GLOBALISTINEN TALOUS TIENHAARASSA KORONAVIRUKSEN VUOKSI

Emme ole vielä lähelläkään koronaviruksen tartuntahuippua Euroopassa ja Yhdysvalloissa, mutta taudin taloudelliset vaikutukset näkyvät jo nyt niin terveiden kuin sairastuneiden keskuudessa. Myös Suomessa on annettu päivittäin tuhansia lomautuksia ja ravintola-alaa ravistelee konkurssiaalto. 

Viruksen leviämistä estävät koronakaranteenit ovat jäädyttäneet liikkuvan maailmantalouden, joka nojaa pitkälti  finanssikapitalistiseen rahoitusjärjestelmään ja aina Aasiaan asti ulottuviin  tuotantoketjuihin. Tämä on näkynyt selvimmin pörssikurssien ennennäkemättömän jyrkkänä laskuna, josta kirjoittaa Ylen Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Mika Hentunen kolumnissaan Markkinat eivät rauhoitu millään ja työttömyys kasvaa – Yhdysvaltain kesästä ennustetaan raastavaa. Aikamme materialistiseen talouskasvu-uskontoon sitoutunut Ylen toimittaja luottaa edelleen talouspaavien saarnoihin ja  pitää synkkiä talouslukuja vain ohimenevinä:

Pitkäaikaiseen lamaan ei vielä uskota, koska sokki on tullut talouden ulkopuolelta. Edessä on joka tapauksessa ennenkokematon pudotus.

Yhä harvemmat uskovat kuitenkaan selitykseen, että nyt iskenyt talouskriisi johtuisi pääsiasiassa ulkopuolisesta tekijästä. Siitäkin huolimatta, että valtamedian taloustoimittajat toistavat itseriittoisen talouden mantraa päivittäin. Sitä paitsi on harhaanjohtavaa pitää koronaviruksen leviämistä nykytalouteen kuulumattomana ilmiönä, koska vapaa työvoiman liikkuminen ja lentomatkustamiseen perustava turismi ovat keskeinen osa globaalitalouden dynamiikkaa.

Ei ole mikään salaisuus, että osakemarkkinoiden sukelluksen syynä on liian pitkään paisunut markkinakupla, jonka kohdalle osunut koronavirusepidemia puhkaisi. Niin ikään on tunnettua, että kuplan ovat synnyttäneet finanssikapitalistiset osakemarkkinat, jotka ovat nostaneet pörssikurssien arvoa enemmän kuin reaalitalouden kehitys. Ne finanssikapitalismin virheet, jotka olisi voitu korjata vuoden 2008 rahoituskriisin jälkeen, jätettiin tekemättä lyhytnäköisen ahneuden ja valtiolta saatujen pankkitukien vuoksi. Kun valheellisiin odotuksiin perustuvat finanssimarkkinat törmäsivät koronaviruksen kanssa kamppailevaan reaalitalouteen, se romahdutti nopeasti sähköisen ja globaalin pörssijärjestelmän. Yle Watch kirjoitti jo kaksi vuotta sitten epävakaasta talousjärjestelmästä, joka tulee kriisiytymään maailmalla yllättävän nopeasti valtamedian rauhoittavista puheista huolimatta.

Globaalitalouden napana toimivalla Yhdysvalloilla on ratkaiseva rooli nykyisessä talouskriisissä. Se on ajautunut virusepidemian myötä tilanteeseen, jossa likviditeetin kutistuminen ja kulutuksen dramaattinen lasku ovat johtamassa epätoivoisiin ratkaisuihin. Kongressi on hyväksymässä  1 800 miljardin dollarin talouden pelastuspaketin, jonka maksumiehiksi joutuvat viime kädessä veronmaksajat. Valtavirran uutisissa "ilmaisen lounaan" todellisista maksajista ei tietenkään hiiskuta juuri mitään. Pelastuspaketin erikoisin "yksityiskohta" on kuitenkin se, että tukivarojen kohdistamisesta päättävät rikollisista toimistaan tunnetun juutalaisen liikepankki Goldman Sachsin "asiantuntijat". Tämä pikku tieto kertoo osaltaan siitä, kuinka sidotut presidentti Donald Trumpin kädet ovat.

Yhdysvalloissa tukitoimet tehdään arvatenkin siksi, jottei talouden loppuun ajama kiertomoottori sammuisi kokonaan. Tästä kertoo viime päivien hälyttävät talousuutiset kuten Ylen verkkosivuilta löytyvä tuore juttu USA alkaa jakaa shekkejä kansalaisille – Tulevaisuudessa tarvitaan terveydenhuollon kriisipuskureita, sanoo Varman Risto Murto. Uutisessa kerrotaan valtion jakavan Fedin (Yhdysvaltain (((yksityinen))) keskuspankki) painattamaa helikopterirahaa kansalaisille, jotta kuluttaminen ja ostaminen eivät loppuisi seinään. 

