KAIKKI HISTORIOITSIJAT EIVÄT ALLEKIRJOITA ITSEINHOISTA SUOMALAISHISTORIAA

Yliopistoon pesiytyneet uusvasemmistolaiset näkevät paljon vaivaa siinä, että heidän poliittinen taustansa häivytetään julkisuudessa. Näin he voivat esiintyä kunnioitusta herättävinä objektiivisina tutkijoina. Tässä on ollut hyvänä apuna tieteen portinvartijoina  julkisuudessa toimivat punavihreät toimittajat, jotka käyttävät juttujensa "asiantuntijoina" lähes poikkeuksettä heidän agendaansa edistäviä vasemmistolaisia yliopistoihmisiä.

Maamme suurin mediajätti Yle on tunnetusti antanut ruhtinaallisesti tilaa humanismin ja liberalismin kaapuun pukeutuneille tutkijoille, jotka eivät todellisuudessa ole muuta kuin kulttuurimarxilaisia jalkasoitilaita pitkässä marssissa läpi instituutioiden. Helpoiten punamädättäjän tunnistaa siitä, että hän kiistää kouristuksenomaisella jyrkkyydellä kaikki syytökset kulttuurimarxilaisuudesta aivan kuten rysän päältä kiinni jäänyt hipsteri kieltää olevansa trendiperseilevä hipsteri. 

Tämän hetken  tunnetuimmat esimerkit tällaisista tutkijoista ovat historioitsijat Oula Silvennoinen ja Jussi Jalonen. Silvennoinen tunnetaan  ''äärioikeiston" tutkijana, vaikka viime vuosina hänet muistetaan parhaiten sotkeutumisestaan Twitter-rähinöintiin puolituntemattomien kansallismielisten kanssa. Itsestään hän haluaa antaa mielikuvan pyyteettömänä äärioikeiston "salattua historiaa" paljastavana sankaritutkijana. Tätä näkemystä on yrittänyt pitää yllä myös aina toveriaan auttava Yleisradio, joka teki Silvennoisesta vajaa  kuukausi sitten agendajournalistisen kouluesimerkkijutun Äärioikeistotutkija näkee nykyajassa merkkejä 1930-luvulta – "Vietetään tammisunnuntaita ja käydään Eugen Schaumanin haudalla kuin elettäisiin taas valkoisessa Suomessa". 

Toimittaja Mikko Pesonen ei ole viitsinut tarkistaa lainkaan Silvennoisen suoltamia löysiä puheita esimerkiksi sotasankari Lauri Törnistä, vaikka niille löytyy valtavat määrät kumoavaa evidenssiä kuten tietokirjailija Kari Kallonen tuo esiin valaisesvassa kirjoituksessaan  Kansallisarkistosta löytyi todiste – tutkijat mustasivat Lauri Törnin mainetta keksityillä väitteillä. Haastattelujutun lopussa Silvennoinen päästä punaiset tulvaportit auki ja alkaa houria jostain 1930-luvun fasismin uudesta tulemisesta:

Historian viisauksia on se, ettei se toista itseään. Mies, joka tutkii työkseen 1920- ja 1930-lukuja, kuulee silti nykyajassa tuttuja kaikuja. 

 – Äärioikeisto on taas nousussa. Autoritaarisia hallintoja on perustettu, etenkin Itä-Eurooppaan. Vertailukohta on ilmeinen: elämme nyt samanlaista sykliä. Pelottaako?

– Jokaisen kannattaisi olla erittäin huolissaan ääriliikkeiden aktivoitumisesta

Nykyajan mielipidesensuuri ja totalitaristiset tavoitteet "hyvien asioiden" nimissä tuovat toki mieleen 1930-luvun, mutta eivät Italian ja Saksan vaan Stalinin Neuvostoliiton. Vasemmistoliberaalia hegemoniaa hyödyntävät tutkijat kuten Oula Silvennoinen eivät näytä ymmärtävän, että juuri he ovat niitä, jotka pyrkivät nitistämään poliittiset vastustajat. Siksi puheet "äärioikeiston vallantavoittelusta" eivät ole muuta kuin vasemmistolaisten projektio omasta vallanhimostaan ja halusta säilyttää nykyinen status quo. 

