YLEN TOIMITTAJAT PILKKIMÄSSÄ JÄLLEEN RASISMIA, TÄLLÄ KERTAA KAUHISTELLAAN POLIISIN PUHEITA

Mediakriittisille kansalaisille on jo pitkään ollut selvää, että rasismin jatkuvalla esillä pitämisellä julkisuudessa halutaan edistää suomalaisvihamielistä agendaa. Jos rasismista pitäisi puhua objektiivisesti, siitä melskaaminen valtamediassa olisi paljon vähäisempää, koska silloin puheeksi olisi otettava rotumuukalaisten valkoisia moninkertaisesti yleisempi vihanlietsonta ja rodullisesti profiloitunut väkivalta raiskauksineen. Valtavirran rasismidiskurssi ei kuitenkaan noudata journalistista puoluettomuutta, vaan julkisuudessa jo sanalla rasismi tarkoitetaan automaattisesti tilannetta, jossa sitä harjoittaa vain valkoinen. Paradoksaalisesti tälläinen tapa käsitellä rasismia on itsessään rasistinen, koska se tuomitsee valikoivasti vain yhden ihmisryhmän ja vieläpä perusteetta.

Ylessä tutkiva journalismi iskee harvoin kyntensä todellisiin ongelmiin ja tabuihin. Kun puhe tulee rasismista, tarkastelun kohteeksi ei oteta vierasrotuisten vihanlietsontaa ja rotuväkivaltaa, vaan syyllisiä etsitään ainoastaan kiltteinä maksumiehinä toimivista suomalaisista. Koska maastamme ei löydy Hollywoodin fantasioimia aitorasistisia valkoisten lynkkauspartioita, rasismi täytyy keksiä. Siksi jo pelkät arkiset puheet inhmillisissä vuorovaikutustilanteissa halutaan nähdä anteeksiantamattoman rasismin ilmauksina. Karrikoiden ilmaistuna valkoisen raiskanneen mustan nimittely on toimittajalle kuohuttavampi "teko" kuin varsinainen rotuprofiloitunut raiskaus. 

Tällaisia ajatuksia syntyy väkisinkin Ylen toimittajien viimeisimmistä rasismipilkinnästä, josta uutisoitiin myös tv:n päälähetyksessä pari päivää sitten. Ylen juttu poliisien tuhmista puheista perustuu sen verkkosivuilla julkaistuun laajaan "kohureportaasiin" Poliisi selviää rasistisista puheista yleensä varoituksella – poikkeuksellinen nauha paljastaa, miten joukko poliiseja alisti maahanmuuttajaa. Jo otsikosta käy implisiittisesti selväksi, että jutun tehneet Kaisu Jansson ja Riku Roslund haluaisivat kovempia rangaistuksia moisista ajatusrikoksista.

Haukottuvan pitkässä agendauutisessa saivarrellan lähes kahdeksan vuotta (!) sitten tehdystä äänityksestä, jossa turhautuneet poliisit laukovat muutamia totuuden sanoja kuulustellessaan väkivaltatilanteeseen osallistunutta ulkomaalaista. Normaalia kuulustelijoiden töykeyttä retostellaan kuin kyse olisi jotenkin poikkeuksellista suunsoitosta, koska kyseessä on ulkomaalainen. Sinänsä harmittomasta "rasistisesta" yksittäistapauksesta toimittajat maalaavat isolla penselillä kuvaa poliisin rasismista, joka pitäisi saada jollakin tapaa kuriin. Jutun tarkoitus onkin palauttaa rivipoliisit ruotuun vääristä ajatuksista:

Eniten rasistista puhetta kuulee haastateltujen poliisien mukaan kahvihuoneissa. Puheisiin puuttuminen on haastateltujen mukaan vaikeaa. Tiiviissä poliisiyhteisössä esiintyy haastateltujen mukaan puheiden hiljaista hyväksyntää.  Lähteiden Ylelle kertomat, rasistista kieltä käyttäneet ja asenteelliset poliisit työskentelivät eri puolilla Suomea ja heitä oli sekä johtotehtävissä että kentällä.

Euroopan Unionin ohjailema poliisijohto on toimittajien kanssa samoilla linjoilla ja haluaa nollatoleranssia rivipoliisien ulkomaalaisten arvostelulle. Joitakin poliiseja on jopa irtisanottu vapaa-aikanaan esittämiensä mielipiteiden vuoksi:

Toisessa potkuihin johtaneessa tapauksessa oli kyse Pohjanmaalla poliisina työskennelleen naisen ulostuloista perinteisessä mediassa.  

Poliisi kirjoitti lehden yleisönosastokirjoituksessa ja esiintyi televisio-ohjelmassa väittäen muun muassa, että poliisien sisäisen Facebook-ryhmän kirjoituksissa ei ollut näytetty olleen rasistisia sävyjä. Valtakunnansyyttäjänvirasto oli kuitenkin aiemmin todennut, että kirjoitukset saattoivat täyttää rikoksen tunnusmerkit.

