YLE VAATII EPÄOIKEUDENMUKAISESTI KAIKKIEN VALKOISTEN TUOMITSEMISTA

YLE TV 1, 15.2.2012, klo 19.00 Historiaa: Me vaadimme oikeutta

Vuonna 1960 neljä mustaihoista nuorta tuli suosittuun kahvilaan pyytäen itselleen palvelua. Kun pyyntö evättiin, alkoi kuukausia kestänyt rauhanomainen protesti, joka jäi Amerikan kansalaisoikeustaistelun historiaan.

---------

Kun keskiviikkoillan dokumenttipaikalla ei näytetä iän ikuisia natsi"dokumentteja", ne täytetään jollain muulla samanhenkisellä propagandalla. 1960-luvun Amerikan sisäpolitiikalla ei ole mitään tekemistä Suomen kanssa, mutta niin vain Yle haluaa esittää meille ehdoin tahdoin yhdentekevän ja yksipuolisen dokumentintapaisen, koska se palvelee valtion indoktrinaatiotehtaan suomalaisvihamielistä intressiä. Syyllistämällä jollain nyyhkytarinalla Amerikan valkoiset, voidaan pahantahtoisella yleistyksellä syyllistää kaikki valkoiset - myös suomalaiset. Näin toimii Ylen aivopesu.

Jos Yle haluaisi palvella suomalaisia tv-lupamaksujen maksajia, esittäisi se valistavaa informaatiota nyky-Amerikan mustien rasistisesta rikollisuudesta kuten mm. Flash mob -ilmiöstä.

Muiden läntisten medioiden tapaan myös Ylessä sana rasismi tarkoittaa kiertoilmaisua valkoisten vastaiselle rasismille. Toisin sanoen kun puhutaan rasismista tarkoitetaan rasistisesti vain valkoisia ja heidän "sisäsyntyistä moraalista pahuuttaan". Tosiasiassa mustat ja muut ei-valkoiset tekevät moninkertaisesti rodullisesti motivoituneita rikoksia valkoisia vastaan kuin toisin päin. Koska tämä on kiistämätön tosiasia, on Ylen vain valkoisten harjoittamaan sortoon keskittyvä ohjelmatarjonta tietoista harhaanjohtamista, todellisuuden vääristämistä eli suoranaista valehtelemista kansalaisille. Yle, te valehtelette!

Tarkemmat tiedot ohjelmasta tästä linkistä.

Ja taas tulee historiadokumentti, arvatkaapa mistä aiheesta

Yle:

Dokumentit

Historiaa: Berliinin juutalaiset 1945

Sadattuhannet Euroopan juutalaiset suuntasivat Berliiniin, hätäsiirtolaisten leirille.

TV1 keskiviikkona 8.2. klo 19.00 - 19.55

YLE Areenassa 7 päivää

Toisen maailmasodan päätyttyä sadattuhannet Euroopan juutalaiset olivat kodittomia ja tietämättömiä perheenjäsentensä kohtaloista.

Sota oli ohi, mutta juutalaisten joukkotuhosta selvinneillä menetyksen tuskan ja jälleenrakennuksen aika oli vasta alkanut. Heillä ei ollut henkilöpapereita eikä mitään tietoa tulevaisuudestaan.

Ihmisvirta leirille

Tuhannet suuntasivat kulkunsa Berliiniin hakeakseen turvapaikkaa liittoutuneiden miehittämästä kaupungista.

Schlantenseen hätäsiirtolaisten leirille virtasi päivittäin jopa 200 keski- ja itäeurooppalaista sodan päättymisen jälkeisinä viikkoina.

Monet eivät olleet koskaan ennen olleet Berliinissä, mutta kotimaassa Puolassa tilanne tuntui vielä toivottomammalta.

Yli 90 000 Puolan juutalaista saapui Berliiniin, ja useimmat jäivät pois Schlantenseen junapysäkillä. Schlantensee veti puoleensa niitä, joilla ei ollut muutakaan paikkaa mihin mennä.

Takaisin arkeen

Vaikka Berliinin kaduilla kohtasi yhä avointa juutalaisvihaa, moni juutalainen alkoi taas osallistua yhteiskunnalliseen elämään.

