Länsimaiden globalistinen poliittinen luokka ja mediaeliitti viettävät tänään 27. tammikuuta holokaustiuskontonsa merkkipäivää, jota tavan kansalle tyrkytetään nimellä vainojen uhrien muistopäivä. Käytetystä yleisnimikkeestä huolimatta muistopäivä on varattu käytännössä yksinoikeudella vain juutalaisille. Tämä johtuu siitä, ettei esimerkiksi Ukrainan kansanmurhan uhreilla ja Kamputsean kommunistidiktatuurissa kuolleiden jälkeläisillä ole merkittävää mediaomistusta, jolla voisi tuoda esiin omaa historiaa suurelle yleisölle.
Juutalaisten toisessa maailmansodassa kokemasta kansanmurhanyrityksestä muistutti klo 18 Ylen tv-uutiset (kohdasta 09:20 min. eteenpäin). Uutistenlukija Hanna Visala kertoi Saksan liittopäivien muistotilaisuudesta, jossa puheenjohtaja Bärbel Bas muistutti, "ettei juutalaisvastaisuus ole jäänyt historiaan". Bärbel Bas:
Antisemitismi on keskuudessamme. Se ei ole vain yhteiskunnan laitamilla ja tietämättömyydessä. Se ei ole netin yksittäisiä juutalaivastaisia trolleja. Se on koko yhteiskunnan ongelma. Juutalaisvastaisuus on sisimmissämme.
Virallisen narrativin mukaan juutalaisten ja ei-juutalaisten eturistiriidoissa juutalainen on tilanteesta riippumatta aina syytön, sillä muu olisi antisemitismiä. Basin lausunto kertoo paljonpuhuvasti, kuinka anglosionistisen miehitysvallan alaisuudessa toimiva Saksan poliittinen johto matelee juutalaisen ylivallan edessä. Samalla se on osoitus kaikkiin eurooppalaisiin iskostetusta patologisesta asenteesta, jossa mitkään myönnytykset juutalaisille eivät ole riittäviä, koska pois pesemättömän perisynnin tapaan "juutalaisvastaisuus on sisimmissämme". On selvää, että etnisessä nollasummapelissä valkoisten etnomasokismi on juutalaisten sisäryhmäetua valvoville sionisteille mitä edullisin tilanne.
Vaikka onkin tärkeää keskittää huomio siihen, mitä negatiivisia asioita eurooppalaiset ovat valtavan propandakampanjan seurauksena alkaneet uskoa itsestään, vielä tärkempää olisi tarkastella, millaisia ikäviä asioita juutalaiset ovat alkaneet uskoa ei-juutalaisista. Valitettavasti kontrolloidussa mediassa ei ole mahdollisuutta keskustella avoimesti juutalaisten kielteisistä asenteista ja pyrkimyksistä ei-juutalaisia kohtaan. Tosin valveutunelle kansalaisille asia on käynyt helposti selväksi seuraamalla millaista politiikkaa vaikutusvaltaiset juutalaiset harjoittavat ei-juutalaisten kohdalla.
Sionistit ja liberaalijuutalaiset ovat olleet eturintamassa käsi kädessä ajamassa massiivista maahanmuuttoa (paitsi Israeliin), monikultturismia ja perhevastaista lgbt-ideologiaa. Nämä ideologiat ja poliittiset päätökset ovat olleet yksiselitteisen haitallisia valkoisille kansakunnille. Kyse on tietenkin vuosituhansisesta vihasta eurooppalaisia kohtaan, mutta ennen kaikkea tässä on kysymys juutalaisen sisäryhmän kilpailusta resursseista ja vallasta. Siinä ei ole sinällään mitään moraalisesti väärää, kunhan vain sama oikeus suotaisiin myös eurooppalaisille!
Koska tätä oikeutta ei suoda vapaaehtoisesti, eurooppalaisten täytyy itse vapautua kahleistaan. Kuten olemme nähneet, kansoistaan vieraantunut vihamielinen eliitti julistaa tuollaisen vapaudenkaipuun "populismiksi", "nationalismiksi", "fasismiksi" tai "antisemitismiksi" tapauksesta riippuen. Selvää kaikille on vain se, että niin kauan kuin nykyeurooppalaisia hallitaan perusteettomalla syyllisyydellä, he pysyvät alistettuina ja etnisen itsetuhon tiellä. Siksi taistelu holokaustipropagandasta ja sen vastustamisesta tulee pysymään keskeisenä eurooppalaisena kohtalonkysymyksenä.
*************************
Yle TV1, keskiviikko 26.1.2021 klo 19.00, Historia: Päivä Auschwitzissa (12)
Miltä näytti Auschwitzin keskitysleirillä toukokuussa 1944? Ohjelmassa perehdytään valokuvien kautta yhden toukokuisen päivän kulkuun sekä vankien että vartijoiden näkökulmasta. HD ohjelmatekstitys (suomi) 52 min. Linkki ohjelmaan.
Ylellä on loppumattomat natsidokumenttien arkistot ja jos ne pääsevät jatkuvan toiston jälkeen kulumaan, aina voi tilata uutta propagandamateriaalia EU:sta ja Yhdysvalloista. Sen verran ahkeraan rattaat holokaustiteollisuudessa pyörivät, että illan pakollinen holohöpötys on miehitetystä Saksasta vain parin vuoden takaa. Ohjelman lähetysajoissa on ajateltu myös muistikatkoksista kärsiviä demarieläkeläisiä, sillä tarina tulee ensi lauantaina 29.1. uusintana klo 09.05.
Miltä näytti Auschwitzin keskitysleirillä toukokuussa 1944? Ohjelmassa perehdytään valokuvien kautta yhden toukokuisen päivän kulkuun sekä vankien että vartijoiden näkökulmasta. HD ohjelmatekstitys (suomi) 52 min. Linkki ohjelmaan.
Ylellä on loppumattomat natsidokumenttien arkistot ja jos ne pääsevät jatkuvan toiston jälkeen kulumaan, aina voi tilata uutta propagandamateriaalia EU:sta ja Yhdysvalloista. Sen verran ahkeraan rattaat holokaustiteollisuudessa pyörivät, että illan pakollinen holohöpötys on miehitetystä Saksasta vain parin vuoden takaa. Ohjelman lähetysajoissa on ajateltu myös muistikatkoksista kärsiviä demarieläkeläisiä, sillä tarina tulee ensi lauantaina 29.1. uusintana klo 09.05.
On jo 77v. Kolmannen Valtakunnan romahduksesta, mutta edes Goebbels ei olisi kyennyt propagoimaan sitä näin sitkeäksi ihmetyksen? aiheeksi!
VastaaPoistaMitä, jos työyhteisössä se suurinta liksaa saava mulkku olisi omien sanojensa mukaan myös eniten sorrettu? Kuka uskoisi?
VastaaPoista