Yksittäisten poliisien täysin legitiimi kansallismielisyys tai "ääriokeistolaisuus" nähdään jutussa vakavana uhkana, joka pitäisi ilmeisesti kitkeä pois irtisanomisilla. Yhdellä tarkoituksenhakuisesti esitetyllä yksittäistapauksella nimetön punavihertävä poliisi luo paranoidisti mielikuvan "äärioikeiston salaliitosta":

Osa tähän juttuun haastatelluista poliiseista kertoi tietävänsä kollegoja, joilla epäiltiin olevan kytköksiä ääriliikkeisiin. Yle kertoi aiemmin, miten äärioikeistoon liitetyt poliisit viestittelivät keskenään tappamisesta ja virkatietojen hyväksikäytöstä. 

– Äärioikeiston uhka on aito ja sen lonkerot ulottuvat poliisiin saakka, yksi haastatelluista poliiseista sanoi.

Nimettömän poliisin kommentti on selvä projektio punavihreiden pitkästä marssista läpi poliisi-instituution. Strategia on sama kuin taistolaisten sisäisessä ohjeistuksessa, jossa nuoria kommunisteja kehotettiin värväytymään armeijaan. Näkyvimpinä esimerkkeinä poliisiin soluttauneista politikoivista punavihreistä ovat ylikomisario Jani Taponen ja netti- ja nuorisopoliisina tunnettu Marko "Fobba" Forss. On sanomattakin selvää, ettei jutussa edes mainita poliisin uskottavuuden todellisesta uhasta ts. ideologisen vaikuttamisen halusta värväytyneistä totalitaristisista punavihreistä. Poliisihallinnon johtohan on jo tunnetusti miehitetty Suomen edun sivuuttavilla EU:n asiamiehillä, heistä pahamaineisimpana poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.

EU:lle ensijaisesti uskollinen maan poliittinen johto ja sitä peesaava valtamedia haluavat poliisista puhtaasti globalistis-multikulturaalisen ideologian puolustajan. Siksi poliisista halutaan savustaa ulos kaikki kansallismieliset ja suomalaisten huolia ymmärtävät virkamiehet. Sisäisen puhdistuksen välineenä käytetään rasismikorttia, jonka esittelemisessä valtamedia antaa sille ilmaisen näkyvyyden. Media luo jatkuvasti painetta puhdistuksiin, josta todistavat toistuvat "rasismia" kauhistelevat uutisnarraatiot, viimeksi tämä:  Helsingin poliisi piti vuosia kirjaa romanien liikkeistä – apulaispoliisipäällikkö kiistää etnisen profiloinnin mutta myöntää tehdyt virheet.

On totta, että valtion keskeisissä instituutiossa tarvitaan puhdistuksia, mutta ne pitäisi tehdä poliittisen korruption vastustamiseksi eikä sen puolustamiseksi. 

                                                      ********************************

Länsimaisten yhteiskunnan johtavalle nomenkaltuuralle Holokaustin™ avulla tehtävä nationalismin demonisointi on jo pitkään ollut sen propagandistisia ykkösprioriteetteja. Tästä on hyvänä esimerkkinä Ylen Historiadokumentit, jotka ovat lähes täysin takertuneet yhteen historiallisesti kyseenalaiseen yksityiskohtaan. 

Yle ei edes osaa hävetä historiallista puolueellisuuttaan ja monomaanisuuttaan kun se lähetti jälleen kerran kahtena peräkkäisenä keskiviikkona holokaustimuistelun. Poliittinen ja kulttuurinen pseudoeliitti toistaa ohjelmaesitysten yhteydessä holokaustiuskonnon liturgista pääasanomaa, sitä, "ettemme saa unohtaa". Me täällä Yle Watchissa taas sanomme, että mekään emme unohda – nimittäin olla kirjaamatta jälkipolville muistiin millaista yksisilmästä ja ideologisesti tarkoitushakuista propagandaa veronmaksajien rahoittama Yle pyrkikään holohöpötys-ohjelmillaan edistämään. 

Yle TV1, keskiviikko 5.5.2021 klo 19.00 Historia: Keskitysleirin lapset 

Theresienstadtin keskitysleiri tuli tunnetuksi kulttuurielämästään. Leirin lapsille pidettiin mm. piirustustunteja ja vanki Hans Krása kirjoitti lastenoopperan Brundibár, jota esitettiin vierailijoille. Ela Weissberger oli yksi eloonjääneistä ja dokumentissa hän kertoo leirin karusta todellisuudesta. T: Artisans du film/France Télévisions, Ranska HD ohjelmatekstitys (suomi) 54 min Ohjelman sivulle

Yle TV1, keskiviikko 28.4. klo 19.00 Historia: Anne Frankin muisto (12) 

Eva Geiringer syntyi vuonna 1929, samana vuonna kuin Anne Frank, ja pakeni sodan aikana perheensä kanssa Amsterdamiin, missä myös Frankin perhe piileskeli. Eva Geiringer selviytyi äitinsä kanssa keskitysleiriltä kuten myös Anne Frankin isä. Ohjelmassa käydään läpi molempien perheiden kohtalot, jotka kietoutuivat toisiinsa. T: ORF, Itävalta HD ohjelmatekstitys (suomi) 53 min

YLE MYÖTÄILEE KUN POLIISIYLIJOHTAJA HALUAISI KRIMINALISOIDA VIRANOMAISTEN ARVOSTELUN

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen tunnetaan parhaiten sotkeutumisestaan politiikkaan, joka on näkynyt räikeänä puuttumisena oppositioliikkeiden ja toisinajattelijoiden toimintavapauksiin. Näistä tapauksista tunnetuin lienee Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen (PVL) kieltoprosessi, joka lähti liikkeelle Poliisihallituksen johtajan Seppo Kolehmaisen vaatimuksesta. Koska kyseisen sortotoimen hämäristä taustoista on vaiettu, eräät yhteiskuntakriitikot ovat epäilleet, että Kolehmaiselle annettiin vain kasvot manööverille, jonka taka-alalla häärivät EU-agendaa palvelevat suomalaispoliitikot.