Nuoren polven punavihreille historiantutkijoille on tärkeää pitää äärioikeisto ja natsit tapetilla jo siksikin, etteivät sosialistien rikokset pääsisi liiaksi julkiseen keskusteluun ja tahraamaan näin nykyvasemmiston kiillotettua kilpeä. Viime vuosina onkin ollut silmiinpistävää kuinka media on nostanut esiin politisoituneita tutkimuksia Suomen väitetystä natsimenneisyydestä. Silvennoisella on ollut tässä kampanjassa oma merkittävä roolinsa ja hän on yrittänyt sälyttää suomalaisten kontolle osavastuun holokaustista. Tämä on sikäli ymmärrettävää, sillä hän toiminut juutalaisten etua ajavan Holokaustin uhrien muisto ry:n puheenjohtajana, josta hän kertoi neljä vuotta sitten Kotimaa24-sivustolle:

Suomen Jad Vashem on sittemmin muuttanut nimensä Holokaustin uhrien muisto ry:ksi. Yhdistyksen puheenjohtaja Oula Silvennoinen kertoo, että järjestö on yrittänyt muuttaa päivän suomenkielistä nimeä kansainvälisen käytännön mukaiseksi.

Näin syvälle juutalaisasiaan sukeltanutta tutkijaa on vaikea pitää puolueettomana historioitsijana, mikä tosin käy helposti selväksi lukemalla Silvennoisen tendenssitutkimuksia. Juutalaiskysymyksen ottaminen näin henkilökohtaisesti kertonee tutkijan heprealaisesta sukurasitteesta.

Yllättävää kyllä, yliopistosta löytyy myös tutkijoita, jotka uivat punaista myötävirtaa vastaan. Eräs heistä on Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen johtaja ja professori Markku Jokisipilä. Viimeksi tänään hän älähti Ylen aamu-tv:ssä politisoituneesta tendenssitutkimuksesta, jota edustaa räikeimmillään Kansallisarkiston tilaustutkimus suomalaisista Waffen-SS vapaaehtoissotilaista. Ylen uutisessa Historioitsija Markku Jokisipilä arvostelee tulkintaa, että suomalaiset SS-miehet olisivat osallistuneet hirmutekoihin – "Savuavaa asetta ei ole löytynyt" saadaan lukea harvinaislaatuista kritiikkiä historiantutkimuksen nykytilasta:

– Tutkimuksesta julkaistussa tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun) todetaan, että hyvin todennäköisesti suomalaiset osallistuivat hirmutekoihin. Ja kuitenkaan kiistatonta yksittäistä todistuskappaletta, savuavaa asetta, ei ole löytynyt. 

– Historiantutkimuksessa tällainen ei ole ollut tapana. Mitä kovempi väite, sitä vahvempi tulee lähdepohjan olla. 

(....) – Koko 1 400 miehen joukon leimaaminen on kohtuutonta.

Toinen virkistävä poikkeus historiantutkijoiden punakaartista on historioitisija Teemu Keskisarja. Tällä viikolla Keskisarja joutui kohun keskelle, koska hän oli käyttänyt yleisöluennollaan mustista perinteistä n-sanaa ja sanonut suomalaisten kärsineen orjaviennistä Venäjälle kuten Afrikan mustat orjat. Asia nousi julkisuuteen, kun Nyt-liite julkaisi kirjoituksen (ei kommenttimahdollisuutta)  Historioitsija Teemu Keskisarja heitteli n-sanaa luennollaan – ”Ei kiinnosta pätkääkään somen mielensäpahoittajat”:

Keskisarjan mukaan Suomesta vietiin mainitun sodan aikana enemmän orjia Venäjälle kuin mitä Afrikasta Amerikoihin. Keskisarjan mukaan ainakin osin siksi ”siinäkin mielessä on aika naurettavaa nyyhkiä, että Suomella olisi jotain kiitollisuudenvelkaa afrikkalaisille n–reille Ranskan ja Englannin ja Saksan kolonialismista”.

