ONKO RUOTSI JO YLITTÄNYT MAAHANMUUTTOINVAASIOSSA KOHDAN JOSTA EI OLE ENÄÄ PALUUTA?

Malmön Rosengårdin siirtolaislähiö. Normipäivä.

200 vuotta sotimatta ollut Ruotsi saavutti toisen maailmansodan ensimmäisinä vuosikymmeninä sellaisen hyvinvoinnin, vakauden ja turvallisuuden, jota tuskin yksikään muu maa on ennen kokenut. Saavutettuaan lähes kaiken Ruotsi jäi epätietoisena polkemaan paikoilleen, kunnes päätyi 1990-luvulta kansalliseen itsemurhaan, koska ei keksinyt muutakaan tarkoitusta tylsän rauhalliselle olemiselleen. Pohjolasta katsottuna Ruotsin etnomasokistinen kohtalo näytti ainutlaatuiselta, mutta valitettavasti sinikultainen virus on levinnyt myös Suomeen

Ruotsin kohtalo näytti vielä 1980-luvulla mahdottomalta Suomessa, mutta kaikista varoittavista esimerkeistä huolimatta maamme petoksellinen poliittis-taloudellinen eliitti on vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen ottanut mallia länsinaapurin päättymättömästä maahanmuutossa. Ne ongelmat, jotka näkyivät Ruotsissa 20 vuotta sitten ovat nyt todellisuutta myös täällä. Kylmäävä tosisia on, että maahanmuuttoinvaasion kiihtyessä Suomi saavuttaa entistä nopeammin Ruotsin etumatkan kansakunnan itsetuhossa.

Monietninen ja monirotuinen yhteiskunta on jo lähtökohtaisesti epävakaa ja mitä enemmän "diversiteettiä" haalitaan, sitä epävakaammaksi maa muuttuu. Tämän todistaa illan Ulkoilinja tv-dokumentti, jossa seurataan Ruotsin kolmanneksi suurimman kaupungin muuttumista etnisten rikollisyhmien hallitsemaksi pelon ja kaaoksen valtakunnaksi.

Yle TV1, torstain 4.10.2018 klo 22:00, Ulkolinja: Malmö - jengien varjossa 

Avointa huumekauppaa, pahoinpitelyjä, tuhopolttoja ja ampumisia. Millaista on elämä Malmön rikollisuuden rivaamilla alueilla? Ohjaus Minna Pye. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.

Ohjelmalinkki Yle Areenaan.

Ohjelma on selvästi räätälöity monikulttuurisuuteen epäilevästi suhtautuville katsojille. Ongelmista puhutaan, mutta niille annetaan kaikkia muita selityksiä kuin se itsestään selvin: etninen diversiteetti. Propagandistisista seireenin lauluista huolimatta se ei ole voimavara vaan ongelma itsessään. Sosiaalisen median kansalaisvaikuttaja Mika Virtanen analysoi tarkalla haukan silmällään ohjelman motiivit ja tarkoin rakennetun valhenarraation:

"Malmö, jengien varjossa" -ohjelma on jossain määrin poikkeus Ylen peruslinjasta, mutta Ylen peruslinja ei sen myötä muutu. Yle on vain huomannut, että ongelmia ei voi enää täysin peitellä, joten ongelmia täytyy ajoittain esitellä sopivassa valossa, ja suunnata ohjelmaa myös maahanmuuttokriittisille, joille Ylen perinteinen maahanmuuttajasiloittelu ei mene läpi. 

Ohjelmasta jäi mielikuvien tasolla mieleen, että Malmössä on huumejengejä, joissa on 200 jäsentä, jotka aiheuttavat kaikki ongelmat, muuten elämä maahanmuuttajalähiöissä on kivaa jalkapallon peluuta ja normaalia kauppa- ja ravintolatoimintaa. Näin ongelma saadaan näyttämään rajatulta ja kohtuullisen helposti hallittavalta. Tarvitaan vain lisättyä ja tehostettua poliisitoimintaa, harrastustoimintaa ja sosiaaliohjausta ... 

