MEDIAN SÖPÖ LEMMIKKI PALJASTETTU PIINKOVAKSI KULTTUURIMARXILAISEKSI VIHAAJAKSI!

Verkossa ja printtiversiona vaikuttava vaihtoehtolehti Magneettimedia lienee julkisuudessa maamme vihatuin julkaisu, johon on suurelta osin vaikuttanut poliittisen eliitin epäkansallisia arvoja tukeva valtamedia, joka on ollut raivoissaan lehden suurilevikkisistä numeroista, joissa on kritisoitu mm. maamme tiedotusvälineiden omistajataustoja, niiden levittämiä valheita ja systemaattista vaikenemista tietyistä aiheita. 

Kyseenalaisen maineen vuoksi monet tyrmäävät julkaisun etukäteen lukematta sen jutuista otsikkoa pitemmälle. Tämä on täysin ymmärrettävä reaktio kun tietää lehden maineen ja raflaavat oikeudenkäynnit. Maassamme puhutaan paljon ennakkoluuloista, mutta yleensä ne jotka niistä kovimpaan ääneen kailottavat ovat itse tiettyjen luutuneiden ajattelumalliensa vankeja. Jossain määrin me kaikki olemme sellaisia, toiset enemmän toiset vähemmän. Magneettimedian juttujen kanssa voi vapaasti olla eri mieltä, niitä voi kritisoida, yrittää löytää virheitä, mutta laiskinta on väittää, että kaikki sen artikkelit ovat "antisemitististä roskaa, silkkaa valhetta" uskaltamatta lukea ainuttakaan juttua loppuun asti.

Suosittelen kaikkia "suvaitsevaisia" lukemaan rohkeasti ja avoimin mielin lehden viimeisimmän jutun "Antirasismin ”ruskea” mannekiini onkin juutalainen", joka liittyy viimeisen viikon aikana kaikki valtamediat kritiikittömään massahysteriaan nostaneeseen Olli Immosen fb-kommenttiin ja sen jäljiltä (kenties jo etukäteen) masinoituun "mielenosoitukseen" eli ilmaiskonserttiin Helsingin kansalaistorilla. Magneettimedia:

Yle Puheen iltapäivä haastatteli Hubaraa torstaina. Hubara rehvasteli, että juuri hän ja hänen ystäväpiirinsä olivat tiistain rasisminvastaisen tapahtuman takana. Ainut asia, mikä hänelle jäi tapahtumasta hampaankoloon oli se, että jopa siihen osallistuneet suomalaiset olivat aivan liian rasistisia. Myös Alexander Stubbin twiitti ”monikulttuurisuus on rikkaus” oli Hubaran mielestä äärimmäisen loukkaava, koska Stubb ei ollut tarpeeksi militantti. Hubara kertoo olleensa mukana buuaamassa Homma-foorumin perustaja Matias Turkkilalle, kun tämä yritti pitää puhetta (tämä on varmasti ollut hieno hetki maahanmuuttokriittisen liikkeen sionistiselle siivelle!).

Juutalaisesta tabuaiheesta huolimatta - tai ehkä juuri siksi - juttu on parasta suomalaista tutkivaa journalismia pitkiin aikoihin. Se on myös äärimmäisen viihdyttävää ja mukaansa tempaavaa luettavaa, sillä siinä epäuskoiselle lukijalle esitetyt hämmentävät paljastukset vain seuraavat toinen toistaan.

Totta kai artikkeli on kirjoitettu avoimin kortein kansallismielisestä näkökulmasta, mutta sen esittämät faktat ja paljastukset ovat kiistämättömiä, sillä ne perustuvat yleiseen tietoon. Valtamedian turruttaman lukijan on vaikea uskoa, että tuollaista kieroutta voisi olla edes olemassakaan kun sievistelevänä "pienenä ruskeana tyttönä" esiintyvä Koko Hubara paljastuu piinkovaksi kulttuurimarxilaiseksi korruptoijaksi, jota motivoi pyhä juutalainen viha valkoista väestöä ja kulttuuria kohtaan. Mikäli lukijamme ovat tutustuneet Hubaraan vain Radio Helsingin, Helsingin Sanomien haastattelun ja eilen (30.7.2015) Yle Puheessa olleeseen haastatteuun, kannattaa tutustua Magneettimedian artikkeliin: 

Hubaran lapselliset, syyllistävät ja häpeilemättä oikeaan aviopuoliskoon tarrautuvat vuodatukset uppoavat kuin kuuma veitsi voihin Pohjoismaissa, joissa individualismi, lempeys ja tasa-arvo kulkevat kirjaimellisesti kantaväestön geeneissä. Kuinka kukaan kehtaisi kyseenalaistaa pienen ruskean ressukan kokemia kauheuksia tai tämän tarjoamaa utopiaa maailmasta, jossa ylikansallinen Kumbayan kaiku peittää viimein alle rumat rasistiset herjat?

