ISOSISKO-VALTION MÄRKÄ UNI: UUSI AUTOSI TIETÄÄ SINUSTA ENEMMÄN KUIN KUVITTELETKAAN

Asenteellisuudestaan ja valikoivuudestaan huolimatta Yle Uutiset nostaa pinnalle ajoittain asioita, joita se tarkastelee avoimen kriittisesti ilman viherpunalasejaan. Eräs tällainen aihe  on nykytekniikan mahdollisuus kerätä tietoja kansalaisista ilman että kohteet tietävät urkinnasta mitään. 

Yle uutisten verkkosivuilla toimittaja Marcus Ziemann on ottanut esimerkikseen tietojen keräämisestä autot, jotka poimivat informaatiota, josta autossa istuvilla ei ole aavistustakaan. Asia ei ole aivan uusi, sillä edellisellä ministerikaudella keskustalainen sisäministeri Anne Berner ehdotti autoihin GPS-seurantaa, jotta sen avulla olisi voitu siirtää verotuksen painotusta polttoaineiseen. Tosiasiassa GPS-tiedot olisivat antaneet tilaisuuden valvoa kansalaisia missä he kulloinkin liikkuvat. Jo pelkkä Bernerin ehdotus kertoo nykyisen "eliitin" pelokkaasta epäluottamuksesta kansalaisiaan kohtaan. Tämän jos minkä pitäisi olla hälytysmerkki kansalaisille, että maan poliittisessa johdossa ja virkamieskunnassa on sitä vastaan vehkeilevä klikki, jonka intressit ovat Suomen ulkopuolella.

Kylmääviä Vuonna 1984 -mielikuvia tuovassa uutisartikkelissa Analyysi: Auto tietää missä olet, miten ajat ja kenelle soitat – Autonvalmistaja saa sinusta enemmän tietoa kuin haluaisit kerrotaan melko seikkaperäisesti, mitä urkintamahdollisuuksia uudet autot sisältävät. Vaikka Ziemanin jutussa ei asiaa käsitelläkään, mielenkiintoisinta autojen valvontatekniikassa on se, kenen käsiin tiedot lopulta päätyvät.

Saksan 21 miljoonan jäsenen ADAC muistuttaa toistuvasti, että lopulta vain autonvalmistajat tietävät, mitä kaikkea tietoa autoista kerätään ja lähetetään eteenpäin. Koska valmistajilta läpinäkyvää tietoja ei saa, pyysi autoilijoiden edunvalvoja ulkopuolisia asiantuntijoita tutkimaan neljää eri autoa.

Häiritsevää uutisartikkelissa ovat autotietokoneen hankkimat tiedot, joita voidaan käyttää tulevaisuudessa liikennerangaistusten perusteena kuten silloin, onko turvavyö ollut päällä vai ei. Pahinta on kuitenkin se, että tietoja voidaan käyttää aivan muuhun tarkoitukseen kuin itse ajamisen kontrolloimiseen:

Esimerkiksi nykyään yleiset kuljettajan virkeyttä auton sisällä seuraavat silmänliikekamerat rekisteröivät, minne kuski katsoo. Kun samaan aikaan auton ulkopuolen kamerat ja GPS-signaali seuraavat, missä auto liikkuu, voitaisiin vaikkapa tienvarsimainoksen ostaneelle yritykselle myydä tietoa, kuinka moni autoilija loi katseen mainokseen.

(...) Mutta kuluttajan kannalta on ikävämpää, jos autonvalmistaja saa autoilijan tietämättä hänestä intiimiä tietoa. Tällainen tiedonsiirto on mahdollinen esimerkiksi, kun autoilija synkronoi matkapuhelimensa tiedot auton järjestelmiin bluetooth-yhteydellä.

Ehkä oudoin yksityiskohta jutussa on kohta, jossa kerrotaan autotietokoneen keräävän tietoa myös siitä, mitä cd-levyjä autossa kuunnellaan. Mikä taho hyötyy tällaisesta tiedosta?  Sitä ihmettelee toimittaja, joka ei halua huomata ilmeistä käyttömahdollisuutta tämänkaltaisessa informaatiossa. Ei tarvitse olla vainoharhainen ymmärtääkseen, että esimerkiksi Suojelupoliisi ja globalistiset tiedustelupalvelut voisivat tunnistaa poliittiseen nykymenoon nuivasti suhtautuvat kansalaiset seuraamalla heidän yksityistä musiikkimakuaan. Kun RAC-levy pyörähtää auton cd-pesässä, voisi tiedon saanut salainen poliisi rekisteröidä ainakin kuskin poliittisesti epäilyttävien kansalaisten aina vain kasvavaan joukkoon:

Ja joskus auton järjestelmästä saattaa löytyä tietoa, jonka syytä on vaikea edes ymmärtää. Miksi autonvalmistaja haluaisi tietää, mitä CD-levyjä autossa kuunnellaan?

