Läntisestä naapurinmaasta kertova Ylen pääuutinen tänään oli yhtiön verkkosivuiltakin löytyvä juttu Ruotsissa yritetään sopia maahanmuuttajien työllistämisestä – matalan palkan rinnalle tulisi mittava valtion tuki. Vaikka tv-uutisissa haastatellut suomalaiset asiantuntijat ja työmarkkinajärjestöjen edustajat eivät kannatakaan Ruotsin uutta työllistämismallia, on sen näyttävä uutisointi merkki siitä, että samanlaista mielettömyyttä tullaan aikanaan esittämään myös Suomessa. Tämä tulee tapahtumaan viimeistään siinä vaiheessa, kun maamme ulkomaalaisten osuus on sama kuin nyt Ruotsissa eli järkyttävät 25%. Ylen mukaan Suomessa on tällä hetkellä ulkomaalaisia 5% väestöstä, mutta määrä lienee todellisuudessa suurempi, koska tähän lukuun ei ole sisällytetty jo kansalaisuuden saaneita ulkomaalaisia kuten somaleja.
Uutinen kertoo irvokkaalla tavalla siitä millaiseen tilanteeseen joudutaan, kun valtio hylkää ajatuksen kansakunnasta ja pitää kansalaisia pelkkinä abstraktioina, vaihdettavina veronmaksaja-kuluttajina. Jopa yhteiskunnan keskeiseksi ideologiaksi nostettu taloudellinen hyötyajattelu kärsii, koska maahanmuutto ei juhlapuheista huolimatta olekaan kannattavaa. Tämä johtuu talousteorioiden vääristä premisseistä, joissa maahanmuuttajat nähdään poliittisesti korrektisti yhtä kyvykkäinä ja tuottavina riippumatta siitä, mistä maasta nämä tulevat. Yle:
Vaikka Ruotsin talous kasvaa, maahanmuuttajien työttömyys on pysynyt 23 %:ssa, mikä on neljä kertaa enemmän kuin syntyperäisillä ruotsalaisilla. Puolella tulijoista menee työllistymiseen peräti yhdeksän vuotta. Havalkin sanoo kuulleensa, että Ruotsin ammattikeskusjärjestöt ovat syksyllä sopineet uudesta palkkamallista, jolla maahanmuuttajat saataisiin nopeammin työllistettyä.Ruotsin työllistämismalli on kuin Yhdysvalloista peräisin oleva positiviinen syjintä, mutta vain ylimääräisillä steroideilla pumpattuna. Se on selkeästi rasistinen kantaväestöä kohtaan, sillä se palkitsee työpaikalla vain ulkomaalaisen eli käytännössä ei-eurooppalaisen. Erityisetujen antaminen ulkomaalaisille ei ole pelkästään merkki ruotsalaisesta kansallismasokismista, vaan myös konkreettinen todiste siitä, että eri populaatiot ovat jo lähtökohtaisesti kyvyiltään ja työmoraaliltaan erilaisia. Jos eri ihmisryhmien kyvyt olisivat samanlaisia, arfikkalaiset eivät tulisi Eurooppaan, sillä he loisivat vakaita yhteiskuntia ja riittävää varallisuutta kotikonnuillaan. Kun kehitysmaalaiset tulevat länsimaihin, he tuovat mukanaan oman lähtötasonsa ja moraalinsa. Siksi Eurooppaan väkisin tuotettu rodullinen erilaisuus ei todellakaan ole rikkaus, vaan laajalle levitessään kansakunnan heikkous.
************************
Toinen ruotsalaisuutinen Göteborgilaiset toivat synagogalle kukkia ja sydämiä, ruotsalaispoliitikot tuomitsivat polttopulloiskun jyrkin sanoin kertoo, kuinka monikultturismin innokkaimmat arkkitehdit joutuvat myös itse kärsimään projektistaan. Syynä iskuun lienee sionistien peukalon alla olevan Yhdysvaltainen presidentti Donald Trumpin päätös siirtää USA:n suurlähetystö pääkaupungiksi tunnustettuun Jerusalemiin. Suomen uutisten mukaan iskusta on pidätetty kolme tänä vuonna maahan tullutta arabia. Pidätyksistä kertoi myös Yle, mutta uutisessaan se jätti tuttuun tapaan kertomatta tekijöiden kansalaisuuden.
Juutalaisiin kohdistuvat tihutyöt länsimaissa ovat tätä nykyä pitkälti Lähi-Idästä ja Afrikasta tulleiden maahanmuuttajien käsialaa. Tämä on hyvin kiusallista monikulturismia saarnaavalle poliittiselle eliitille, joka yrittääkin vierittää syyn ainakin mielikuvien tasolla kantaväestön "natseihin". Näin myös Ruotsissa:
Oikeusministeri Morgan Johansson puolestaan sanoi Ruotsin television haastattelussa teon olevan "vastenmielinen rikos", jonka tekijöihin oikeuslaitoksen tulee suhtautua vakavasti. – Ajatukset kulkeutuvat 1930- ja 40-lukujen vainoihin. Niin käy aina, kun tällaista tapahtuu juutalaisia vastaan, silmien eteen nousee niitä kuvia. Emme voi hyväksyä, että tällaista tapahtuu Ruotsissa, hän sanoi SVT:lle.Ainoa todellinen ratkaisu lopettaa hyökkäykset juutalaisia vastaan olisi panna sulku Lähi-idän muukalaisinvaasiolle. Tämä näyttää olevan kuitenkin erityisen vaikeaa juutalaisille, jotka kannattavat muuta väestöä innokkaammin monikulttuuria, koska heille etnisesti fragmentoitunut yhteiskunta tuo eniten hyötyä ja valtaa.
