Euroopan Unionin Neuvostoliittoa muistuttavat liittovaltiopiirteet alkavat tulla laki kerrallaan aina vain tunkeilevimmiksi. Sen kansallisvaltioille asettamien direktiivien tarkoitus on selvästi hajoittaa ja hallita kansakuntia, kylvää niihin eripuraa ja synnyttää kansalaisten keskuuteen tarpeetonta epäilyä. Tästä antaa kuvaavan esimerkin EU:ssa pari vuotta valmisteltu direktiivi, joka velvoittaa julkisen ja yksityisen sektorin työnantajia perustamaan sisäisen ilmiantokanavan, jossa ilmiantajan asema on lailla turvattu kuin DDR:ssä. Direktiivistä kerrotaan Ylen uutisessa Ilmiantokanavat tulevat myös suomalaisille työpaikoille – poliisit ottivat jo varaslähdön: ensimmäisen vuoden saldo 211 ilmoitusta:
Poliisin oma sisäinen ilmiantokanava näyttää mallia siitä, mitä tuleman pitää. Oikeusministeriössä sorvataan parhaillaan lainsäädäntöä, jolla mahdollistetaan EU:n niin sanotun whistleblower-direktiivin toteutuminen Suomessa. Sen avulla on tarkoitus suojella ilmiantajia, jotka havaitsevat työssään laittomuuksia tai väärinkäytöksiä.
Valtioiden julkiset sektorit ja yksityiset yritykset ovat aiemmin osanneet hoitaa asiansa täysin itsenäisesti, mutta Brysselin byrokraatit haluavat tässäkin tunkea nokkansa asioihin, jotka eivät heille kuulu. Jos Suomen edustajat unionissa palvelisivat Suomea eivätkä Brysseliä, he viittaisivat kintaalla mokomalle lainsäädäntöesitykselle. Sitähän he eivät tee, vaan päinvastoin ovat kiirehtimissä yhdessä kotimaisen virkamieskunnan kanssa miten ylikansallisen instanssin määräämä direktiivi saataisiin osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistä piirtoa myöten:
Suomella on aikaa vuoden 2021 joulukuuhun asti saattaa kansallinen lainsäädäntö direktiivin mukaiseksi. Direktiivi velvoittaa työnantajaa perustamaan sisäisen ilmiantokanavan. Sen avulla työntekijät voivat nimettömästi ilmoittaa väärinkäytöksistä ja laittomuuksista. Lisäksi tulee perustaa ulkoinen ilmoituskanava, jossa laittomuuksista voi kertoa suoraan viranomaisille.
Ilmiantokanavavelvollisuus koskee niin julkista kuin yksityistäkin sektoria. Esimerkiksi yritykset, joissa on yli 50 työntekijää tai kunnat, joissa on yli 10 000 asukasta joutuvat perustamaan sisäisen kanavan väärinkäytöksista ilmoittamiseen.
Uuden EU-direktiivin tarkoitus on legitimoida ilmiantokulttuuri laajemmin yhteiskunnassa. Tällä taas halutaan selvästi heikentää kansalaisten keskinäistä luottamusta kansallisvaltioiden sisällä; keskenään riitelevästä heikosta kansakunnasta hyötyy ainoastaan ylivaltaan pyrkivän Unioni. Halpamaista stasi-kulttuurin iskostamista olisi helppo kritisoida, mutta Yle on valinnut toisen linjan. Se kertoo ilmiantamisen olevan iloinen asia, jonka vuoksi suomalaistenkin pitäisi olla kiitollisia EU:n uudesta direktiivistä.
Ilman moraalista ulottuvuuttakin tämä hanke on itsestään hanurista koska suunnitellussa muodossaan se tuottaa runsaasti kiusantekomielessä tehtailtua sontaa, joka ei taatusti palvele mitään asiallista etua.
VastaaPoista