Dokumentissa Berliinin juutalaiset 1945 (Transit Berlin - Heimatlose Juden in der Stunde Null) sota-ajan hirmuteoista selvinneiden tarinat kertovat epätoivosta, taisteluhalusta ja toivosta ennen Israelin valtion perustamista.

Tuotanto: Gabriel Heim, DOKfilm ja RBB. Saksa 2009.

Yle ei näemmä lähetä historiadokumentteja koskaan mistään muusta aiheesta kuin toisen maailmansodan aikaisista tapahtumista.

Lähes kaikki suomalaiset ja muut eurooppalaiset ovat yleisesti ottaen erittäin hyvin perillä toisen maailmansodan aikaisista tapahtumista. Niinpä toista maailmansotaa käsittelevistä historiadokumenteista ei ole kovin paljon hyötyä katsojien yleissivistykselle. Katsojat tietävät ennestään kaikki olennaiset asiat, joita näissä toista maailmansotaa koskevissa dokumenteissa sanotaan. Nämä ohjelmat ovat turhaa ohjelma-ajan hukkaamista, koska katsojat eivät opi niistä mitään uutta.

Saman ohjelma-ajan voisi käyttää sellaisiin historiadokumentteihin, joissa olisi oikeasti katsojia kiinnostavaa uutta tietoa.

Kuka Ylellä päättää näistä ohjelmista?

Kuka haluaa tuhlata lupamaksurahoja tällaisiin melko turhiin ohjelmiin, joista kukaan ei opi mitään uutta? Jokainen ohjelmahan joudutaan ostamaan sen tuotantoyhtiöltä ja tekijänoikeuksien omistajalta. Miksi suomalaisten tv-katsojien lupamaksurahoja käytetään sellaisiin ohjelmiin, joita suomalaiset eivät halua katsoa? Suomalaisethan pitävät näitä iänikuisia holokaustiohjelmia turhina ja tylsinä, koska niissä ei ole mitään relevanttia uutta tietoa kenellekään. Miksi Yle ei halua lähettää sellaisia ohjelmia, joista suomalaiset oikeasti olisivat kiinnostuneita?

YLE TEEMALLA TEEMA YLITSE MUIDEN

6.2.2012, Yle Teema klo 21.55, Kapinakonsuli Aristides de Sousa Mendes

Vuonna 1940 natseja pakeneva ihmismeri haki turvapaikkaa lähetystöistä. Portugalilainen diplomaatti toimi omatuntonsa mukaan ja antoi maastapoistumisviisumin tuhansille juutalaisille, pelastaen heidän henkensä.
------

Lisää propagandaa täältä.

YLEN HISTORIAPAINOTUS ON CHUTZPAH.

TV 1, 25.1,2012 klo19.00 Historiaa: Juutalaislasten pelastajat

Natsit surmasivat 1,5 miljoonaa juutalaislasta ja epätoivoiset vanhemmat koettivat kaikin keinoin piilottaa lapsiaan. Eva Kuper pääsi kolmevuotiaana piiloon nunnaluostariin ja tapaa nyt 62 vuoden päästä pelastajansa.

Mitä on Chutzpah?

Chutzpah on jiddišinkielinen käsite, joka tarkoittaa arkikielen ”pokerinaamaa” eli ”pokkaa” häpeämättömyyden ja röyhkeyden merkityksessä.

Muita merkityksiä saattaisivat olla: härskiys, häikäilemättömyys, pettämätön uskallus sekä suuri riskinottokyky. Myöskin yltiöpäinen omaneduntavoittelu, jopa hädänalaisen hyväksikäyttökin lienee helppoa yhdistää käsitteeseen.