Jutun tarkempi lukeminen paljastaa Keskisarjan puheesta närkästyneiden historiantutkijoiden olleen vasemmiston pahamaineisia tilaustutkijoita. Mediakohun taustalla on häärinyt kukapa muu kuin vasemmistoräähkänä tunnettu "äärioikeistoasiantuntija" Jussi Jalonen:

Nyt tömäkästä vastauksesta kiertää historiantutkija Jussi Jalosen tekemä, Twitterissä julkaistu litterointi, josta ilmenee yleisökysymys ja Keskisarjan vastaus. Litteroinnin on jakanut esimerkiksi toinen historiantutkija Katja-Maria Miettunen.

Kiljuanarkistien Punk in Finland -nettifoorumilla päivät ja yöt viihtyvällä Jalosella on selvä missio hyökätä toimittaja-armeijan avulla kaikkia niitä vastaan, jotka eivät tunnusta hänen sertifioimaa tulkintaa suomalaisten syyllisyydentäyteisestä historiasta. Erityisen harmissaan Jalonen on suositun Keskisarjan epäkorrektista eli ei-vasemmistolaisesta historiantulkinnasta, jota hän pitää "halpana populismina". Hassusti sanottu mieheltä, joka tunnetaan öyhövasemmistoa mielistelevistä jutuistaan ja kirjoistaan.

Vaikka Nyt-liitteen jutun tarkoitus on mustamaalata Keskisarjaa lumihiutaleiden ja muiden "Hyvien ihmisten" silmissä, suuren enemmistön sympatiat valuvat väistämättä historioitsijalle, jolla on selkärankaa olla nöyristelemättä poliittisen korrektiuden nettipoliisien edessä:

”En käytä n–eri-sanaa aikalaisistani, lähimmäisistäni. Historiayhteyksissä sana ei ole halventava, kuten esimerkiksi Matti Klinge muistelmissaan huomauttaa.”

”Ja aion käyttää vastaisuudessakin menneistä vuosisadoista n–eri-sanaa, vaikka häkki heilahtaisi. Ei kiinnosta pätkääkään somessa mielensäpahoittelut.” 

Suomea ei voi Keskisarjan mukaan rinnastaa siirtomaita hallinneeseen Englantiin tai Ranskaan. Ruotsiin kuuluva Suomi oli kärsijä, sillä maasta virtasi pois materiaa, luonnonvaroja ja asekuntoisia miehiä.  

”Mitään velkaa ei ole”, Keskisarja sanoo.  

”Ei Suomi voi sillä perusteella olla velkaa, että Finlaysonin tehtaalla käytettiin n–reiden poimivaa puuvillaa 1800-luvun puolivälissä. En minäkään ole ulosmittaamassa mitään Ruotsista tännepäin.

STOP PRESS! Teemu Keskisarja sai kollega Jussi Jalosen nilkkimäisen ilmiannon vuoksi potkut urheiluseuran vapaaehtoistehtävästä.  Ilta-Sanomat julkaisi Keskisarjan kirjoituksen Historioitsija Teemu Keskisarja menetti vapaaehtoishomman somekohun takia – ”Mitä minua suuremmat sielut joutuvat kokemaan tässä pähkähullussa ajassa?

YLEN TAVALLISTA ELÄMÄÄ POLIITTISESTI HYSTEERISESSÄ MEDIAKUPLASSA

Me tiedämme ja te kuuntelette. Muu on vihapuhetta.

Yle Radio 1, 11.8.2015 klo 08.10, Ykkösaamu Media - perussuomalaisten rakas vihollinen?

Keskustelijoina perussuomalaisten Matti Putkonen, päätoimittajayhdistyksen puheenjohtaja Arno Ahosniemi ja Julkisen Sanan Neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen. Historiantutkija Jussi Jalonen kertoo suomalaisista vierastaistelijoista kautta aikain. Aktian pääekonomisti Anssi Rantala arvioi Kreikan lainaneuvotteluja. Kolumnisti Hannu Reimen aiheena moraalin ja evoluution suhde. Juontaja Olli Seuri.

Linkki ohjelmaan.