Joka tapauksessa Kolehmaisella on taipumusta vehkeilyllään rikkoa jatkuvasti vallan kolmijako-oppia. Hänen johdollaan poliisi on insitituutiona alkanut haalia itselleen valtaa, joka on kuulunut perinteisesti lainsäädäntö- ja tuomiovallalle. Esimerkiksi Pohjoimaista Vastarintaliikettä vastaan nostetun kanteen takana ei ollut syyttäjälaitos vaan Poliisihallitus. 

Oma lukunsa ovat Kolehmaisen viimeisimmät sekoilut al-Holin Isis-taistelijanaisten ja näiden lasten päästämisessä Suomeen. Hänestä on tehty oikeuskanslerille ainakin kaksi kantelua virkamiehen valehtelusta eduskunnalle. Asiakirjavuodot nimittäin paljastavat, että Kolehmainen on allekirjoittanut salaisen asiakirjan, jonka tavoitteena oli järjestää Isis-taistelijoiden vaimot ja lapset palautuslennolle Suomeen. Näin syvä yhteistyö punavihreän hallituksen kanssa kertoo tietenkin sekä Kolehmaisen omista puoluepoliittisista preferensseistä että tämän kykenemättömyydestä pitää näppejään erossa ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) poliittisesta suhmuroinnista.

Tällaisella ansioluettelolla Kolehmainen katsoo kuitenkin olevansa oikeutettu ripittämään sananvapauttaan käyttäviä suomalaisia. Tänään tulleessa Yle TV1:n Ykkösaamussa Kolehmainen saarnasi ainaista virttään "virkamiesten maalittamisesta" ja "vihapuheen" lisääntymisestä. Ylen verkkosivuilta löytyvässä jutussa Poliisiylijohtaja Kolehmainen huolissaan maalittamisesta: Pelko voi vaientaa jopa tuomareita, sadat poliisit harkinneet alanvaihtoa Poliittisen poliisin (PolPo) ykkösnyrkki yrittää ruikutuksellaan kerätä virkamiesgangstereilleen sääliä, jotta  jo nyt häpeällisesti typistetty sananvapaus saataisiin karsittua olemattomiin:

– Pahimmillaan maalittamista on saatettu kohdentaa niin, että virkamies luopuu virkatehtävistään. Syyttäjä ei enää lähde syyttämään näissä tapauksissa, tai pahimmillaan tuomari ei lähde tuomitsemaan, Kolehmainen sanoi.

Tällaiseen puolitotuuteen ei voi suhtautua muulla kuin vasemmistopoliitikon suosimalla sutkautuksella: paskapuhetta! Kolehmaisen puoluetausta ei ole tiedossa, mutta projisoinnin käyttäminen viittaa vahvasti vihervasemmistolaiseen mentaliteettiin. "Faktantarkastajien" sylttytehtaalta yleiseen kielenkäyttöön juurrutetulla uudistermillä maalittaminen halutaan valtamediassa viitata vain alamaisten virkamiehille antamaan suoraan palautteeseen. Tosiasiassa paljon yleisempää "maalittamista" ovat juuri syyttäjien politisoituneet toimet tavallisia nettikirjoittajia ja populistipoliitikkoja vastaan. Virkamiehiin kohdistuvaa, usein vielä täysin perusteltua kritiikkiä  huolestuttavampaa on kansanvallan kannalta esimerkiksi se, että maastamme löytyy valtakunnansyyttäjä, joka käyttää ideologisten mieltymystensä mukaisesti mielivaltaa ketä tahansa kansalaista vastaan. Lakien tarkoitus on suojella tavallisia kansalaisia, eikä niitä mielivaltaisesti käyttäviä kansanvihollisia!

Ylen verkkosivujen Kolehmainen-uutisesta vastannut pahamaineinen multikulti-propagandisti Anniina Wallius ei malta olla tuomatta omia näkemyksiään juttuun. Tämän hän tekee vaivihkaa tunnettujen tosiasioiden varjolla:

Tuorein julkisuuteen tullut tapaus poliisin henkilökohtaisesta roimimisesta sosiaalisessa mediassa on perussuomalaisten kansanedustajan Ano Turtiaisen Twitter-viesti.

Siinä hän nimitti ylikomissario Jari Taposta "munattomaksi nillittäjäksi" tämän kirjoitettua sananvapauteen kuuluvasta vastuusta.

Taponen on tehnyt rikosilmoituksen. Kolehmainen kertoo kuulleensa monilta muilta poliiseilta, etteivät he tee ilmoituksia, koska eivät halua antautua tai saattaa jopa perhettään entistäkin pahemmin maalittamiskohteeksi.