************************
Yle TV1, maanantai 11.12.2017 klo 21:00, A-studio
Montako senttiä on urheilijanaisen euro? Juontajana Tuomas Kerkkänen. #yleastudio HD
A-studiossa ruoditaan urheilijoiden palkka-eroja pölhötasa-arvoisessa kontekstissa. Missäpä muussa. Asia nousi viikonloppuna esille, kun Yle julkaisi uutisen Suomalaisen naisen euro on kolme senttiä – Yle selvitti, kuinka valtaisa palkkaero huippu-urheilussa yhä ammottaa.
Tasa-arvopelleilyn koomisuus paljastuu väistämättä, koska ei haluta tunnustaa sukupuolten ja suoritusten tasoeroja. Viikonlopun Urheiluruudussa eräs jääkiekkopariskunta itki sitä, kuinka monet naiset harjoittelevat vähintään yhtä paljon kuin miehet, mutta saavat silti täysin eri palkkaa. Jos pelkästä treenaamisesta pitäisi maksaa, maailma olisi täynnä hyvin palkattuja huippuviulisteja ja shakinpelaajia. Syy miksi näin ei ole, pitäisi olla kaikille itsestään selvä. Paitsi Ylen toimittajille.
Huippu-urheilu ja siinä liikkuva raha toimii pääasiassa kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. On vaikea kuvitella, miten naisen ansiotasoa saataisiin kaikissa lajeissa nostettua, koska suuri maksava yleisö seuraa enimmäkseen miesten urheilua, koska se on suoritukseltaan parempaa ja mielenkiintoisempaa. Jopa naiset itse seuraavat mieluummin miesten urheilua kuin naisten. Koska tasa-arvo on uusi Jumala, pitäisi tätäkin "epäoikeudenmukaisuutta" jotenkin oikoa, vaikkapa jollain pakkolailla.
Yle TV1, maanantai 11.12.2017 klo 23:00. Kätilö (K16)
Helena, Vikasilmäksi haukuttu, rakastuu SS-mieheen Lapin sodan kynnyksellä. Antti J. Jokisen elokuva Katja Ketun romaanista. N: Krista Kosonen, Lauri Tilkanen, Pirkka-Pekka Petelius, Tommi Korpela. Suomi 2015. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi. K16
Jostain syystä toisen maailmansodan natsit ovat viime vuosina kuumottaneet maamme feministisiä ja vasemmistolaisia naiskirjailijoita. Luultavasti syynä tähän on helppo moralismi, vaikka romaanien sekavalla monikerroksellisuudella sitä yritetäänkin peittää.
Pohjoisen feministiraivottarena tunnetun Katja Ketun romaanista tehty natsieksploitaatio Kätilö on juuri sellainen fantasia kuin elokuvaviihteen hyväkkäiltä saattaa näinä aikoina odottaa. Sekä Ketun romaani että elokuva sisältää häikäilemätöntä historian uudelleen tulkintaa, jossa totuudesta ei juurikaan välitetä. Tiedostava punaliberaali saattaa olla perillä elokuvan historiallisista erivapauksista, mutta hyväksyy tunnetasolla silti mitä tahansa, sillä ovathan kyseessä sentään arkkidemoneiksi nostetut natsit. Tällöin mikä tahansa voi olla periaatteessa mahdollista. Paitsi että ei ole.
Elokuvassa kuvataan saksalaisten Lapissa pitämiä sotavankileirejä, joissa tehtiin mengelemäisiä ihmiskokeita. Virallinen historia ei tällaista tietenkään tunne, mutta hollywoodilaisella mindfuck-metodilla tällaista ajatetaan kursailematta katsojan tajuntaan. Kuullaanpa elokuvassa tuttua vetistelevää mustalaisviuluakin, joka johdattaa ehdollistetun katsojan kuviin, joita on viljelty holokaustidokumenteissa runsaasti.
Oma lukunsa rainassa on Helenan ja SS-mies Johanneksen suhde. Oikeastaan juuri se paljastaa mikä tasa-arvon nimeen vannovissa feministeissä natseissa kiehtoo. Siinä alkavat kummasti korkeaposkisen maatiaistytön polvet heikottamaan, kun he ajattelevat komeaa SS-herrasmiestä, tuota brutaalin ylivertaista valloittajatyyppiä. Ehkä Katja Ketun romaanin Kätilö taustalla ei olekaan poliittinen vaan tukahdettu seksuaalinen motiivi.