Suomi lahjoittaa kansalaisten verovaroja Kreikkaan, EU avaa loppumattoman maahantulopiikin Välimeren eteläpuolisille maahantunkeutujille, eksoottinen ei-eurooppalainen väki murhaa ja raiskaa suomalaisia naisia viimeksi Porissa ja Oulussa, Ruotsin Malmössä monikulttuurinen kehitys kehittyy....

Siinä olisi koko joukko materiaalia kriittiselle yhteiskunnalliselle tarkastelulle, jonka pitäisi olla poliitikoista riippumattoman median tehtävä. Mutta mitä se on tehnyt viimeisen kuukauden ajan Ylen ja Helsingin Sanomien johdolla? Märehtinyt päivästä toiseen mikroskooppisen pientä yhteiskunnallista aluskasvillisuutta kuten sitä millaisessa valokuvassa kansanedustaja Olli Immonen on esiintynyt; tehnyt loppumatonta diskurssianalyysiä samaisen kansanedustajan facebook-päivityksestä, josta luodusta härkäsestä synnytettiin "somekohu", jotta kieli pitkänä lähtötelineissään odottanut punavihreä marginaali saisi koottua vihdoin oman "marssin Roomaan". Ja kuin kohtalon johdattamana, Immosesta loihditun mediakuplan jälkeen sille putosi syliin "Jyväskylän verilöyly", "mellakka", jossa rauhallisen mielenosoitusmarssin jälkeen parin kansallissosialistin ja anarkokommunistin välillä käyty käsirysy sai kansakunnan natsihysteeriseen hätätilaan viikoksi mitä tulee maamme poliittisen johdon ja median selkäydinreaktiohin.

Tällä vainoharhaisella mediakampanjalla on saatu aikaan vain kansan jako kahtia, mikä näkyi kuuleman mukaan Turun puoluekokousviikonloppuna: kellokäyrän vasemman puolen – toisin sanoen vasemmistolaisen puolen – kulkijoissa se on synnyttänyt väkivaltaisen joukkohysterian. Eräs tämän kampanjan uhri avautuu Facebookissa:

Olin lähipubissa Vxxxx muutamalla oluella, ja tutustuin ihmisiin ja poliittinen ideologia nousi esiiin. Mua potkaistiin kerran päähän ja kolme kertaa iskettiin nyrkillä korvaan, pysyin edelleen viileänä ja kerroin että muistan teidät kaikki ilman kameraa. Sain tappouhkauksia jne. Pyysin omistajaa soittamaan poliisin, mutta hän sanoi että ei halua tänne poliisia. En jaksa tehdä rikosilmoitusta, mutta tämän tapauksen täytyy olla seurausta siitä, että mediassa on paukutettu rasismia ja natsia 24/7 - istuin neljän ihmisen pöydässä, missä keskustelun aiheeksi nousi maahanmuutto ja "Meillä on unelma". Saman pöydän äärellä istuva nainen kysyi minulta "olenko natsi" ja vastasin siihen että olen "kansallissosialisti". Ensin tuli potku päähän istuessani ja kun kylmän tyynesti nousin seisomaan ja sanoin että en tarvitse kameraa kun muistan viereisen pöydä kuusi henkilöä. Iältään alle kolmekymppisiä, miehiä ja naisia. Nainen tuli ensin aukomaan päätään pöytäämme ja kolme nyrkiniskua tuli potkun jälkeen. Baaria oltiin jo sulkemassa ja omistaja hätisteli asiakkaita ulos. Ulkopuolella raivon aloittanut nainen huusi minulle vielä tappouhkauksia. Ihme etteivät alkaneet seuraamaan, se suulain nainen (musta lippis) karjui vielä edessäni "tapan sut jos tulet jossain vastaan". Kehenkään en illan aikana koskenut fyysisesti. Onneksi. Eletään mielenkiintoisia aikoja. Medialle siitä suuri kiitos. Aivan käsittämätöntä raivoa niiltä ihmisiltä, puheeni eivät kohdistuneet heihin, vaan kritisoin maahanmuuttoa ja EU:ta tavalliseen tapaani.

