VEHKOO-OIKEUDENKÄYNNIN KUMOAVA PÄÄTÖS – VAIN TOIMITTAJILLA TÄYSI SANANVAPAUS

Professori Matti Tolvasella on syytä hymyyn kun oikeuden 
sijaan poliittinen väri voitti Johanna Vehkoon jutussa.

Kun tiedotusvälineiden ja hallitsevan nomenklatuuran edustajat puhuvat julkisuudessa ääni väristen oikeudesta sananvapauteen, he tarkoittavat tällä tietenkin vain toimittajia ja muita julkisen sanan virallistettuja käyttäjiä. Tätä kantaa edustaa myös politisoitunut korkein oikeus, joka vapautti kunnianloukkauksesta syytetyn toimittajan kansalaisvaikuttaja Junes Lokkaa vastaan käydyssä oikeusprosessissa. Asiasta kertoo Ylen uutinen Korkein oikeus kumosi toimittaja Johanna Vehkoon kunnianloukkaustuomion – Vehkoo: "Kyse ei ole vain minun sananvapaudestani".  

Korkeimman oikeuden mukaan toimittaja Johanna Vehkoo ei syyllistynyt kunnianloukkaukseen hänen nimitettyä oululaista ex-kaupunginvaltuutettua Junes Lokkaa muun muassa rasistiksi ja natsipelleksi. Korkein oikeus ei arvioinut tapausta sinällään, vaan perusti tuomion vastaajan aikaisempiin sanomisiin:

– Ottaen huomioon Lokan julkisuudessa esittämät tiettyjä ihmisryhmiä halventavat ja vihamieliset kannanotot, kirjoitusta kokonaisuutena arvioitaessa siinä käytettyjen ilmaisujen ei katsottu selvästi ylittäneen sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä, toteaa KKO tuomiossaan.

Sen sijaan syytettynä olleen toimittaja Johanna Vehkoo poliittista taustaa ei arvioitu mitenkään, vaikka hänen solvauksesta kytkeytyvät vahvasti julkisanottuun suomalaisvihamielisyyteen ja miesvihaa lietsovaan ideologiaan. Yle uutisessa tällä yksipuolisella "faktantarkastajalla" oli vielä otsaa hurskastella päätöstä sananvapauden voittona aitoon neuvostotyyliin:

– Ei ole kyse vain minun sananvapaudestani vaan kaikkien sananvapaudesta: voidaanko puhua äärioikeistosta ja sen toiminnasta vapaasti tilanteessa, jossa sen uhka on nousussa. Selkeästi Suomessa on ollut tarvetta tällaiselle ennakkopäätökselle.

Rasistiksi ja natsipelleksi leimaaminen on siis Vehkoon mielestä normaalia yhteiskunnallista keskustelua äärioikeistosta, johon kaikilla, erityisesti toimittajilla, pitää olla oikeus. 

Vihamielisen eliitin halussa oleva valtamedia on jo pitkään demonisoinut kansallismielisyyttä ja nähnyt vainoharhaisesti kaikkialla "äärioikeistoa", mutta Vehkoon mukaan tämäkään kampanjointi ei vielä riitä. Hänen mielestään toimittajilla pitää olla myös oikeus nimitellä kaikkia kansallismilelisiä, varsinkin silloin kun ne haastavat hegemonisen vasemmistoliberalismin ja niiden levittämät valtavirtavalheet ja pimitykset (mm. Lokan paljastukset Oulun rotumuukalaisten raiskausepidemiasta). 

Korruptoituneen median ylistämä mutta kansan keskuudessa pahamaineisena äärivasemmistolaisena agendatoimittajana syystä pidetty Vehkoo tuskin peräänkuuluttaisi samaa tarvetta korkeimmman oikeuden ennakkopäätökselle, mikäli  nimittelyn kohteena olisi petoksellinen vasemmisto, laittomat maahantulijat, islamilaiset fundamentalistit ja vaikutusvaltaiset juutalaiset. 

Samaa kaksinaamaisuutta edustaa punaisen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen. Ylen uutisessa "Tämä oli sananvapauden voitto" – rikosoikeuden professorin mukaan toimittaja Johanna Vehkoon vapauttava tuomio ohjaa nyt lainkäyttöä voitonriemua uhkuva yliopistopoltirukki katsoo, että "varsin leimaavienkin ilmaisujen käyttäminen voi olla sallittua silloin, kun sen katsotaan liittyvän yhteiskunnalliseen tai poliittiseen keskusteluun". Muuttujat muutettuina Tolvasen näkemyksen pitäisi pysyä samana, mutta näinhän ei tietenkään ole kun syytetyn poliittinen väri muuttuu. 

Tämä on näkynyt mm. hänen intonaan puolustaa syyttäjää oikeusprosessissa, jossa kansanedustaja Päivi Räsästä syytetään homoutta arvostelevan Raamatun lainauksen käytöstä mielipidekirjoituksessaan. Ylen uutinen Tutkijat kummeksuvat: Päivi Räsänen yrittää käydä oikeutta mediassa mielenosoitusten saattelemana ennen käräjiä on julkeudessaan mitä härskein, sillä siinä juuri professorit käyvät julkisuuden kautta itse oikeutta kansanedustajaa vastaan. Lainsäädäntöämme vääristäneeseen äärivasemmistolaiseen lobbausjärjestö Demlaan kuuluneen Tolvasen kitkerä asenne Räsäsen tapausta kohtaan kertoo, ettei hän panisi pahakseen jos kansanedustaja tuomittaisiin ajatusrikoksesta. 

Aikaisemmin Tolvanen on osoittanut tyytyväisyyttään Ilja Janitskinin saatua poliittisen sananvapaustuomion MV-lehdestä. Professorin poliittisesti valikoivasta sanavapauskäsityksestä kertoo niin ikään tapaus, jossa hän oli median ajojahdin tukemana ensimmäisenä vaatimassa Perussuomalaisten nuorille tuomiota järjestön käytettyä sananvapauttaan poliittisessa twiitissään. 

Tolvaselle sanavapaus tulee tärkeäksi vasta silloin kun sillä pitää turvata äärivasemmistolaisten toimittajien oikeus solvata poliittisia vihollisiaan. Vehkoon tapauksesta hän toteaa tahattoman orwellilaisesti ylimmän oikeusasteen ratkaisun olevan "sananvapauden kannalta erittäin myönteinen":

– Käräjä- ja hovioikeus painottivat enemmän kunnian suojaa ja korkein oikeus taas sananvapautta. Mielestäni tämä korkeimman oikeuden ennakkopäätös on sananvapauden voitto. Se varmasti tulee ohjaamaan syyttäjien ja tuomioistuinten toimintaa.

Professori on varmasti oikeassa siinä, että päätös tulee ohjaamaan jo entisestään politisoituneiden ja vapaamuurirvelikytköksisään tunnettujen syyttäjien ja oikeusistuimien toimintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nyt mielivaltainen äärioikeistolaiseksi leimaaminen saa virallisen syytesuojan kuin missä tahansa totalitaristisessa valtiossa, jossa poliittisesta oppositiosta tehdään vapaata riistaa. Tilanne ei eroa mitenkään Neuvostoliitosta: sananvapaus suodaan vain virallista valhetta toitottaville toimittajalle kun taas tavallinen kansalainen saa varoa sanojaan.