tiistai 25. tammikuuta 2022

ALUEVAALIT DEMOKRATIAILVEILYN JA BYROKRATIAVALTION RIEMUVOITTO

Viime sunnuntaina käydät ensimmäiset aluevaalit osoittivat jo äänestysprosentillaan tarpeettomuutensa. Yli puolet äänestysikäisistä (52,5%) jätti äänestämättä, mikä kertoo, ettei maakuntahallinnolla ja sosiaali- ja terveyshallinnon uudistuksella ole kansan enemmistön antamaa mandaattia. Ylimääräisen hallintohimmelin rakentamisesta näyttää olevan kiinnostuneita enimmäkseen naiset, koska verorahoituksen varassa toimiva byrokratia suosii eniten heitä. Aihe on valtamediassa tabu siitä huolimatta, että yleisesti tiedetään naisten saavan enemmän tulonsiirtoja (mkl. terveydenhoito) kuin miehet, vaikka he tuovat keskimäärin miehiä vähemmän rahaa verokassaan. Sosialistista byrokratiavaltiota kannattavassa Ylessä naisvaltuutettujen enemmistö otettiin tietenkin ilolla vastaan, josta kertoo agendauutinen Näin aluevaaleissa tehtiin historiaa: enemmistö valituista on naisia, ja tutkijan mukaan yksi syy on se, että vaaleihin lähdettiin puhtaalta pöydältä.

Ensimmäisten aluevaalien äänestäjäkunta koostui suurelta osin järjestelemään luottavista "tolkun ihmisistä", mikä näkyi perinteisten valtionhoitopuolueiden voittona. Vaikka Helsinki ei ollutkaan mukana vaaleissa, se tuskin olisi muuttanut valtakunnallista tulosta, jossa Kokoomus sai äänipotista 21,6 prosenttia, SDP 19,3 ja Keskusta 19,2 prosenttia. Vanhan vallan puolueille vaalitulos oli mieluisa, koska se sinetöi niiden keskinäisen poliittisen sopimuksen. Jo paljon ennen vaaleja perinteinen valtakolmikko suhmuroi keskenään ja ajoi eteenpäin Sote-uudistusta, jota kansan enemmistö ei kalliina ja turhana ole halunnut. 

Kolme suurta saivat sote-uudistuksen keskinäisessä diilissään kukin jotain itselleen, mikä kaikki on lopulta pois veronmaksajien selkänahasta. Kokoomusta rahoittavat yksityiset lääkäripalvelut saivat valtavat markkinat, Kepu omat maakuntahallintonsa ja demarit lisää verorahoitteista byrokratiaa. 

Alhaista äänestysprosenttia voivottelevat Ylen asiantuntijat ovat tuskin aidosti harmissaan lopputuloksesta, sillä heillekin näyttää olevan tärkeintä sote-uudistuksen runttaaminen väkisin läpi. Asiantuntijoiden tyytyväisyyttä lisää myös persujen vaalimenestyksen notkahdus, vaikka vihreiden tappio samalla hieman kismittääkin. 

Ylen uutisessa Aluevaalien äänestysprosentti jäi matalaksi – tutkija: "Demokratian eriarvoistuminen näkyi erityisen räikeästiHelsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass selittää puolestaan alhaisen äänestysaktiivisuuden olevan merkki "eriarvoistumisesta":

– Aluevaaleissa näkyi erityisen räikeästi edustuksellisen demokratian elitisoituminen ja eriarvoistuminen. Hyvinvointialueille valittiin nyt hyvinvoivien äänestäjien toimesta hyvinvoivia valtuutettuja, Wass tiivistää.

On toki totta, että äänestämässä kävivät eniten nykymenoon tyyväiset korkeasti koulutetut, demarieläkeläiset ja hyvin toimeentulevat kansalaiset, mutta tämä ei selitä mitenkään sitä, miksi enemmistö jätti äänestämättä. Ylen jutussa jää kertomatta se ilmeinen totuus, että valtaosa kansalaisista yksinkertiaisesti antoi epäluottamuslauseensa sutena synteelle sote-uudistukselle. Toisin kuin Yle asiantuntijat antavat jutun lopussa ymmärtää, äänestämättömyys ei johtunut Persujen ja vihreiden kyvyttömyydestä saavuttaa äänestäjäkuntaansa, vaan yksinkertaisesti siitä, että nukkuvat eivät halua kasvavaa byrokratiaa, jolla elätetään poliittisten broilerien loisluokkaa.