Viime viikonlopun Perussuomalaisten puoluekokous ja "sattumoisin" samaan aikaa orkestroitu Meillä on unelma -mielenilmaus Turun kauppatorilla olivat tuoretta jatkoa vihervasemmiston Suurelle kertomukselle, jossa kevään vaalipettymyksen jälkeen punaisen toimittajakoulun mankeloimat toimittajat saivat houkuteltua fasistisen lohikäärmeen esiin, jota he sitten pääsivät mätkimään niin tv:ssä, radiossa, lehdissä kuin myös lukuissa nettikolumneissa. Koska toimittajien puhaltama natsirauta on edelleen kuumaa, eivät he malta olla takomatta aihiota, joka on heille henkilökohtaisesti niin rakas. Siitä kertoo tämän aamuinen Ylen radio 1:n Ykkösaamun sakinhivutus, jonka kohteena oli perussuomalaisten Matti Putkonen.

Ohjelma on herättynyt luonnollisesti mediakuplassa kohua kuten Helsingin Uutisissa. JNS:n puheenjohtaja Risto Uimonen ihmetteli närkästystä teeskennellen, miksi Timo Soini ei suostunut kommentoimaan Immosen some-kohua välittömästi, vaan vetosi lomaansa: "Miten puheenjohtaja ja ministeri, voi sanoa näin, kun valtakunta kuohuu", Uimonen ihmetteli.

Jos nyt jotain pitää ihmetellä niin sitä, että miksi yksikään toimittaja ei ole uskaltanut sanoa ääneen mikä taho nosti Immosen vapaa-aikana kirjoittamasta täysin laillisesta kommentista kaikki suhteellisuuden rajat ylittävän kohun. Tietysti on selvää, ettei valtamedia näe rikkaa omassa silmässään ts. omaa rooliaan politiikassa, jossa se voi äärimmäisellä paisuttelulla nostaa mitättömän asian tikun nokkaan oikeasti tärkeiden asioiden yläpuolellle – ja vain siksi että se sopii sen omaan poliittiseen agendaan eli monikulttuurisuuteen! 

Muutoinkin radio-ohjelma oli jopa Ylen mittareilla mitattuna rimanalitus, varsinkin kun sen asiantuntijaksi oli hankittu jälleen kerran päivät pitkät punk-foorumilla viihtyvä kepulinpunainen "historioitsija" Jussi Jalonen, jonka kommenteista huomasi heti, ettei kansainvälinen oikeus ole todellakaan hänen alaansa. Ilman Jalosen roskapuheitakin ohjelma oli täynnä valheita, kuten siinä kohtaa, jossa Olli Immosen kerrottiin istuneen samassa pöydässä (ajatella!) kuin kansallisradikaali Kai Murros. Kuulijoille valehdeltiin kylmän rauhallisesti Murroksen olevan Suomen Vastarintaliikkeen jäsen, mitä hän ei minkään lähteen perusteella ole. No mitäs pienistä, tärkeintä on hyvä tarina, kuten Ylellä on tapana.

Ja jottei kuulijalle tule tunnetta, ettei näistä asioista ole puhuttu vieläkään tarpeeksi, voi hän jälkiruuaksi kuunnella Saksasta Suomeen muuttaneen besserwisseri Roman Schatzin tuoreen Maamme-kirja-ohjelman jakson Monikulttuurishokki:

Yle Radio 1, 10.8.2015 klo 12.15 Roman Schatzin Maamme-kirja: Monilkulttuurishokki

Suomi on tänä kesänä keskustellut äänekkäästi kulttuurista. Toiset pelkäävät ja vihaavat vieraita kulttuureja vaikkeivät tietäisi niistä mitään. Toisilla taas on valmiiksi lämmin ja mukava asenne kaikkia vieraita kulttuureja kohtaan, vaikkeivat hekään tietäisi niistä mitään. Mistä oikein keskustellaan kun puhutaan monikulttuurisuudesta ja monikulttuurisesta Suomesta? Roman Schatzin vieraina ovat Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Sampo Terho ja standup-koomikko ja juontaja Ali Jahanghiri.



