AMERIKKA ASKELEEN LÄHEMPÄNÄ VASEMMISTON PROVOSOIMAA SISÄLLISSOTAA, MUTTA YLE SYYTTÄÄ KAIKESTA TRUMPIA

USA:n Kenosha elokuussa 2020.

Uutiset viime päivien Yhdysvalloista viestivät maan siirtyneen jälleen piirun verran lähemmäs sisällissotaa. Pääsyyllinen kulttuurisodan muuttumisesta kaupunkisodaksi löytyy liberaalina (sic) itseään pitävästä totalitaristisesta vasemmistosta, joka on haastanut perinteistä Amerikkaa tuhoisin seurauksien aina 1960-luvulta saakka. Tietenkin mediatilaa hallitsevien "edistyksellisten" tulkinnoissa asia esitetään päinvastaisena valhenarraationa, jossa katuaggression alkulähteeksi nimetään epämääräisesti "etuoikeutettu valkoinen Amerikka poliisivoimineen". 

Joka tapauksessa mustien jengiläisten ja valkoisten äärivasemmistolaisten mellakointia, väkivaltaa ja nyt jo avointa kapinaa on mahdoton kiistää, joten se yritetään selittää parhain päin. Siksi Demokraattipuolue ja kansainväliset uutistalot eivät ole vielä kertaakaan tuominneet mellakoijien väkivaltaa, vaan päinvastoin sitä on puolustettu naftaliinista kaivetuilla kaunaisilla jälkimarxilaisilla huruteorioilla. 

Monilla läntisen maailman kansalaisilla ja asiantuntijoilla on omat epäilyksensä Amerikan mellakoista ja niiden syistä, mutta tästä huolimatta suuret korporaatiomediat ja valtiojohtoiset tiedotusvälineet ovat asettuneet riehumisesta vastuussa olevan Black Lives Matter -liikkeen puolelle. Uutisvirran yksipuolisena sanomana on, että tekevätpä rasistista identiteettipolitiikkaa ajavat BLM-vandaalit mitä hirveyksiä tahansa, he eivät ole viime kädessä itse syyllisiä mihinkään. Syyttömiksi heidät pestään ajamiensa "hyvien asioiden" ansiosta, vaikka niiden väitetty hyvyys-pyhyys ei ole muuta kuin äärivasemmiston kulttuurivihamielistä mädätystä. Sen sijaan syyllisen viittaa sovitetaan kotonaan istuville valkoisille heteromiehille, Donald Trumpille ja koko valkoiselle väestölle historian aamunkoitosta alkaen.

Valtamediassa ymmärretään, että suorasta valehtelusta jää helposti kiinni ja menetetään lukijoiden luottamus. Siksi tiedotusvälineet käyttävät mieluummin epäsuoraa valehtelua kuten asioista vaikenemista tai niiden kertomista yksipuolisesti vasemmistoliberaalin agendan kautta. Hämmästyttävintä tässä on se, kuinka samanlaista uutisointia eri maiden merkittävät mediatalot harjoittavat asioista, jotka liittyvät liberaalien kannattamiin elintärkeisiin teemoihin monikulttuuriin, maahanmuuttoon ja seksuaalipolitiikkaan. 

Vaikka Suomessa Ylen pitäisi olla itsenäinen kansallinen media, se noudattaa silti pikkutarkasti samaa uutisointitapaa ja poliittista agendaa kuin suuret ylikansalliset uutistoimijat maailmalla. Esimerkkinä käy tapaus, jossa BLM-aktivistit murhasivat 24-vuotiaan valkoisen äidin Jessica Whitakerin heinäkuussa Indianapolisissa, koska tämä oli tokaissut "All Lives Matter". Yhdysvaltjojen valtamediat vaikenivat tapauksesta täysin, koska se ei sopinut sen esittämään narraatioon BLM:stä rauhanomaisena ja rasisminvastaisena liikkeenä. Suomessa Yle ja muut suuret mediat olisivat voineet kertoa asiasta ilman Yhdysvaltojen sisäpoliittista taakkaa, mutta tästä huolimatta ne päättivät seurata Washington Postin ja New York Timesin vaikenemispolitiikkaa. 