Tällä toivottomalla manööverillä hallitseva talousjärjestelmä ostaa itselleen lisäaikaa, joka sekin saattaa loppua nopeammin kuin on laskettu. Mikäli reaalitalouden kompurointi jatkuu vielä pitkään, Fedin painokoneiden "ilmaiseksi" kuluttajille suoltamat dollarit voivat muuttua arvottomiksi. Kun valuutta menettää arvonsa, on edessä todellinen talouslama, jolle löytyy vertailukohta vain hyperinflaatiosta kärsineestä Weimarin tasavallasta 1920-luvulla. 

Huolimatta Amerikan poliittisen vaikutusvallan vähenemisestä sillä on edelleen huomattava rooli maailmanlaajuisesti verkottuneessa finanssikapitalismissa. Jos taas Yhdysvallat siirtyy tiukemmin protektionismiin ja hellittää pakon edessä otteensa maailmantalouden ratista, sillä tulee olemaan selviä vaikutuksia globalisaatioon etenemiseen. Silloin Amerikka ei  pelkästään peräydy, vaan se joutuu luopumaan myös taloudellista imperialismistaan. Tämän myötä kansallisvaltiot saavat taloudellista päätäntävaltaa, jonka pidäkkeetön globalismi on siltä ryövännyt.

Viimeistään koronviruksen synnyttämä shokki on aiheuttanut sen, että kansalaiset haluavat vahvaa valtiota ja kotimaista tuotantoa, jolla turvataan suuret varmuusvarastot kriisejä varten. On selvää, että  finanssipankkiirit ja  kansainväliset suuryritykset eivät halua luopua vapaaehtoisesti saamastaan asemasta, joten verhojen takana tullaan käymään vielä kovaa poliittista köydenvetoa. 

Joka tapauksessa koronoviruksen synnyttämä kriisi antaa kansakunnille ainakin mahdollisuuden irtaantua globalistien korko-orjuudesta. Samalle se suo kansalaisille tilaisuuden pohtia elämää muustakin näkökulmasta kuin materialistisen "hyvän" haalimisesta. 

Edit. Edellä mainitun Yle Watchin kirjoituksen Taloususkonto koetuksella – Maanantain kurssiromahdus (6.2.2018) viisi pääkohtaa tiivistävät hyvin sen, mikä on kansalaisille jaetun helikopterirahan todellinen taloudellinen motiiivi. Kyse on megaluokan Ponzi-huijauksesta:

1)Hyvin harvat ymmärtävät kulutusmyönteisyyden juuret ja olettavat, että kyse on kapitalismin luonnollisesta kasvusta. Todellisuudessa konsumerismi syntyy silloin, kun hallitus säätelee kapitalismia tarkoituksena luoda talouskasvua, jotta hallitus tulisi voimakkaammaksi.

2)Rikkaiden saamista verohelpotuksista säästyneistä varoista vain 5-10 prosenttia menee uuteen kulutukseen, kun taas tulonsiirrot alaluokan köyhille (varsinkin afromerikkalaisille) takaavat sen, että he tulevat kuluttamaan kaikki saamansa rahat ja näin rahan pumppaamiselle voidaan luoda talouteen keinotekoisesti uutta eloa.

3)Hallitus vei tämän vielä pitemälle kun se ymmärsi, että se voi ottaa lainaa luodaakseen tarvittavan rahan ja maksaa velkansa valuutta-arvon nousulla, joka on syntynyt lisääntyneestä rahan kysynnästä. Tämä on taas seurausta kansalaisten (varsinkin alaluokan) kulutuksen kasvusta, joka on kasvattanut rahan arvoa.

4)Tämä on synnyttänyt kehämäisen Ponzi-huijauksen: hallitus maksaa kansalaisille, jotka sitten ostavat valtavasti tavaraa, jolloin valuuttakurssien arvo nousee; hallitus lainaa tuota valuutta-arvoa vastaan ja kaataa enemmän rahaa kansalaisille, jonka jälkeen se verottaa jokaista tehdäksään hallinnosta (liittovaltio) entistä mahtavamman. Lopuksi se käyttää näitä verorahoja maksaakseen lainansa – teoriassa – ja aloittaa syklin uudestaan.

5)Kuluttajamarkkinoilla toimiva talouskasvu on päävastuussa globalismista, ylikansoituksesta ja suurimmasta osasta ympäristövahingoista. Jotta valtionhallinto olisi voimakas, se on käyttänyt kapitalismia ja pysyvää alaluokkaa kasvun aseena, joka on johtanut hallitsemattomaan kierteeseen, joka tulee lopulta rysähtämään kovaa alas.

TALOUSUSKONTO KOETUKSELLA – MAANANTAIN KURSSIROMAHDUS VASTA LOPUN ALKUA?