Israelin tiedustelupalvelu Mossadin entinen tiedusteluvirkailija Victor Ostrovsky käsitteli kirjassaan "Petoksen kautta" aihetta. Siinä Ostrovskyä kysyttiin määrittelemään chutzpah. Vastauksena tuli se, että "kaveri ensin ulostaa toisen rappusille, ja sen jälkeen koputtaa ovella ja menee kysymään vielä toiselta osapuolelta wc-paperia, takapuolensa pyyhkimistä varten"

YLE ALOITTI VUODEN TUTULLA HISTORIADOKUMENTIN TEEMALLA

YLE TV 1, 18.1.2012 klo 19.00 Historiaa: Auschwitzin erikoisyksikkö

Auschwitzin keskitysleiri ei olisi voinut toimia tehokkaasti ilman nuorista juutalaisista koottua komennuskuntaa. He veivät uhrit kaasukammioon ja hävittivät ruumiit ja saivat näin hieman lisää elinaikaa. OHJELMAN LINKKI

Qui bono - kuka tästä hyötyy?
Propaganda toimii parhaiten silloin kun samaa asiaa toistetaan jatkuvasti. Mutta kaikkia ei voi huijata koko ajan. Tätä eivät Puna-Yle:n vanhat kunnon sumuttajat taida vielä kunnolla ymmärtää. Käytännössä kansalaiset ovat jo täysin kyllästyneet tähän moralistiseen kauhisteluun ja ennen pitkää propaganda kääntyy sen levittäjiä vastaan.

No, miten on siellä Ylessä, milloin pukkaa seuraavaa natsi"dokumenttia"? ;-)

Yle kommentoi pari päivää myöhemmin ylhäällä olevan linkin kommenttiosastolla:

Natsi-Saksa kiinnostaa dokumentin tekijöitä

Suurin yksittäinen syy siihen, miksi Ylekin esittää paljon toiseen maailmansotaan ja natsi-Saksaan liittyviä historiadokumentteja on se, että niitä tehdään maailmalla määrällisesti erittäin paljon.

Monet niistä ovat laadukkaita, ja hämmästyttävän paljon aiheesta löytyy yhä uusia näkökulmia. Aihe jaksaa kiinnostaa useita katsojia, esimerkiksi keskiviikkona 18.1.2012 esitetyllä historiadokumentilla oli yli 350 000 katsojaa.

Tämä aihe on kuitenkin vain yksi monista. TV1 esittää tänä keväänä tällä historiapaikalla 21 kansainvälistä dokumenttia. Niistä neljässä on aiheena natsi-Saksa ja juutalaiset. Ne esitetään sarjamaisesti peräkkäisinä viikkoina.

Ikärajojen nykyluokittelun perusteella arki-illan klo 19.00 lähetysaika todettiin kyseiselle dokumentille sopivaksi. Sunnuntain iltapäiväuusintaan on sen sijaan sijoitettu historiadokumentti Apollo-lentäjien puolisoista.

Tarja Korhonen
Ohjelmistosuunnittelija
YLE TV1

– Tarja Korhonen

------------------------------------------------


Tarja taitaa allekirjoittaa tämän Inari Sakkin näkemyksen:

Kokeellisessa tutkimuksessa suomalaisille esitetään esimerkiksi muistoja toisen maailmansodan aikaisista Karjalan nälkäleireistä ja ruotsalaisille Ruotsin natsiyhteyksistä ja pakkosterilisaatioista, Sakki kertoo. Muun muassa Saksassa tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan olettaa, että tällainen manipulaatio herättää kollektiivisia häpeän ja syyllisyyden tunteita, joilla on Sakin mukaan yhteys myönteisempiin käsityksiin ulkoryhmiä – esimerkiksi maahanmuuttajia – kohtaan.

ILMAN LAAJAA KANSALAISPALAUTETTA YLE OLISI ESITTÄNYT TÄMÄNKIN MONIKULTTUURIPROPAGANDAN

ILTALEHTI kirjoittaa:

Ympärileikkaus lastenohjelmassa

Yle hyllytti kohujakson

Sunnuntai 1.1.2012 klo 22.02 (päivitetty klo 22.18)

Espanjalaista alkuperää olevassa Asha-sarjassa käsitellään erilaisia kulttuureja ja tapoja.

Lauantaiaamuna Ylen kakkoskanavalla esitetyssä jaksossa kerrottiin pojasta, joka jännitti tulevaa ympärileikkausta. Valkoihoinen, mahdollisesti juutalainen poika keskustelee äitinsä kanssa ennen ympärileikkausta.

POIKA: Minulla on paha aavistus.

ÄITI: Ei se mitään pahaa ole. Et ole ensimmäinen ympärileikattava.

POIKA: Mutta kun ajattelen, että ihoani leikataan...