Tässä kohtaa on syytä muistaa, että valkoinen väestönosa ei ala juuri koskaan mellakoimaan mustien rikollisten tai mustien poliisit surmattua valkoisia. Näin ei pääse syntymään raflaavia uutisiakaan, mutta asia voisi olla toisin, mikäli media kertoisi edes osan niistä veriteoista, joita mustat tekevät moninkertaisesti valkoisia vastaan. Valitettavasti valkoisten etnomasokistinen apatia on tällä hetkellä niin laajaa, että mustan poliisin surmatessa valkoisen rikollisen pidätystilanteessa se nähdään värisokeasti pelkkänä tilastomerkintänä. Sitä vastoin mustan jengiläisen kuolema pidätystä vastuttaessa saa valkoiset liberaalit "sankarijournalistit" repimään otsikoita aivan kuin kyseessä olisi mitä pöyristyttävin rikos ihmisyyttä vastaan. 

Näin kävi vajaa viikko sitten Wisconsinin osavaltion Kenoshassa, jossa poliisi ampui pidätystilanteessa kättä pidempää autostaan hamunnutta mustaa väkivalta- ja seksuaalirikollista Jacob Blakea. Ylen Amerikan valtamediaa lainaavassa uutisessaaan Wisconsinin osavaltioon julistettiin poikkeustila – Jacob Blakea selkään ampunutta poliisia vaaditaan pidätettäväksi jätetään kertomatta pidätystilanteen kriittiset kohdat, jotka olisivat paljastaneet poliisien toimineen täysin ohjesääntöjen mukaisesti tilanteessa, jossa pidätetty hyökkää poliisin päälle ja vastustaa pidätystä. Paetessaan autolleen kuskin ovesta Blake yritti tarttua johonkin (paljastui sittemmin veitseksi), jolloin koulutetuilla poliiseilla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin ampua epäiltyä, jolla oli mahdollisesti jo ase kädessään. 

Yleäkin härsikimmin tapauksesta kertoi Helsingin Sanomat, joka yritti klisesesti leipoa tuomitusta raiskaajarikollisesta kunnollista perheenisää, jota rasistisen asehullu poliisi (joista osa mustia) vainoaa syyttä suotta. Jutun sokerina pohjalla isoisän "sankaruus" pyhässä "Black men have right to white pussy too"-kansalaisoikeusliikkeessä:

Valkovihamielisen liberaalimedian uutisoinnin ansioista Kenoshan lukutaitoiset mustat ehtivät järjestää ensimmäisen mellakan jo samaisena pidätyspäivänä. Lopulta ryöstelyyn kokoon kutsuneet viidakkorummut pärisivät siihen tahtiin, että parin päivän päästä Wisconsinin osavaltioon oli pakko julistaa poikkeustila. Eskaloituneesta tilanteesta kertoo myös Ylen uutinen Kenoshaan lähetetään yli 200 liittovaltion viranomaista mellakoinnin vuoksi.

Monet ovat ihmetelleet miksi Yhdysvaltojen muut vähemmistöt kuten meksikolaiset tai korealaiset eivät reagoi samalla tavalla kuin mustat. Mustien kohdalla konsensustodellisuus näyttää murtuvan jo siinä, etteivät he edes rysän päällä kiinni jäädessään koe tehneensä mitään väärää, vaan hokevat lähes aina "Dindu nuffin!". Mikäli pidätys raiskauksesta tai murhasta tapahtuu useiden tuntien jälkeen, afroamerikkalainen pidätetty uskoo olevansa viaton, koska ei ole juuri pidätyshetkellä tehnyt mitään rikollista. Tämä ajasta ja syy-seurausuhteiden logiiikasta vapaa tulkinta tarttuu myös "mustaan yhteisöön", joka ei näe pidätystä väkivaltaisesti vastustaneessa ja lopulta kuolleessa "veljessä" rikollista, vaan kunnon pojan high-schoolin päättäjäispuvussa. Eipä aikaakaan kun mustien omat korttelit ovat jo tulessa ja aasialaisten putiikit ryöstetty ilman BLM-liikkeen ohjeistustakin.

BLM-liikkeen anarkokommunistinen siipi yritti Kenoshan poikkeustilan aikana ottaa kaupunkia haltuunsa jahtaamalla paikallisia kodinturvajoukkojen edustajia, joiden he katsovat olevan presidentti Trumpin kannattajia. Keskiviikkoyönä lauma anarkisteja aloitti kaupungin keskustassa ryöstelyn, jota vapaaehtoisten aseellinen partio yritti estää. Lopputuloksena kaksi anarkistia, joista toinen oli juutalaistaustainen pedofiili Joseph Rosenbaum, saivat surmansa.

