perjantai 11. joulukuuta 2015

RUBEN STILLERIN ETNISET PAKKOMIELTEET

Yleverolla saa mm. kuulla Stillerin vittuilua suomalaisille.


Yle TV1, 11.12.205 klo 20:00,  
Pressiklubi 

Miten varmistetaan, ettei Suomeen halua kukaan? Keskustelemassa Li Andersson, Simon Elo ja Jouni Tervo.


Linkki Yle Areenaan.


Juutalaisen toimittaja Ruben Stillerin pakkomielteet ovat tyypillisiä juutalaisia pakkomielteitä, jotka liittyvät identiteettiin ja etnisyyteen. Kuten kaikkialla näkyvä empiirinen aineisto todistaa, länsimaissa toimivat vaikutusvaltaiset juutalaiset eivät ole esimerkiksi talouden tuotannossa kiinnostuneita fyysisestä teollisuudesta kuten elektroniikan valmistuksesta, vaan tajuntateollisuudesta, jossa hyvää bisnestäkin tärkeämmäksi nousee massojen tietoisuuden hallinta. Mediajuutalaisten indoktrinaatio on sionismin peilikuva; se mikä on hyvää juutalaisille, ei voi olla etnisessä nollasummapelissä hyvää Euroopan valkoisille kansoille. Siksi monet juutalaistoimittajat esittävät jatkuvasti näkemyksiä, joissa kiistetään kansa, kansallinen itsenäisyys ja normaalin seksuaalisuuden pohjalle rakentuva lapsirikas perhe, yhteiskunnan alkusolu. 

Lähes jokaisessa Stillerin Pressiklubi-ohjelmassa käsitellään väheksyvään sävyyn kansan olemassaololle keskeisiä peruskysymyksiä kuten populaation rakennetta ja seksuaalipolitiikkaa. Käytännössä tämä tarkoittaa jatkuvaa puhetta maahanmuuton ja seksuaalivähemmistöjen puolesta. Stilleriläisen indoktrinaation avainkäsite on tietenkin suvaitsevaisuus ja siitä johdettu valkoinen syyllisyys, jossa etenkin suomalainen mies "todistetaan" kerta toisensa jälkeen kelvottomaksi.

Propagandan perille menoa helpottaa tietenkin sopivasti valitut studiovieraat, jotka viime kädessä tukevat Stillerin agendaa. Mitään aitoa, vallitsevan hegemoniaa kyseenalaistavaa arvokeskustelua ei voi edes syntyä, kun demari-sionisti kutsuu aina studioon Systeemin poliittista korrektiutta vaalivia kuluneita naamoja kuten Kaarina Hazardin ja Maria Petterssonin. Samaa vihervasemmiston tantoista koostuvaa väkeä Stiller kierrättää vielä voimallisemmin Yle Radio Suomen Pyöreässä pöydässä (ent. Taustapeili) -ohjelmassa.


Harvassa ovat ne Pressiklubin jaksot, jossa puhuttaisiin vaikkapa taloudesta ja ulkopolitiikasta. Tällä kertaa Ruben kauhisteli sitä, kuinka hallituksen uusilla toimilla pyritään ehkäisemään maamme vetovoimaa turvapaikkaturistien kohdalla. Heti ohjelman alussa kävi selväksi, että Stilleriä on korvennut turvapaikkaturistien viime aikoina täysin omasta syystä hankkima kielteinen julkisuus mediassa. Tätä kielteisyyttä piti sitten kompensoida kliseisellä han-suomalaiset virheargumenttilla korostamalla, että onhan Suomessakin terroristeja viittaamalla muutamiin vastaanottokeskusten tuhopolttoyrityksiin: "Sinivalkoinen terrorismi [sic] on uusi normaali". Kaikkitietävän lukiolaistytön itsevarmuudella esiintyvä politiikan diletantti Li Andersson tarttui riemuiten tähän Stillerin tarjoamaan makupalaan ja taas saatiin kuulla täyslaidallinen vainoharhaista puhetta, kuinka media on muka välinpitämätön näistä asioista ja ennen kaikkea siitä, että "äärioikeistolainen" kabaali sen kuin paisuu valtaviin mittoihin ja uhkaa "arjen turvallisuutta" toisin kuin pikkukaupungeissa mellastavat kiimaiset partalapset. Kansallismielisten "edustajaksi" oli valittu aiemminkin Stillerin ohjelmissa esiintynyt sionisti Simon Elo, joka hyvänä väittelijänä osasi torpata suurimman osan Anderssonin mielettömyyksistä.