Toimittaja viestii, että ikään kuin koko juttu olisi pääpiirteissään tässä. Päältä päin katsoen moni huoleton lukija varmaan otaksuu näin, sillä hänelle ei ole avattu tapauksen yhteiskunnallisia ja poliittisia ulottuvuuksia, jotka ylipäätään tekivät rikosilmoituksen mahdolliseksi. Jälleen kerran emeritus professori Timo Vihavainen löysi case Taposesta sarkastisesti totuuden jyvän, joka on ollut valtamedialla koko ajan tahallaan kadoksissa:

Uusimmasta Suomen Kuvalehdestä huomaan, että siellä kolumnisti kirjoittaa otsikolla Solvaaminen on painostusta. Tämän yllättävän johtopäätöksen näyttävää oikeuttavan muutama letkautus, eritoten erään kansanedustajan eräästä aikuisesta poliisikomisariosta twitterissä käyttämä nimitys munaton nillittäjä.

Kirjoittaja pitää absurdina uutisoida somehäirintää – ilmeisesti juuri tällaista –yksittäisten henkilöiden välisenä nahinana. Tänä aikana näet lukuisat tutkimukset osoittavat vihapuheen isoksi demokratiaongelmaksi.

Asiantuntijaryhmä kuulukin vaatineen poliitikoilta päättäväisiä toimia ongelmaan puuttumiseksi. 

Somehäirinnän uutisoiminen henkilöiden välisenä nahisteluna palvelee kirjoittajan mielestä tätä agendaa, koska se hämärtää vihapuheen mieltämistä yhteiskunnalliseksi ongelmaksi.  

Tällöin kuulemma hämärtyy, että häirintä… on vallankäyttöä, jossa joitakin henkilöitä ja näkemyksiä pyritään vaientamaan…  

Kyllähän se ilmeiseltä näyttää, että liikkeellä nyt on kovasti halua vaientaa joitakin mielipiteitä ja ettei asiassa liiemmin keinoja kaihdeta. Jopa yleinen syyttäjä (!) on kuin onkin onnistuttu mobilisoimaan asiaan mukaan ja näyttää ihan siltä, kuin asialle haluttaisiin nyt vielä antaa tieteenkin siunaus.

Sekä Ylen Ykkösaamu ja siitä jutun kirjoittanut Anniina Wallius edustavat esivallalle nöyrää tiedonvälitystä. Kolehmaista ei haasteta politikoinnistaan ja töppäilystään mitenkään. Päinvastoin, Wallius myötäilee hänen kantaansa sananvapauskysymyksessä. Kun poliisiylijohtaja puhuu "vihapuherikoksista", joita Suomen laki ei edes tunne, toimittaja Wallius kirjaa sen juttuunsa sellaisenaan ilman välihuomautusta:

Vihapuherikosten muuttaminen asianomistajarikoksista yleisen syytteen alaisiksi helpottaisi, mutta sekään ei olisi koko ratkaisu, Kolehmainen arvioi. Lakimuutos on oikeusministeriössä harkittavana, hän kertoi.

Omana henkilökohtaisena mielipiteenään hän sanoi, että rikoslakeja ei tarvittaisi lainkaan, jos ihmiset osaisivat kunnioittaa toistensa ihmisarvoa.

Kommentista käy selväksi, että poliisiylijohtaja ei pidä suomalaisia kansalaisina vaan alamaisina, joiden toimintaa pitää yhä tiiviimmin valvoa ja jos mahdollista, sanktioida vielä nykyistäkin ankarammin. Toisin sanoen alamainen on Kolehmaiselle aina potentiaalinen rikollinen ja rikoksista inhottavin on hegemonisen valtakoneiston väärinkäytösten esilletuominen.

Puhuessaan Ruotsin katastrofaalisista rikostilastoista poliisiylijohtaja tyynnyttelee kansaa väittämällä länsinaapurin tilanteen olevan täällä vältettävissä. Mitään konkreettisia keinoja Kolehmainen ei kuitenkaan esitä, ei edes sitä helpointa kuten kehitysmaalaisten maahanmuuton tukkimista ja maassa olevien ulkomaalaisrikollisten karkottamista.

Hervottoman haastattelun kruunaa Kolehmaisen lopussa esittämät toimenpide-ehdotukset kutsumattomien kehitysmaalaisten "kotouttamiseksi". Päästessään vapaasti politikoimaan, poliisiylijohtajan jutut lähtevät välittömästi laukalle:

Hän pitää Suomessa ongelmana muun muassa sitä, että maahanmuuttajien pääsy töihin kariutuu tiukkoihin kielitaitovaatimuksiin, jolloin he jäävät ulkopuolisiksi ja mahdollisesti alttiiksi rikollisryhmien houkutuksille.  

Hän sanoo ymmärtävänsä, että suomen tai ruotsin taito on keskeinen integraation väline ja se on ollut ennakkoedellytys myös työpaikalle, mutta nyt systematiikkaa kannattaisi hänen mielestään kääntää.  

Kielen oppiminen on edelleen erittäin tärkeää, mutta Kolehmaisen mielestä töihin voisi päästä nykyistä helpommin ja kieliopinnot käydä sen jälkeen työn ohessa.  

– Työhön nopeasti, ja sillä tavoin rakentamaan suomalaista yhteiskuntaa.

Jokainen ymmärtää puheen kontekstista ettei poliisijohdon moderni apparatsikki tarkoita maahanmuuttajalla Ruotsista tullutta ohjelmistosuunnittelija Håkania tai Saksasta työn perässä saapunutta koneinsinööri Jürgeniä, vaan afrikkalaisperäistä, todennäköisesti laittomasti maassa oleskelevaa ammattitaidotonta vapaamatkustajaa. Tervejärkisille on ajatuksenakin sietämätöntä, että henkilöillä joilla ei ylipäätään ole mitään asiaa Suomeen, yritetään viranomaisten toimilla juuruttaa maahamme. Tuo joutoväki pitäisi välittömästi palauttaa Schengen-alueen ulkopuolelle, mieluiten kotiseuduilleen, jossa pippuri kasvaa. 