Kuka oikeastaan on tämä tyhjästä julkisuuten nostettu Koko Hubara? Hän luo blogissaan ja valtamedioille antamissaan haastatteluissaan mielikuvan surusilmäisestä tummasta maahanmuuttajatytöstä, jota "vainotaan" täällä vain ihonvärinsä ("rotuja ei ole") vuoksi, vaikka hän on mitä empaattisin kiltti naapurin tyttö, joka haluaa vain että koko maailman tulee tänne ensin kylään ja sitten asumaan. Mitä pahaa muka tällaisessä ihmisessä on - ellet sitten ole pahantahtoinen vainoharhainen nazi:

Hubara puhuu hepreaa toisena äidinkielenään, käy synagogassa ja elää muutenkin juutalaisia juuriaan kunnioittaen. Hän on paitsi juutalainen niin myös ”intersektionaalinen feministi”. Feminismi merkitsee hänelle sitä, että on väärin puhua mustien päätähuimaavista raiskaustilastoista, koska 95 % raiskaajista on miehiä. Hän viittaa ”holokaustiin” ja muistuttaa: ”Meille luvattiin, ettei enää koskaan.” Ylpeänä Hubara kertoo, että jo hänen isoäitinsä järjesti tukea Neuvostoliiton juutalaisille. Hubaran mielestä on painajaismaista, että isänmaalliset arvot ovat Suomessa nousussa. Hän vaatii poliisilta ja medialta kovia toimia kansallismielisiä vastaan. Hubara vakuuttelee Ylen kuulijoille, että yhdelläkään Suomeen tulevalla maahanmuuttajalla ei ole yhteyksiä ISIS:n kaltaisiin äärijärjestöihin. Sen sijaan sortava valkoinen suomalainen yhteiskunta radikalisoi maahanmuuttajia. 

Pahinta Hubaran mielestä maailmassa on kansainvälinen rakenne – jonkinlainen globaali etninen salaliitto, jossa valkoinen on ”arvokkaampi kuin muut”. Juuri valkoiset ihmiset ja kulttuurit vaikuttavat olevan juutalaisbloggaajalle merkittävin yksittäinen ongelma. Hubaran mukaan valkoinen kansainvälinen salaliitto murskataan panostamalla nuorten asennekasvatukseen. Suomalaislapsille on aikaisessa vaiheessa alettava opettaa, että yhteiskunnan vitsauksista pahin eli rasismi syntyi kolonialismin ja orjakaupan perintönä. Rasismi on siis puhtaasti valkoista eurooppalaista alkuperää. Puhuessaan ”rasismin” historiasta Ylellä Hubara ei maininnut paljon kolonialismia vanhempia ilmiöitä, kuten Talmudissa kuvattua juutalaista rasismia. Hän ei myöskään koskaan syytä juutalaisia esi-isiään mustien orjakaupasta, vaikka juutalaisilla oli tässä suhteellisesti paljon suurempi rooli kuin valkoisilla. Vain valkoiset ovat syyllisiä.

Hubaraa voi pitää jonkinlaisena vasemmiston Gutmensch-arkkityyppinä, sillä hänen meemi/mielipidepatterissaan on mukana kaikki ne harhaisen oikeudenmukaisuuden latteudet, joita valtamediakin haluaa iskostaa kansalaisten tajuntaan. Juuri siksi Hubaran rakettimainen nousu tuntemattomuudesta julkisuuteen tulee ymmärrettäväksi. Magneettimedia:

Helsingin Sanomien kaltaiset mediat puolestaan nielevät pureskelematta Hubaran hekumoinnin. Valkoisia maahanmuuttajien uhreja ei päästetä julkisuuteen antamaan perspektiiviä poliittisesti korrekteille itkuvirsille. Tilastot esimerkiksi osoittavat, että mustat hyökkäävät valkoisten kimppuun 60 kertaa useammin kuin valkoiset mustien kimppuun. Valtamedia ei kuitenkaan tasapainota ”ruskeiden tyttöjen” kertomuksia valkoisilla tytöillä, jotka ovat joutuneet mustien raiskaamiksi tai pahoinpitelemiksi. 

Koko Hubarasta on hurjaa vauhtia tulossa seuraava puhuva pää, jolta valtamedia janoaa kommentteja aina, kun tarvitaan ”arvovaltaisia” tahoja kommentoimaan ”päätään nostavaa” rasismia. ”Ruskea tyttö” on pelkkä karikatyyrihahmo; sen takaa löytyy juutalaistaustainen intellektuelli, joka on kietonut vanhat marxismin opinkappaleet mediaseksikkääseen pakettiin. HS:n Nyt-liitettä lukeva kulttuurillisen lobotomian kärsinyt Suomi tietysti rakastaa ruoskia itseään Hubaran alttarilla.

Magneettimedian henkilökuva Hubarasta tarjoaa oivan tapaustutkimuksen kaksijakoisesta ihmistyypistä, joka esittäytyy julkisuudessa "Hyvien asioiden" puolesta taistelevana Sosiaalisen Oikeudenmukaisuuden Soturina, mutta jonka todelliset motiivit löytyvät halusta tuhota valkoinen länsi. Tämän hyvis-fasadin suojissa tehdyllä sumutuksella jymäytetään jälleen kerran hyväuskoisia hölmöjä, jotka tahtovat uskoa ihmisestä aina parasta. Mikäli Magneettimedian artikkeli tuo pahaa-aavistamattomalle lukijalle säröjä tällaisten hyväkkäiden pyhimyskuvaan, on se täyttänyt tehtävänsä.