Ylen kertoo tapahtuneesta värittyneen versionsa Veera Pennasen ja Minna Pärssisen kynäilemässä uutisessa Kaksi kuollut ja yksi loukkaantunut mielenosoitusta seuranneessa ampumavälikohtauksessa Wisconsinin osavaltiossa. Uutisessa mutkia vedetään rajusti suoriksi jättämällä kertomatta olennaisia yksityiskohtia, jotka rikkoisivat narraation asehullusta nuoriso-trumpilaisesta, joka ampui lämpimikseen "rauhanomaista mielenosoittajaa" ensin päähän ja sai siksi peräänsä joukon vihaisia mielenosoittajia:

Torstaina julkaistujen muiden videoiden sekä lehtitietojen perusteella mies ampui tiettävästi ensin henkilöä päähän läheisen automyymälän pihalla ja pakeni sen jälkeen kadulle. Siellä hänet osoitettiin ampujaksi ja joukko ihmisiä lähti hänen peräänsä.

Useat vahvistetut silminäkijätodistajat puhuvat tapahtumien kulusta paljon tarkemmin, mutta valtamediat ovat vaienneet niistä. Esimerkiksi verkkolehti Nationalist Reviewin uutis- ja videoartikkelissa Black Lives Matter Threatens Family Of Teen Who Killed Rioters That Attempted To Murder Him tapahtumien kulku tiivistetään näin:

Rittenhouse was chased by a rioter who was holding a brick or rock wrapped in a plastic bag. The rioter threw the object at Rittenhouse as he made his retreat and continued to bullrush Rittenhouse after. Some users were quick to confuse the “rock” for a Molotov cocktail due to the lighting in one video making the semi-transparent bag look like flames. This doesn’t seem to be the case, but what difference does it make? 

The difference is simply between whether a 17-year-old boy face near certain death in the flames of a violent anarchist or near certain death from a bludgeoning to the head. 

The teenager had no choice but to use lethal force. Without taking the initiative to do so, the violent rioter would have likely killed him. This assailant was shot in the head and Rittenhouse quickly approached to render aid before seeing that another individual was already assisting the man. 

After incapacitating the aggressor, 17-year-old then attempted to retreat and turn himself into authorities. But along his route to the police line, he was attacked by the mob once again. Losing his balance, they pounced on him, with one rioter striking him in the head with a skateboard. Rittenhouse then let off multiple rounds, striking two more people. One was shot in the chest and another in the arm.

Nämä seikat ovat jo yleisessä tiedossa, mutta Yle keskittyy viimeisimmässä Kenosha-uutisessaan 17-vuotiaalle kaksi tapposyytettä USA:n Kenoshassa – epäillään ampuneen puoliautomaattikiväärillä protestoijia leimaamaan itsepuolustuksesi asetta käyttäneen pojan "poliisin ihailijaksi" ja "Trumpin kannattajiksi". Otsikossa on sentään korjattu se, ettei nuorukaista syytetä enää murhista, mikä jo nyt nähdyn näytön perusteella merkinnee syytteiden kaatumista oikeutetun itsepuolustuksen vuoksi. 

Agendauutisessaan toimittaja Inka Haukka toistaa olennaisista totuuspaloista riisuttua narraatiota, jonka mukaan 17-vuotias Kyle Rittenhouse kulki ase kädessä "mielenosoittajien" (mellakoijien, ryöstelijöiden) keskellä ikään kuin etsien ammuttavia kohteita. Vastaavasti pidätystilannetta väkivaltaisesti vastustaneen mustan seksuaalirikollisen Jacob Blaken tapaus pelkistetään kuvaukseen, jossa poliisi ampui häntä seitsemän kertaa selkään. Jos olisimme näin ohuiden tietojen varassa, Ylen agendalla saattaisi olla tiettyä uskottavuutta. Valheella kuten pimittämisellä on kuitenkin lyhyet jäljet ja Yle polttaa jälleen näppinsä tarkkaavaisten lukijoiden silmien edessä.

Tämä viikon uutisointi Wisconsinsin Kenoshan tapahtumista antaa oivallisen tapausesimerkin Ylen agendajournalismista. Pienellä vaivalla ja hakukonehaulla (Googleen politisoituhin algoritmeihin ei ole luottamista vaan kannattaa käyttää vaikka DuckDuckGo!:ta) on helppoo selvittää puuttuvat palat, jotka muuttavat tapahtumien kulun ja syyt lähes kokonaan.