On pöyristyttävää, että poliisiylijohtaja ehdottaa taustoiltaan varmentamattomille muukalaisille vielä ohituskaistaa työelämään ikään kuin Suomessa ei olisi jo omasta takaa kotoperäisiä työntarvitsijoita! Viranomaisten pitäisi suojella suomalaisia, mutta Kolehmaisen puheenvuorosta päätellen poliisia kiinnostaa lähinnä vain ulkomaalaisten hyvinvointi. Varsinkin poliisijohto kantaa neuroottista huolta siitä, etteivät kaikki suomalaiset suhtaudukaan valtiojohdon ja viranomaisten vieraskoreuteen ilolla ja kutsuvat sitä siksi vihapuheeksi, josta pitäisi saada vapausrangaistus.

ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ ITSENÄISYYDEN PUOLUSTAJAT EIVÄT LÖYTYNEET PRESIDENTIN LINNASTA

Suomen 102. virallinen itsenäisyyspäivä sujui edellisvuosia hieman rauhallisemmin, vaikka valtion ja Helsingin kaupungin subventoimat äärivasemmiston räyhäräähkät yrittivätkin suunsoitollaan häiritä kahta kansallismielisistä marssitapahtumaa. 

Ylen uutisessa Poliisi: 612-kulkueessa oli 1 500 osallistujaa, äärioikeiston vastustajien mielenosoituksessa 2 700, kiinni otettiin 13 ihmistä annetaan melko odotettuja lukuja itsenäisyyspäivän tapahtumista. Tosin tällä kertaa pidätettyjen joukossa ei ollut äärivasemmiston vakioklovniksi tullutta Jari Lainetta, vaan hänen tehtäväänsä hoiti yli-ikääntynyt gootti, fyysikkonakin tunnettu Syksy Räsänen. 

Videolla (kohdasta 58:40 eteenpäin) Räsänen pidätyttää itsensä ja aatetoverinsa Till Sawalan vetämällä Soldiers of Odinin -mielenosoituskulkueen edessä itkupotkuraivarit. Ilmeisesti marssijoiden yhteishuuto  “Anarkisti, Antifa – rahavallan kassara" oli paljastavuudessaan Räsäsen iskupartiolle sen verran raivostuttavaa totuuspuhetta, ettei tutkapari voinut muuta kuin yrittää epätoivoisesti estää moisen ilmaisuvapauden jatkumista. Kyseiset punaräähkät olivat osa "rauhanomaista" anarkokommunistien masinoimaa Helsinki ilman natseja -kulkuetta, jossa tuoksui iltapäivälehtien mukaan koko ajan vahva kannabiksen lemu.

Ylen mukaan tiukkaa rajavalvontaa protestoineet häiriköt kuuluivat "ympäristöliike" Elonkapinaan, mikä on ekologisesta näkökulmasta katsottuna suorastaan tragikoomista; kehitysmaiden ylijäämäväestön "oikeus" tunkeutua korkean kulutuksen Pohjolaan jos mikä on ekologisesti kestämätöntä:

klo 17:21: Ympäristöliike Elokapina kertoo pysäyttäneensä äärioikeistolaisen Soldiers of Odin -marssin Helsingissä asettumalla istumaan marssin eteen Töölönkadulla. Järjestön mukaan mielenilmaus kesti muutaman minuutin. Poliisi hajotti tilanteen ja otti kiinni kaksi vastamielenosoittajaa, kertoo järjestö tiedotteessaan.

Poliisin antamien lukujen valossa yhteiskunnallinen polarisaatio ei ole vielä saanut suuria kansanmassoja jalkautumaan kaduille. Valtaosa kulutuskulttuurin ja mediaviihteen hypnotisoimista kansalaisista ovat tilanteeseensa tyytyväisiä kuin kylläiset syöttöporsaat. Titanicin kansituoleja vastaavilla kotisohvilla röhnöttäminen luo illuusion yhteiskunnallisesta turvallisuudesta, jota vahvistetaan vahtaamalla tarkkaan tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanottoa. Tosin tilanne voi lähiaikoina muuttua radikaalistikin, mikäli uusi pääministeri Sanna Marin pääsee toteuttamaan kulttuurimarxilaisia tuhofantasioitaan.

Hallitsevissa tiedotusvälineissä eniten julkisuutta sai odotetusti Soldiers of Odin -katupartiojärjestön "Turvallinen Suomi takaisin" -mielenosoitus. Mielenosoitusta seurattiin tarkkaan, koska sisäministeriö ja poliisijohto väittivät itsepintaisesti kyseessä olevan Kohti vapautta -liikkeen mielenilmaus. Kohti vapautta -liike on leimattu valtamediassa yksiselitteisesti PVL:n toiminnan jatkoksi, vaikka Supossa tiedetään hyvin, ettei liikkeellä ole toiminnallisia kytköksiä esimerkiksi Ruotsin PVL:ään. Jo viikkoja ennen itsenäisyyspäivää valtamedia yritti vasemmistolaisten professorien henkilökohtaisilla mielipiteillä luoda mielipideilmastoa, jossa uusi liike samaistuu hatarilla ja tarkoitushakuisilla aihetodisteilla suoraan PVL:ään.