Aikamme pääuskonto on talous ja sen ylin jumala on talouskasvu. Ahneuden ja yksiulotteisein hyötyajattelun aikana oikeastaan mitään poliittista muutosta ei voi ymmärtää ilman taloutta. Se, joka osaa ennustaa taloutta ja aavistaa muutokset, osaa lukea myös politiikkaa. Populistisia virtauksia lukuunottamatta politiikka toimii nykyään pelkästään talouselämän juoksupoikana, jonka vuoksi talouden perusmekanismien ymmärtäminen on lähes välttämätöntä myös politiikan ymmärtämiselle. Mediassa tämä tiedetään hyvin, jonka vuoksi se reagoi herkästi pienimpiinkin pörssinotkahduksiin. Tämä näkyi tämän päivän ykkösuutisessa, joksi nousi Yhdysvaltain osakemarkkinoiden maanantainen lasku, joka ehti alkaa jo viime perjantaina. 

Ylen uutinen Pörssipäivä avautui Yhdysvalloissa heilahdellen – Yle seuraa pörssipäivää hetki hetkeltä kertoo jo pienoisesta paniikkitunnelmasta. Toisaalla mediajätti on kertonut tv-uutisissa, että pörssikurssien lasku ei ole ollut "läheskään niin suuri" kuin vuonna 2008, jolloin amerikkalaisten pankkien ja niiden jälleenlainaajien roskalainat maksukyvyttömille köyhille, lähinnä mustille, puhkaisivat asuntolainojen kuplan. Vaikka nyt tapahtuneen pörssikurssien laskun syynä ei olekaan asuntokupla, on se osoitus talouden ylikuumenemisesta ainakin Yhdysvalloissa. Silti Ylen talousasiantuntija Jari Järvinen on valmis rauhoittelemaan europpaalaisia analyysissään Trump löysää ja keskuspankki kiristää ruuvia, sijoittajat pelkäävät kumpi voittaa. Hänen mielestään suhdanteet ovat Euroopassa aivan toiset kuin Yhdysvalloisissa, jonka vuoksi ainakaan lyhyellä aikavälillä kurssien pudotukesta ei seuraa mitään vakavaa vanhalla mantreella. Tosin näin sanottiin myös vuonna 2008.

Kun katsotaan globaalitalouden suurempaa kuvaa tilanne näyttää aivan toisenlaiselta. Vaikka Donald Trump on noudattanut toisenlaista strategiaa kuin demokraatit, joille keskeistä on tulonsiirrot köyhille kulutuksen lisäämiseksi, synnyttää nykypresidentin talouselvytys yhtä lailla kulutuksen kasvua. Tämä on puolestaan hallitsevan Ponzi-talouden keskeisin moottori, josta kirjoittaa amerikkalainen yhteiskuntakriitikko Brett Stevens blogitekstissään Consumerism Arises From A “Circular Ponzi Scheme”. Kirjoitus koskee Yhdysvaltoja, mutta se on monilta osin pätevä myös valtaa hamuavan EU:n kohdalla. Kirjoituksen viisi pääkohtaa voidaan tiivistää seuraavasti:

1)Hyvin harvat ymmärtävät kulutusmyönteisyyden juuret ja olettavat, että kyse on kapitalismin luonnollisesta kasvusta. Todellisuudessa konsumerismi syntyy silloin, kun hallitus säätelee kapitalismia tarkoituksena luoda talouskasvua, jotta hallitus tulisi voimakkaammaksi.

2)Rikkaiden saamista verohelpotuksista säästyneistä varoista vain 5-10 prosenttia menee uuteen kulutukseen, kun taas tulonsiirrot alaluokan köyhille (varsinkin afromerikkalaisille) takaavat sen, että he tulevat kuluttamaan kaikki saamansa rahat ja näin rahan pumppaamiselle voidaan luoda talouteen keinotekoisti uutta eloa.

3)Hallitus vei tämän vielä pitemälle kun se ymmärsi, että se voi ottaa lainaa luodaakseen tarvittavan rahan ja maksaa velkansa valuutta-arvon nousulla, joka on syntynyt lisääntyneestä rahan kysynnästä. Tämä on taas seurausta kansalaisten (varsinkin alaluokan) kulutuksen kasvusta, joka on kasvattanut rahan arvoa.

4)Tämä on synnyttänyt kehämäisen Ponzi-huijauksen: hallitus maksaa kansalaisille, jotka sitten ostavat valtavasti tavaraa, jolloin valuuttakurssien arvo nousee; hallitus lainaa tuota valuutta-arvoa vastaan ja kaataa enemmän rahaa kansalaisille, jonka jälkeen se verottaa jokaista tehdäksään hallinnosta (liittovaltio) entistä mahtavamman. Lopuksi se käyttää näitä verorahoja maksaakseen lainansa – teoriassa – ja aloittaa syklin uudestaan.

5)Kuluttajamarkkinoilla toimiva talouskasvu on päävastuussa globalismista, ylikansoituksesta ja suurimmasta osasta ympäristövahingoista. Jotta valtionhallinto olisi voimakas, se on käyttänyt kapitalismia ja pysyvää alaluokkaa kasvun aseena, joka on johtanut hallitsemattomaan kierteeseen, joka tulee lopulta rysähtämään kovaa alas.