Yksityisyyden kunnioittaminen kuului takavuosikymmeninä liberaalidemokratian perusnormeihin, mutta nykyään siitä ollaan luopumassa erilaisin verukkein, joista suurin osa on toki varsin viattomia. Yleensä yksityisyyden loukkaamista perustellaan elämää helpottavilla asioilla, joita uusi tekniikka mahdollistaa. Valvonnan puolustajat perustelevat tietojen keräämistä myös sillä, ettei rehellisillä kansalaisilla pitäisi olla mitään salattavaa:

Vanha auto ei kerää eikä lähetä sijaintitietoja, eikä ainakaan tallenna toimia auton ohjaamossa. Rikollisetkin tietävät, että moderni auto tietää liikaa. Jos haluaa häivyttää jälkiään, onnistuu se paremmin prepaid-liittymällä ja vanhalla autolla.

Argumentti valvonnan hyödyllisyydestä sillä perusteella, ettei se haittaa "rehellistä kansalaista" sotii kaikesta huolimatta yksityisyyden kunnioittamisen perusarvoa vastaan. Lisäksi tässä argumentissa jää sanomatta, että nykytekniikalla kerätään kansalaiselta yksityisiä tietoja, jotka eivät liity mitenkään rikollisuuteen vaan hänen legitiimin poliittiseen vakaumukseensa.  Suuryhtiöiden tietoja mahdollisesti hyödyntävällä (syvällä) valtiolla on suurella varmuudella houkutus kerätä kansalaisista tietoja, joilla arvioidaan henkilön poliittista uhkapotentiaalia hallitsevalle vasemmistoliberaalille järjestelmälle. 

Asian saaman julkisuuden vuoksi EU:ssa teeskennellään huolestunutta kansalaisten perusoikeuksien turvaajaa:

EU:n komission odotetaan mahdollisesti jo tänä vuonna tekevän aloitteen, jotta autojen tiedonsiirrolle saataisiin kaikkia koskevat reilut pelisäännöt.

Tällaiset aloitteet eivät kerro mitään mitä todellisuudessa tehdään kulissien takana. Direktiiveistä huolimatta valtioiden sisäiset turvallisuuspoliisit saavat jo nyt suuryrityksiltä tietoja käyttöönsä. Tämä on näkynyt erityisesti matkapuhelinten salaisessa teknologiassa, jonka avulla kerättyä tietoa on annettu tiedustelupalvelujen käyttöön.  Vaikka ilmiö tunnetaan lähinnä Yhdysvalloissa, olisi silti outoa, elleivät EU:n sitoutuneet maat käyttäisi tiedusteluissaan yritysten keräämää informaatiota kansalaisista omiin tarkoituksiinsa.

                                                      ************************

Yle Radio 1, perjantaina 17.1.2020, Ruben Stiller: Salaliittoteorioiden suloinen maailma 

Apua! Paranoidit ajavat minua takaa. Soros hallitsee koko maailmaa. Hillary Clinton ja kumppanit organisoivat pizzaravintolan takahuoneessa lapsia hyväksikäyttävää verkostoa. Miksi salaliittoteoriat valloittavat maailmaa? Ruben Stillerin ohjelmassa puretaan vanhoja salaliittoteorioitar ja keksitään uusia. Vieraina ovat tutkijatohtori Tuukka Ylä-Anttila ja tiedetubettaja, teologian tohtori Ville Mäkipelto.

Linkki ohjelmaan.

Hajaantukaa, kaikki on hallinnassa, täällä ei ole mitään nähtävää! Puolijuutalaisella Ruben Stillerillä on vahvan heimoidentiteettinsä vuoksi ilmiselvät motiivit osoittaa salaliittoteoriat naurettavaksi vainoharhaisuudeksi. Esimerkkeinä hän käyttää helposti kumottavia olkiukkoja, joita eivät esitä muut kuin marginaalin marginaalissa viihtyvät nettitrollit. Ehkäpä siksi, että ikävät totuudet jäisivät niiden alle.

Monet Stillerin väittämät "salaliittoteoriat" eivät ole sen enempää salaliittoja kuin teorioitakaan, sillä ne tapahtuvat täysin avoimesti tässä maailmassa. Siksi on epärehellistä puhua esimerkiksi juutalaisten kiistämättömästä mediavallasta "salaliittona", koska tuon vallan todentaminen on kaikkien saatavilla olevaa avointa tietoa. Mikään virallinen lähde ei kiistä, edes juutalaisten omat, etteivätkö juutalaistaustaiset henkilöt de facto omista Yhdysvalloissa suurinta osaa tiedotusvälineistä mukaan lukien Googlen, Facebookin, YouTuben, Wikipedian ym. Ainoa salaliitto on väittää avoimen ja vahvistetun tiedon esittämisen olevan salaliittoteoria.