Tämänpäiväinen Yle-uutisessa KRP selvittää Soldiers of Odinin itsenäisyyspäivän mielenosoitusta – Helsingin poliisin mukaan joukossa oli uusnatsijärjestön jäseniä myös SOO halutaan kytkeä Kohti vapautta -liikkeeseen, vaikka kumpaakaan organisaatiota ei ole vielä edes kielletty:

KRP kertoo Twitterissä arvioivansa, onko syytä epäillä, että mielenosoitus olisi uusnatsijärjestö Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) toiminnan jatkamista. Mielenosoituksessa nähtiin samoja banderolleja ja kuultiin samantyyppisiä iskulauseita kuin Pohjoismaisen vastarintaliikkeen marsseilla on kuultu. Lisäksi Helsingin poliisi kertoi aiemmin, että Soldiers of Odinin mielenosoitukseen osallistui henkilöitä, jotka ovat olleet mukana Pohjoismaisen vastarintaliikkeen toiminnassa.

Poliittisen poliisin (Polpo) johdossa on ilmiselvästi kuunneltu tarkkaan demlajuristeja ja demarivirkamiesten kuiskuttelua. Umpikierojen "juristiasiantuntijoiden" antamien tulkintojen tarkoitus on jo lähtökohtaisesti käydä ainoastaan sotaa kansallisradikaaleja liikkeitä vastaan. 

Ensinnäkin, marssilla näkyneet iskulausejulisteet kuten "Isänmaallinen kapina on parempi kuin isänmaaton laillisuus" eivät ole koskaan olleet esillä PVL:n marsseilla. Sitä paitsi ko. lause tunnettiin jo 1930-luvun Suomessa, joten sen omistusoikeutta on vaikea määrittää aivan samoin kuin huudettuja iskulauseitakaan. Millään järjestöllä ei liene rekisteröityä oikeutta yksinhuutaa sanoja "Timo Soini - kansanpetturi!". Tuo ja vastaavat huudot ovat totuudenmukaisia poliitiisia iskulauseita, joita voi käyttää kuka tahansa. Semminkin kun viranomaiset eivät ole ainakaan toistaiseksi voineet kieltää niitä PVL:n tunnuslauseina. Kielto vaatisikin korruptoituneelta oikeusjärjestelmältä aikamoista retorista akrobatiaa jo pelkästään siksi, ettei tuonkaltaisista iskulauseista ole ennen eikä nyttenkään nostettu yhtäkään rikossyytettä.

Myös syyte, jonka mukaan "Soldiers of Odinin mielenosoitukseen osallistui henkilöitä, jotka ovat olleet mukana Pohjoismaisen vastarintaliikkeen toiminnassa" on lakiteknisesti täysin invalidi. Suomen laki kun ei tunne "guilty by association" -syyteperustetta, sillä jos se tuntisi, voitaisiin mitä tahansa tilaisuutta, johon väitetty PVL.n jäsen osallistuu, pitää PVL:n toiminnan jatkamisena!

Soldiers of Odinin joutuminen juuri nyt tikunnokkaan ei ole yllättävää, sillä maata johtaa suomalaisvihamielisin sisäministeri sitten vuonna 1922 hengestään päässeen Heikki Ritavuoren. Maria Ohisalo on jo moneen otteeseen julistanut avoimen sodan kansallismielisiä vastaan ja on nyt solutettua oikeuslaitosta hyväksi käyttäen kriminalisoimassa kaiken "äärioikeistolaisen" poliittisen toiminnan. Vasemmistototalitaristeille on tyypillistä, että he eivät kestä avointa poliittista kilpailua ja väittelyä, jonka vuoksi he haluavat marginalisoida totuudenpuhujat.

Internetissä sananvapaus on kovista tukahduttamisyrityksistä huolimatta sentään sen verran vahva, että sieltä löytyy keitaita, joissa yhteiskunnallisista tosiasioista voidaan kertoa vapaasti. Esimerkiksi YLE ja HS eivät voisi koskaan julkaista  omilla foorumeillaan edes retusoitua versiota "Turvallinen Suomi takaisin" -mielenosoituksessa pidetystä puheesta. Jo pelkkä teoreettinen mahdollisuus, että aktiivinen osa kansalaisista saa kuulla pääkaupungin avoimessa tilassa ja Internetissä puheen, jossa muistutetaan Linnan juhlissa kekkuloineen valtaeliitin isäntiä myöten sotkeutuneen mm.  pedofiili- ja ihmiskaupparinkeihin, on liikaa pravdaa vaalivalle sisäministeriölle ja poliisille. Juuri korruption paljastamista korruptoitunut poliittinen valta pelkää eniten ja haluaa siksi kieltää kaiken kansallisen vastarinnan, jopa perinteistä kansallismielisyyttä edustavan SOO-järjestön. Se, miten se tässä tukahduttamisessa onnistuu, jää vielä arvailujen varaan. Jos totuus ja oikeus voittavat, syytettyjen penkillä istuvatkin ennen pitkää poliittinen johto eivätkä nationalistit.