Stillerin ottaessa puheeksi itsenäisyyspäivän Helsingin tapahtumat, hän valehteli täysin chutzpah, kun hän väitti että äärioikeisto sekä äärivasemmisto olisivat hyökkäilleet toistensa kimppuun, vaikka pelkästään valtamedian varassa olevatkin tietävät, että ainoastaan anarkistit hyökkäsivät ja riehuivat. Sitten Stiller esitti Elolle ja Anderssonille lapsellisen kysymyksen, kumpi on vaarallisempi, äärioikeisto vai äärivasemmisto. Oikeistoliberaali Elo yritti tilastollisen vasemmistoterrorin esittelyn jatkoksi olla nokkela ja sijoitti kansallissosialistit äärivasemmistoon, mikä sai demari-Rubenin alaleuan väpättämään. Luonnollisesti myös Li Andersson oli pöyristynyt, vaikka mitään syytä reaktioon ei ollut, sillä kaikki studioissa olleet olivat väärässä. Kansallissosialismi on sekä oikeistolainen että vasemmistolainen järjestelmä, joten sen sijoittaminen puhtaasti jompaan kumpaan kategoriaan on lähtökohtaisesti virheellinen oletus tai sitten vain retorinen temppu.

Ohjelman lopun Moraalinvartija-osiossa Stiller nälvi tuttuun tapaansa ei vain "äärioikeistolaisia" vaan ennen kaikkea tavallisia suomalaisia. Äärioikeisto on kuulemma taas omimassa Suomen lippua (mitä symboleja kansallismielisten sitten pitäisi käyttää ellei kansallisia tunnuksia?), joten enemmistönä olevien tylsien suomalaismoukkien pitäisi alkaa heiluttaa kansallistunnuksena harmaata lippua, koska tämä on niin harmaa ja paska maa jo ilmastonkin puolesta. Kuka sanoisi jotain samantapaista juutalaisista ja Israelista maan suurimmalla tv-kanavalla parhaaseen katseluaikaan?



Yle TV1, 11.12.2015 klo 21:05, 
A-studio 

Turvapaikanhakijat töihin! Studiossa Startup Refugees -perustaja Riku Rantala, yrittäjä Abdi Osman, turvapaikanhakija Edris Bayan Shenwarai ja kansanedustaja Leena Meri (ps). #yleastudio HD



A-Studiossa oli taas 2-1 asetelma muukalaistamisagendan puolesta, kun vielä jäljellä olevia työpaikkoja muukalaisille tarjoavat Riku Rantala ja Abdi Osman väittelevät yhden maltillisen persunaisen kanssa. 

2 kommenttia:

  1. Simon Elo oli oikeassa, muut väärässä. Yle Watch paljastuu omien kirjoitustensa takaa kansallissosialistien äänenkannattajaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perustele. Saksa oli totalitaristinen markkinatalousmaa, mutta ei marxilainen. Vain fanaattinen libertaari voi väittää toista.
      Fakta: Simon Elo ON kristillinen proselyytti ja kristillinen sionisti, mikä on oksymoron. Se tosiasia, että osoitetaan kiistattomasti juutalaisten toimivan mediassa aktiivisesti ei ole sinänsä kansallissosialismia vuonna 2015. Kansallissosialistit vastustivat myös tupakkaa, koska se on myrkyllistä (fakta), mutta se ei tee tupakan vastustajista kansallissosialisteja ellei sitten halua käyttää lapsellista virheargumenttia Guilty by association.

      Poista