Ohjelma oli kuitenkin rivien välissä tahattomasti ristiriidassa edellisen näkemyksen kanssa. Ohjelman alussa haastateltua syyrialaista kauppiasta oli hakkaamassa 40 rikollista. Pitäisikö meidän ajatella, että viidesosa Malmön jengiläisistä oli kerääntynyt yhden Malmön kaupunginosan yhteen ravintolaan "hoitelemaan" yhtä miestä? Ei. 200 jengiläistä tarkoittaa jengien ydinjoukkoa, mutta heidän ympärillään pyörii paljon muitakin pienempiä ja suurempia rikollisia, joita he pystyvät käskemään (esim. kutsumaan tarvittaessa paikalle tekemään jotakin rikollista), ohjaamaan, käyttämään liiketoiminnassaan ja rekrytoimaan. Osa heistä ostaa huumeita omaan käyttöönsä ja/tai jälleenmyyntiin. 

Entäpä ne tilanteet, joissa Ruotsin poliisi on tullut esim. pidättämään jotain henkilöä, jolloin yhtäkkiä sadat maahanmuuttajat kokoontuvat paikalle lyömään kepeillä ja heittelemään kivillä poliisia, jolloin poliisit pakenevat paikalta? Pitäisikö meidän ajatella, että kaikki Malmön jengiläiset (ja enemmänkin), joista monet taistelevat keskenään verisesti, kokoontuvat yhtäkkiä yhden kaupunginosan yhteen tilanteeseen taistelemaan sulassa sovussa poliisia vastaan? Ei. Tällaiset tilanteet selittyvät kolmella tekijällä, jotka ovat osittain päällekkäisiä. a) Edellä mainitut jengiläiset, ja heidän käskyläisensä ja satelliittinsa. b) Laajennettu suku, useimmiten muslimeita, jotka puolustavat omiaan. Sukulaiset ovat velvoitettuja puolustamaan omiaan riippumatta tilanteesta. Jos suvun nuori mies on esim. varastanut autoja, sukulaiset katsovat silti, että ei-muslimi poliisilla ei ole oikeutta ottaa heidän sukulaistaan kiinni ja lähettää häntä vankeuteen. Siksi poliiseja kepillä lyömässä saattaa olla esim. omalla alueellaan rehellistä vähittäismyyntiä harjoittava mies, joka ei normaalisti osallistu rikollisuuteen. c) Uskonnolliset ja etniset motiivit, jotka yhdistävät laajempia, ehkä sekalaisempia joukkoja. Nämä ihmiset katsovat, että heidän alueensa on heidän reviiriään, ja siksi ulkopuolisia, esim. poliiseja, palokuntaa, lääkintähenkilökuntaa tai satunnaisia ruotsalaisia, on oikeus karkottaa väkivalloin. 

On helppo nähdä, että tulevina vuosina kaikki tämä toiminta muuttuu paremmin järjestäytyneeksi ja tehokkaammaksi. Edellä mainittu syyrialainen yrittäjä omistaa ruokakaupan ja ravintolan. Hänet hakattiin kun hän yritti laskuttaa normaalisti jengiläisiä ravintolassa syömästään ruuasta. Jälkeenpäin hänen autonsa poltettiin ja ravintolan ikkuna rikottiin. Siitä lähtien hän on antanut jengiläisten syödä ilmaiseksi ravintolassaan. Tästä ei ole pitkä matka siihen, että jengit alkavat myydä kauppiaille, ravintoloitsijoille ja muille yrittäjille "vartiointipalveluja". Jos niitä ei osta, seuraavana yönä yritykselle tapahtuu huomattavaa vahinkoa. Jos yrittäjä ei sen jälkeenkään osta "vartiointia", yritys tuhotaan kokonaan ja yrittäjään kohdistetaan väkivaltaa. Jne. Ne jengiläiset, jotka tehostavat toimintaansa tällä ja muilla tavoin, rikastuvat ja laajentuvat eniten, ja voittavat jengien välisen valtataistelun.

Ohjelman selkeänä viestinä on korostaa maahanmuutto-ongelman sosiaalista luonnetta kuten köyhyyttä, jolloin voidaan sivuuttaa rodulliseen dynamiikkaan liittyvät ratkaisemattomat kysymykset. Ohjaaja Minna Pye varoo tarkoin nostamatta kissaa pöydälle eli etnisten ryhmien välisen keskinäisen kilpailun, nollasummapelin, joka väistämättä johtaa myös väkivaltaiseen konfliktiin.