                                                          ************************



TV1, 9.12.2019, klo 19.00 Historia: Jackie Kennedyn taistelu (12)

Vain harva tiesi mikä oli Jackie Kennedyn kanta rotusyrjintään. Silti koko aikuisen elämänsä ajan hän otti pieniä askeleita ja teki suuria valintoja tukeakseen syrjittyjä, omista häistään aina miehensä hautajaisiin. HD ohjelmatekstitys (suomi) 55 min
Linkki ohjelmaan.

Ylessä historia tarkoittaa yksinomaan Hollywood-natsismia ja valkoisten (ei siis mustien ym.) rasismia. Ohjelmanhankkijoille historia esittäytyykin suurena tarinana, jossa kaiken taustalla on taistelu valkoisten rasismia eli geneettis-kulttuurista itsesuojelua vastaan. Suurin sankari on tietenkin hän, joka kieltää rotunsa. Paitsi silloin, jos sattuu olemaan joku muu kuin valkoinen. Siinä tapauksessa hän on vastenmielinen rotupetturi.


TV1, 9.12.2019, klo 20.00 MOT: En haluaisi olla tyttö

Sukupuolen korjaukseen haluavien nuorten tyttöjen määrä on kasvanut voimakkaasti. Syytä ei tiedetä. Monet vanhemmat pelkäävät, että sukupuolen korjaaminen ei ole paras ratkaisu hoitaa vakavasti oireilevien nuorten ongelmia. HD ohjelmatekstitys (suomi) 29 min

Linkki ohjelmaan.

Yllättävä dokumentti Yleltä, sillä tällä kertaa ääneen pääsevät myös transhulluuden kriitikot. "Trendikästä" transvillitystä katuneet tytöt ovatkin asian parhaita asiantuntijoita. He kertovat myös vainosta, jota Setan transaktivistit ovat heitä vastaan harjoittaneet. Yllätyspisteet tällä kertaa Ylelle!

ENSIN KIELLETÄÄN KANSALLISSOSIALISTIT, SITTEN MUUT ISÄNMAALLISET

Demokrattisen kontrollin ulottumattomissa olevat taustavoimat määräävät ilmiselvästi maamme nykyistä poliisijohtoa. Poliisi ei ole enää neutraali valtion instituutio, vaan sen ovat kaappaneet kansalta tietämättä globalistiset ideologiset tahot. Poliisijohtoon onkin viime vuosina nimitetty poliittisin perustein kiipijöitä, joita ei kiinnosta Suomen yhteiskuntarauhan turvaaminen, vaan ainoastaan toimet, jolla suojellaan korruptoitunutta poliittista "eliittiä". Selvää on myös se, että poliisijohto ottaa käskyjä EU:n kabineteista, joissa taistellaan kaikin epädemokraattisin voimin jokaista kansallismielisyyden ilmentymää vastaan. Tavoitteena on tuhkahduttaa alkuunsa pieninkin protestimieliala, joka nousee halusta suojella kansallista suvereniteettia.

Räikein esimerkki poliittisen poliisin eli Polpon harjoittamasta mielivallasta on kieltää itsenäisyyspäiväksi suunniteltu Kohti vapautta -liikeen marssi. Uutisjutussa Helsingin poliisi kieltää Kohti vapautta -uusnatsiliikkeen järjestämän mielenosoituskulkueen itsenäisyyspäivänä myhäillään tyytyväisenä kun ruohonjuuritason protestit voidaan estää kieroilla laintulkinnoilla. On orwelliaisuuden huippu, että perustuslaillinen kokoontumisvapaus kielletään vetoamalla perustuslakiin:

Helsingin poliisilaitos on päättänyt, että kokoontumista ei voida pitää perustuslain, kokoontumislain, kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön tarkoittamana laillisena ja rauhanomaisena mielenosoituksena, jota oikeusjärjestys suojaa.

Miten polisii voi etukäteen tietää ja päättää, ettei mielenosoitus olisi rauhanomainen? Kyse ei ole muusta kuin ennakkosensuuriin rinnastettavasta laittomasta päätöksestä. On naurettavaa, että perustuslaillinen kokoontumisvapaus sivuutetaan vain sillä, että viitataan pelkän paperinpalan arvoisiin "kansainvälisiin sopimuksiin", joita vielä tulkitaan tulipunaisten ihmisoikeusjuristien linssien läpi.

Nimellisesti Helsingin poliisin tekemä päätös tehtiin tietenkin aivan viime tingassa, jotta oikeudellisia prosesseja ei ehdittäisi aloittaa. Ainoastaan sohvallaan röhnöttävä hyväuskoinen demarieläkeläinen kuvittelee, että kieltopäätös tuli paikallispoliisilta itsenäisesti. On selvää, että kieltopäätöksen takana oli EU:ta nuoleva poliittinen johto, jota ohjaa vahva punavihreän totalitarismin kädenjälki. Syyttävä sormi osoittaa yhteen maamme johtovaan kansanviholliseen, mukavihreiden sisäministeri Maria Ohisaloon.

Ohisalo julisti jo heti ministerikautensa alussa, että jo pelkkä kansallismielisten aatteiden julkituominen pitäisi kriminalisoida. Virkamieshallituksena jatkava Rinteen eronnut hallitus tulee uuden pääministerin saatuaan todennäköisesti pitämään Ohisalon sisäministerinä, joten suomalaisvastaiset sortotoimet eivät tule päättymään vain Kohti vapautta -liikkeen ilmaisuvapauden kieltämiseen. 