Maakuntauudistuksen jatkokehittelyssä enemmistö politiikoista kannattaa aluevaltuutoistoille omaa verotusoikeutta, joka on jo valtiolla ja kunnilla. Samalla he ovat luvanneet, ettei uusi hallintokerros lisää kansalaisten verorasitetta, sillä tietty verotus siirtyisi vain pois valtiolta maakuntahallinnoille. 

Suomalaisia himoverottavan byrokratian tuntien tällaisiin lupauksiin on yhtä vaikea luottaa kuin "väliaikaiseen" autoveroon. Jos ja kun maakuntahallinnot saavat verotusoikeutensa, voi olla varma, että kansalaisten yleinen verotaakka vain kasvaa jo pelkkien byrokraattisten kustannusten vuoksi. Byrokratiakäsitteen luonut Max Weber (1864-1920) huomasi jo varhain modernin valtion byrokratialla olevan tapana tehdä itsestään korvaamaton siinä määrin, että se vain paisuttaa itseään seurauksista piittaamatta. Näillä vaaleilla yritetään nyt legitimoida Weberin manitsema hallinnollinen ikiliikkuja, kunnes veronmaksajat on verotettu kuolikaaksi.



2 kommenttia:


  1. Eero Paloheimo kirjoittaa blogissaan: "Vaalien tärkein viesti" erinomaisen osuvasti:

    Suomen ensimmäiset aluevaalit on nyt pidetty ja äänioikeutettujen vähemmistö valitsi valtuutetut. Nämä päättävät tärkeistä asioista. Media keskittyi voittajiin ja häviäjiin, riemuihin ja suruihin. Äänestyskielteisyys – vaalien tärkein viesti – jäi vähemmälle huomiolle ja kansaa pidettiin vain passiivisena. Kuitenkin: näissä vaaleissa äänestämättä jättäneet olivat ne aktiiviset. Miksi?

    Aktiivisen protestin jyrkin keino on äänestämättä jättäminen. Se on vastalause sille asenteelle, jota poliitikot osoittivat vaaleista päätettäessä, vaaleihin valmistuessa, alueiden nimittämisessä ja vaihtoehtojen esittämisessä. Kansan enemmistön vaikeneminen oli siksi oikeutettu.

    Vaaleista päätettiin hallitusneuvotteluissa kaupanteon sivutuotteena. Tärkein kysymys oli silloin, kuka pääsee hallitukseen, ei itse asia. Ei ymmärretty, että näin isoa asiaa ei pidä kytkeä ostamiseen eikä myymiseen. Lehmänkaupassa liikutellaan lehmän kokoisia asioita.

    Kun tällainen asia heitetään sokkona kehään, ei sitä ehditä perustella niillä kahdella tosiseikalla, jotka olisi pitänyt arkisesti ja ymmärrettävästi todistaa äänestäjille. Äänestäjille myytiin sikaa säkissä. Perusasiat ovat: 1. Miten uudistus auttaa kansalaista? 2. Mitä uudistus merkitsee veronmaksajalle?

    Alueita nimitetään ”hyvinvointialueiksi”. Tämä nimitys hakkaa lipevimmän kamasaksan myyntisloganit mennen tullen. Uudistusta ei ehditty valmistella. Siksi ei tiedetä, onko uusi malli entistä huonompi vai parempi kansalaiselle. Ei myöskään, kasvattaako se vai vähentääkö se veronmaksajan taakkaa. Nimitys on toistaiseksi valhetta.

    Vaalikeskusteluissa ilmeni, ettei yksikään puolue ollut edes likimäärin analysoinut asioita. Perustavia vaihtoehtoja ei esitetty. Keskustelua leimasi yhdeltä toiselle heitetyt toiveet asioiden luistamisesta. Toiveet ja tosiasiat liitettiin surutta toisiinsa.

    Suomen perustuslaissa ei kerrota mitä tehdä, jos äänestysvilkkaus vajoaa alle 50 prosentin. Nykyisellään se hyväksyy vähemmistön diktatuurin. Samalla perustuslakivaliokunta pohtii, onko Tytti Yli-Viikarin irtisanominen perustuslakimme mukaista. Keksisitte itsellenne parempaa tekemistä.

    VastaaPoista
  2. Kun tätä tekelettä kasataan kokoon ja yritetään saada se toiminaan niin edessä on katastrofi. Yksi tulevan sisällissodan kiihdyttäjistä!

    VastaaPoista