusta nielemättä hyväksyneet. Eräs heistä oli perussuomalaisten EU-edustaja Jussi Halla-aho, joka kirjoitti tuoreeltaan fb-seinälleen:

Suomen maksama kehitysapu on absoluuttisilla luvuilla kaksinkertaistunut reilusta 600 miljoonasta yli 1200 miljoonaan euroon viimeisten yhdeksän vuoden aikana. Myös suhteessa bruttokansantuotteeseen kehitysyhteistyörahat ovat jatkaneet kasvua koko seitsemän vuotta jatkuneen talouskriisin ajan. Onko tämä kohtuullista? "Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hembergin mukaan Suomi on pudonnut kehitysyhteistyössä nyt samaan kokoluokkaan Romanian ja Bulgarian kanssa." Jälleen haastateltava saa puhua puuppaa ilman, että toimittaja haastaa häntä millään tavalla. Suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomea merkittävästi vähemmän maksavat kehitysapua mm. Sveitsi, Belgia, Irlanti, Ranska, Saksa, Australia, Itävalta, Kanada, Uusi Seelanti, Islanti, Japani, Portugal, Yhdysvallat, Espanja, Italia, Etelä-Korea, Slovenia, Kreikka, Tshekki, Puola ja Slovakia. Vuonna 2013 Suomi maksoi suhteellisesti kuudenneksi eniten kehitysapua Euroopan maista. Edellä olivat vain Norja, Ruotsi, Luxemburg, Tanska ja Britannia.

YLEN VIHANPUNAINEN TIISTAI TV:SSÄ

Tätä on suomalaisten veronmaksajien kustantama Yle - täynnä kulttuurimarxilaisen ideologian hapattamaa ylistystä kaikelle sille mikä on ollut tuhoisaa eurooppalaiselle sivilisaatiolle viimeisten vuosikymmenien aikana. Kierointahan tässä on se, että nämä tuhoisat virtaukset esitetään rutiinomaisesti ja kyseenalaistamatta ns. "hyvinä asioina" pahaa aavistamattomille television töllöttäjille.


Yle Teema Tiistai 7.7. klo 17:15 Historia: Henry Ford *UUSINTA*

2/2. Henry Ford loi pohjan uudenlaiselle autoteollisuudelle Yhdysvalloissa, mutta hän oli tunnettu myös kiivaana ammattiyhdistysliikkeen vastustajana ja juutalaisten vihaajana. Tutkijat arvioivat Fordin elämäntyötä. (U) Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.

Yle TV2 Tiistai 7.7. klo 21:00 Ajankohtainen kakkonen  

Kreikkalaisperhe murheellisissa tunnelmissa kansanäänestyksen jälkeen. Vakavasta aivovammasta toipuva Pekka Hyysalo kuntoutuu intialaistohtorin opeilla. Pelkosenniemi toivottaa pakolaisia tervetulleeksi Lappiin. HD

Yle Teema Tiistai 7.7. klo 21:00 Historia: Freedom Summer 1964

1/2. Vuoden 1964 kesällä yli 700 vapaaehtoista opiskelijaa yhdessä paikallisten afrikanamerikkalaisten järjestöjen kanssa kampanjoi mustien äänioikeuden puolesta Mississippissä. Liike tunnetaan nimellä Freedom Summer. Äänitekstitys: suomi.


Yle TV1 Tiistai 7.7. klo 21:00 Sodan sukupolvi (K16)  *UUSINTA*

(Unsere Mütter, unsere Väter) 1/3. Minisarja kuvaa II maailmansotaa saksalaisnuorten silmin. Vuonna 1941 Berliinissä viisi ystävää nostaa maljan ystävyydelle. Tulevaisuus odottaa, mutta ensin on koettava sota. (U) HD Äänitekstitys: suomi. K16 (väkivalta, ahdistus).


Yle Teema Tiistai 7.7. klo 23:10 Ruotsalaisen feminismin historiaa  *UUSINTA*

Sarja alkaa. 1/3. Onko feminismi kadottanut suuntansa? Vuonna 1999 julkaistu feministiantologia Pilluparvi kohahdutti kansankotia. Belinda Olsson tutkii, millaista on nykyfeminismi. Kuuluuko rinnanvilauttelu asiaan? HD Äänitekstitys: suomi.

KUN HULLUUS NORMALISOITIIN MEDIAN AVULLA

Yle Fem, 2.7.2015 klo 19:45, Lesbot  

2/11. Miehen kanssa naimisissa ollut Cindy on tavannut kiinnostavan naisen, mutta on epävarma tunteistaan. Charlottella on itsetuhoisia ajatuksia. Rebecka suunnittelee naisystävänsä kanssa häitä. HD


Yle Fem, 2.7.20015 klo 20:00, Elämää ilman...: sukupuolta

Tanskalaisessa lastentarhassa on tehty kokeilu, jossa opettajat eivät kiinnitä lainkaan huomiota lasten sukupuoleen. Millaisia havaintoja sukupuolineutraalista kasvatuksesta on tehty? Äänitekstitys: ruotsi

(ohjelma on katsottavissa vain suorana huomenna (3.6.2015) klo 17.25, Yle Fem)

Ilta-Sanomat kertoo ohjelmasta melko positiivisesti, vaikka gender-blender kilarien  halu kieltää "heteropatriarkaalinen" Tuhkimo-kirja alkaa olla liikaa jopa valtavirran muotiaatteita vahvistavalle toimittajalle:

Lasten rakastama Tuhkimo-kirja kielletään kokonaan: siinähän Tuhkimo haaveilee, hyihyi, kauniista tanssiaismekosta.