Ne kansallismieliset, jotka kuvittelevat, että poliittinen vaino rajoittuisi vain "natseihin", erehtyvät. Punatuhohallituksen toimet kansallismielisiä vastaan tulevat vain kiihtymään, mikäli pääministeriksi nousee Sanna Marin (sos. dem.). Silloin vaaravyöhykkeeseen joutuvat myös tavanomaiset kansallismieliset. Heidän oman etunsa kannalta olisikin tärkeä tukea ja nostaa esille se laillinen laittomuus, jota Kohti vapautta -liike nyt kohtaa. 

POLIISIJOHTO ITSENÄISPYYSPÄIVÄN AATTONA: EI SYYTÄ PELKOON

Poliisiylijohtjaja Seppo Kolehmainen.

Suomalaisia korvaamaan tarkoitetut kehitysmaiden voimavarat ovat jälleen osoittaneet kiitollisuuttaan maatamme kohtaan. Valtamediat ovat kertoneet näyttävästi, kuinka ulkomaalaistaustaisten matkustajien epäillään hyökänneen linja-autonkuljettajien kimppuun ja yrittäneen suistaa bussi vastaantulevia kulkuneuvoja päin. Tapaukset sattuivat  vuorokauden sisällä Loimaalla Varsinais-Suomessa tiistaina iltapäivällä ja Uuraisilla Keski-Suomessa tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Tähän mennessä mm. Yleltä saatujen tietojen mukaan tekijät ovat ulkomaalaistaustaisia nuorehkoja miehiä, jotka ovat kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita.

Näin itsenäisyyspäivän alla politisoitunut poliisijohto on ollut jo pari päivää varpaisillaan Oulussa alaikäisiin kohdistuneiden raiskaustapausten vuoksi. Ylen mukaan seksuaalisiin hyväksikäyttöihin epäillään osallistuneen jo ainakin kymmenen ulkomaalaismiestä, jotka näyttävät toimineen löyhähkön saalistusringin lailla. 

Kun massoja kuohuttavaan raiskausuutiseen lisätään pari bussiterrorismilta haiskahtavaa "yksittäistapausta", on Polpon johtajalla selittelemista, jotta monikulttuurin kasvukivuista kertovat uutiset eivät sataisi suomalaisten eli rasistien laariin. Ylen verkkosivujen uutisessa Poliisiylijohtaja hyökkäyksistä linja-autonkuljettajien kimppuun: Ei ole syytä pelkoon Seppo Kolehmainen yrittää niukkasanaisessa tiedonannossaan rauhoittaa sohvalla röhnöttäviä demarieläkeläisiä. Alamaisille esitetty viesti on käynyt jo moneen kertaan tutuksi: "Hajaantukaa, täällä ei ole mitään nähtävää! Kaikki on kunnossa."

EU:n etuja valvovan poliisijohtajan puheet turhasta paniikin lietsomisesta ulkomaalaisrikollisuuden ja -terrorismin kohdalla ovat huvittavia, kun tietää miten hysteerinen hän on ollut viimeiset pari vuotta Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) poliittisesta toiminnasta. Kolehmainen hämärine taustavaikuttajineen vaati itsepintaisen pitkään PVL:n kieltämistä poliittisin perustein, vaikka järjestöä ei ole tuomittu edes kryptisistä "vihapuherikoksista". Samaan aikaan tuhannet laittomat maassaolijat ovat syyllistyneet vakaviin rikoksiin, jopa terrorismiin kuten viime vuonna Turussa, mutta mitään konkreettisia toimenpiteitä asian korjaamiseksi ei ole tehty. Näin maamme poliisijohto priorisoi eri tavalla Suomessa asuvia ihmisiä.

Seppo Kolehmaisen  Ylelle antamassa kommentissa paistaa vahvasti läpi asenne, että suomalaisia toisinajattelijoita on syytä kohdella mitä ankarimmin, kun taas kutsumattomien kleptoparasiittien väkivaltaa on syytä tarkastella punaisten demarilasien läpi:

Poliisiylijohtaja ei halua hysterisoida tapahtumia. Kolemainen perää nyt poliisille ja viranomaisille työrauhaa, ja sanoo että ei ole syytä pelkoon.  

– Rikosnimikkeet ovat kohtuullisen arkipäivää, emme puhu mistään terrorismista. Tällä hetkellä viranomaiset tekevät parhaansa, jotta Suomi on jatkossakin turvallinen maa, Kolehmainen sanoo

Kolehmaisen puheet voi jättää omaan arvoonsa, sillä poliisi lietsoo itse pelkoja ja vaatii jatkuvasti lisää määrärahoja perustellaakseen Isosiskovaltion nettivalvontaa. Se näkeekin uhkia siellä missä niitä ei ole ja toisaalta luo uhkakuvia niistä, jotka eivät sellaisia ole. Muukalaislaumojen väkivalta, seksuaalisaalistus ja muu rikollisuus on noussut maassamme monikulttuurin myötä valtavasti, mutta hallitus (sisäministeri) ja poliisi eivät tee asialle mitään paitsi antaa merkityksettömiä puheenvuoroja, joissa toistuvat sanat "järkyttävää" ja "tätä ei saa tapahtua". Siksi on syytä kysyä, mitä ihmettä pitää vielä tapahtua ennen kuin valtiovalta ryhtyy tositoimiin?