ÄITI: Ihan pikku palanen vain, etkä edes huomaa sitä. Sinä olet nukutuksessa. Olet unten mailla, etkä tunne yhtään mitään.

Myöhemmin poika kertoo kavereille leikkauksesta.

LAPSET: Hei, älä ole vaatimaton! Aplodit sankarillemme!

Palautevyöry

Iltalehteen yhteyttä ottaneet lukijat hämmästelevät aiheen käsittelyä suomalaisessa tv-ohjelmassa.

- Ei kovin soveliasta pienille lapsille, kuinkahan moni vanhempi on saanut lapsilta kiusallisia kysymyksiä, yksi toimitukseen yhteyttä ottaneista lukijoista kummasteli.

- Itsekin katsoin tuon jakson ja meillä ei todellakaan lapset katso enää tuota ohjelmaa. Eikä kyllä muutakaan Ylen lähettämää lastenohjelmaa ilman minun valvontaa. Melkoista sitä lapsille näytetään. Ei taida kuulua suomalaiseen kulttuuriin ympärileikkaus, eikä varsinkaan se, että siitä pikkulapsille informoidaan oikein lastenohjelman muodossa.

Sarjan jakso on herättänyt kiivasta keskustelua myös Vauva-lehden keskustelupalstalla.

- Aivan törkeää lasten ajattelun johdattelua. Olisikin neutraaliin asiaan näkökulman tuomista, mutta ympärileikkaus ei ole normaalin pojan terveyden edistämiseksi ja tässä tungettiin huvileikkausta hyvin puhtaasti puoltavaa ajattelua.

- Yleltä kyllä moka, kun tällaista lähettää.

Osa jakson katsoneista tulkitsee Ylen kannustavan lasten silpomiseen.

Yle: Vedämme jakson pois

Ylen lasten- ja nuortenohjelmien päällikkö Teija Rantala kertoo, että kyseisestä ympärileikkausjaksosta oli tullut sunnuntai-iltaan mennessä 15 palautetta. Hänen mukaansa Yle ei missään nimessä kannusta silpomaan vaan ymmärtämään muiden kulttuurien tapoja.

- Sarja on lämminhenkinen, lasten ystävyyttä korostava. Ajatuksena on, että päähenkilöt, lapset, tulevat eri kulttuureista, ja vaikka heidän tapansa ovat erilaisia, niin lapset voivat olla ystäviä. Toisten kulttuurien tapoja ei tarvitse kavahtaa, Rantala sanoo.

- Tarkoituksena on tuoda esiin, että lapsetkin voivat törmätä tapoihin ja uskomuksiin, jotka ovat heille vieraita. Ylen tehtävä on kannustaa monikulttuurisuuden ymmärtämiseen.

Negatiivisen palautteen seurauksena Ylessä päätettiin sunnuntaina ottaa jakso pois jakelusta, jolloin sitä ei näe enää esimerkiksi Yle areenassa, missä muut ohjelman jaksot ovat edelleen nähtävissä.

Heti sarjan ensimmäisen jakson jälkeen palautetta tuli myös jonkin verran, jolloin Ylessä päädyttiin siihen, että sarja on ennemmin koululaisten kuin aivan pienten lasten ohjelma. Sarjasta on lähetetty Suomessa 31 jaksoa.

MARI PUDAS
mari.pudas@iltalehti.fi

SYYLLISYYDENTUNTEEN UUDELLEEN VIRKISTÄMISEKSI ANNE FRANK TAAS UUSINTANA YLESSÄ

YLE TEEMA, 2.1.2012, klo 18.00 Anne Frankin päiväkirja (7) (The Diary of Anne Frank) Uusi tulkinta nuoren Annen elämästä 1/5. Anne saa 13-vuotislahjaksi päiväkirjan. Siihen alkaa syntyä heti merkintöjä, kun isosisko saa virallisen kirjeen, joka mullistaa perheen elämän. T: BBC.

YLE TEEMA, 2.1.2012, klo 18.30 Anne Frankin päiväkirja (7) Salaisessa siivessä on vierähtänyt jo pari kuukautta, ja Anne huomaa muutoksia itsessään ja muissa. Pikkuasiat alkavat hiertää, ja arkiset asiat aiheuttavat huolia. Öisin pommit piiskaavat kaupunkia. 2/5.