Maahanmuuton myötä lisääntyvä etninen kaaos synnyttää myös koomisia ilmiötä. Tästä kertoo Ylen uutinen Tappouhkauksia juutalaisille ja sianpäitä moskeijoissa – Malmössä rabbi ja imaami yrittävät yhdessä hillitä vihapuhetta. Riippumatta siitä ovatko juutalaiset uskonnollisia konservatiiveja vai maallistuneita liberaaleja, heistä lähes kaikki kannattavat maahanmuuttoa ja etnistä sillisalaattia, koska sillä voidaan heikentää valtaväestön valtaa ja yhtenäisyyttä omaksi eduksi.

Vaikka monet juutalaiset tervehtivät ja jopa edistävät ilolla kehitysmaiden massainvaasiota, heidän kannaltaan on ollut kuitenkin harmillista, että osa maahanmuuttajista on Israel-vastaisia palestiinalaisia ja islamilaisia fundamentalisteja. Nyt nämä tulokkaat ovatkin alkaneeet purra suosijoidensa kättä, mikä käy selväksi Malmön juutalaisvastaisissa hyökkäyksissä:

Malmön synagogassa ja muissa seurakunnan rakennuksissa on lisätty turvatoimia. Ajoesteet, valvontakamerat ja turvaovet suojaavat synagogan kaunista salia, jota koristavat lootuksenkukkakoristeet ja Daavidin tähdet ikkunoissa. Uhan takia monet juutalaiset tuntevat olonsa turvattomiksi eivätkä siksi uskalla käyttää julkisesti uskonsa tunnuksia.

Keskinäisestä vihanpidosta huolimatta juutalaisia ja islamilaisia yhdistää yhteinen intressi kantaväestöä vastaan. Jutussa mainittu Rabbi Hacohen vetää yhdessä Malmön Islam-akatemian imaamin Salahuddin Barakatin kanssa dialogi-projektia, "jonka avulla pyritään vähentämään ennakkoluuloja sekä lisäämään muslimien ja juutalaisten vuorovaikutusta". Yhteisen uhriutumisen avulla todellisiksi syylliseksi löydetäänkiin nynnyt ruotsalaiset ja muut Euroopan rasistit:

– Muslimina ymmärrän, miltä tuollaisen vihan kohteena oleminen tuntuu, Barakat sanoo.  

Hän kertoo, että Malmön moskeija on yritetty tuhopolttaa pariin otteeseen. Moskeijoiden ja rukoushuoneiden oviin on myös maalattu hakaristejä, ja niiden sisälle on heitetty sianpäitä.  

– Meille huudetaan: painu kotiin Mustafa! Lapsille puolestaan sanotaan, että he eivät saa leikkiä muslimilasten kanssa. Eikä muslimien ole helppo saada asuntoa Malmön paremmilta alueilta, Barakat kuvailee islaminuskoisten kokemaa syrjintää.  

– Juutalaisilla on kokemusta vähemmistönä olemisesta Euroopassa jo pitkältä ajalta. Se kokemus voi hyödyttää meitä muslimeita, sillä me olemme nyt Ruotsin suurin uskonnollinen vähemmistö, imaami Barakat sanoo.

Jutun loppupuolella pannaan iso vaihde päälle. Juutalaisten omista suvaitsemattomista rikoksista (mm. bolshevismi, mediamonopolit, koronkiskonta ym.) ei mainita tietenkään mitään, mutta sen sijaan rabbi Hacohelle annetaan mahdollisuus syyllistää kaikkia eurooppalaisia ja nostaa juutalaisten uhristatusta. Kriittinen lukija tietenkin ihmettelee jutun lopun käänettä, vaikka uutisartikkelin pääteemana piti olla Lähi-idän etnisen konfliktin siirtyminen maahanmuuton myötä Malmöön.

Hacohen muistuttaa, ettei antisemitismi ole tullut Eurooppaan maahanmuuton mukana. Sitä on ollut Euroopassa kristinuskon alusta alkaen, ja vieläkin juutalaisista viljellään käsitystä, jonka mukaan he ovat rikkaita ja ottamassa maailman haltuunsa.