Luonnonsuojelua keppihevosenaan käyttävän globalistipuolue Vihreiden onni on ollut media, joka on harvoin ryhtynyt ajojahtiin puolueen häikäilemättömiä poliitikkoja vastaan. Erityisesti poliittisen homomafian kovaan ytiimeen kuuluvaa ministeri Pekka Haavistoa on kohdeltu silkkihansikkain julkisuudessa. Vasta al-Holin vankileirin terroristivaimojen maahantuloon v. 2019 liittyvä tapaus pakotti valtamediankin ottamaan kritiittisen kannan Haavistoon. Etenkin nyt, kun perustuslakivaliokunta katsoi Haaviston menetelleen lainvastaisesti, koska hän halusi siirtää ulkoministeriön konsulipäällikön Pasi Tuomisen perusteettomasti uusiin tehtäviin.
Syy Haaviston laittomalle ratkaisulle oli Tuomisen vastahakoisuus olla päästämättä terrorismista epäiltyjä, enimmäkseen somalitaustaisia, "Suomen kansalaisia" al-Holin vankileriltä maahan. Haaviston tekemä hätäratkaisu on sitäkin raskauttavampi, sillä Tuominen epäili ministerin toimien potentiaalisten terroristien suhteen olevan laittomia. Luonnollisesti vihreiden tyyliin kuuluu, että virheitä ei tunnusteta eikä eroanomuksia jätetä. Siksi Haavisto haluaa pitää kiinni asemastaan, vaikka hänet on käytännössä todettu syylliseksi.
Normaalissa oikeusvaltiossa näin räikeän laittomasti toimiva ministeri olisi saanut jo tapauksen julkitultua välittömästi potkut. Jostain syystä vihreillä näyttää olevan eduskunnassa, valiokunnissa ja virkakoneistossa paljon hiljaista tukea, jonka vuoksi puolue voi harjoittaa rikollisin keinoin suomalaisvihamielistä ideologiaansa.
Ministeri Haaviston syyttämiskäsittely perustuslakivaliokunnassa on kuitenkin jossain määrin muuttanut valtamedian asennetta vihreiden omavaltaiseen suhmuroitiin. Haaviston ilmeisestä syyllisyydestä huolimatta – tai juuri sen vuoksi – vihreiden ryhmänjohtaja Jenni Pitko ja perustuslakivaliokunnan jäsen Outi Alanko-Kahiluoto yrittivät painostaa hallituskumppaineita puolustamaan Pekka Haavistoa. Tähän viimeiseen käänteeseen tarttui jopa vihreämyönteinen Helsingin Sanomat jutussaan Vihreät yrittivät poikkeuksellisilla keinoilla juntata hallituskumppaneita puolustamaan Pekka Haavistoa.
Toivottavasti tämä vihreiden khmerien junttauspolitiikka avaa edes sinisilmäisimpien myötäilijöiden silmiä. Oma lukunsa on puolueen tekopyhyys, sillä vihreät ovat kaikkein äänekkäimmin vaatineet oikeisvaltioperiaatteen noudattamista, vaikka kiertävät sitä itse kaikin keinoin. Röyhkeyden huippuna voi pitää Alanko-Kahiluotoa, joka syyttää lähettämiensä painostussähköpostien vuotajaa, mutta ei näe epädemokraattisessa vaikuttamisyrityksessään mitään moitittavaa.
Ikävä kyllä vihreiden omahyväinen virne naamalta ei vielä poistu, sillä ylioppilas Haavisto saa kaikesta huolimatta jatkaa korruptiotehtävässään. Sen verran syvällä puolueen lonkerot ovat valiokunnissa ja valtion hallinnossa. Tavalliset suomalaiset tuntevat tälläkin hetkellä ministerin toimet nahoissaan, sillä hän oli yhdessä elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren kanssa vastuussa sähkölaskujen kaksinkertaistumisesta vuonna 2013. Nykyinen oikeusvaltio on vitsi, toisin kuin oikeudenmukainen valtio, jossa Haaviston kaltainen venkula olisi pantu jo ajat sitten lukemaan tiilenpäitä.
Systeemi on kyvytön korjaamaan valuvikojaan.
VastaaPoista