*********************   ************************************   ****************************

Ja mitäköhän tänään Yle Teemalta? No, Teemalla on jälleen teemat järjestyksessä:

Yle Teema Tiistai, 11.8.2015  klo 19:00, Ranskalainen kylä

Kausi 4, 9/12. Varastetut suudelmat. Marcel pyrkii syrjäyttämään Edmondin Villeneuven vastarintaliikkeen johdosta. Saksan joukot lähestyvät uhkaavasti etelästä, ja Jean apulaisineen jäljittää gaullisteja. (U) Äänitekstitys: suomi. K12 (väkivalta, seksi).


Yle Teema Tiistai, 11.8. klo 19:55, Peter Lund Madsen opintomatkalla

2/6: Rasismi. Kertomuksia ihmisten elämän suunnan muuttaneista tapahtumista. (U) Äänitekstitys: suomi.


Yle Teema, Tiistai 11.8. klo 21:00, Maanalaiset taistelijat (16)  

Osa 4/6: Vastarinta kovenee. Saksan kärsittyä takaiskuja Afrikassa ja Neuvostoliitossa natsivallan loppu alkaa näyttää mahdolliselta. Yhä useampi valitsee yhteistoiminnan sijaan maanalaisen taistelun natseja vastaan. Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi. K12 (väkivalta, ahdistus).

Yle Teema, Tiistai 11.8. klo 22:20, Me vasta vallankumoukselliset  

(1971) Inga Sulin, Acre Kari ja Pauli Räsänen johdattavat musiikilliseen ilakointiin Vänrikki Stoolin ja muiden vekkuleiden kustannuksella. Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi.

(Yle TV 2:ssa...
Ajankohtainen kakkonen,11.8.2015 klo 21:00
Onko häähömpötys karannut käsistä - miksi häiden pitää maksaa kymppitonneja? Millaista on elämä Utøyan saarella neljä vuotta terrori-iskujen jälkeen? Japanilaistaitelija tallentaa suomalaiskaraoken sielunmaisen.)

TOIMITTAJA JAN ANDERSSON YLEisenä SYYTTÄJÄNÄ

YLE TV 1, 14.3.2013 klo 21.05 A-studio: Talk

Suomi suomalaisille. Vieraina kansanedustajat, Suomen Sisun Jussi Halla-aho (ps.) ja Suomen Sisun puheenjohtaja Olli Immonen (ps), kaupunginvaltuutettu Dan Koivulaakso (vas) ja HBL:n politiikan toimittaja Marianne Lydén. 

Linkki ohjelmaan tässä.

Punaisen toimittajakoulun lellikillä Jan Anderssonilla ei ollut mitään vaikeutta ottaa syyttäjän rooli illan A-talk-ohjelmassa, sillä jos jossain edes haiskahtaa "rasismi" (lue: valkoisten itsepuolustus), niin tiedostavalla toimittajalla on "moraalinen oikeus" toimia syyttäjänä kuten Stalinilla vuoden 1936 puhdistusoikeudenkäynneissä. Uskollisiksi lautamiehikseen toimittaja oli valinnut omalta polittiis-kielelliseltä kartalta suomenruotsalaisen ugrikallonmittaaja Marianne Lydénin ja anarkokommunisti Dan "natsinmetsästäjä" Koivulaakson. Aihetodisteina käytettiin rutinoituun tapaan patologisena Halla-ahon vihaajana tunnetun plösönaaman Jussi Jalosen ja Itäkeskuksen somalialaisten huippuosaajien lausuntoja.

Joku ohjelman asetelmassa kuitenkin mätti. Suomessa on lukuisia monikultturismia tukevia yhdistyksiä, joiden jäsenistöön kuuluu mm. vihreiden ja vasemmistoliiton kansanedustajia sekä kokoomusministeri. Miksei heitä ja heidän kannattamiaan järjestöjä panna A-studion syytetyn penkille ja selitysvelvollisiksi? Missä on päätetty, että monikultturismi on vallitseva virallinen normi, ja siitä poikkeavat näkemykset aina todistustaakan alaisia?

Suomen Sisu on laillinen yhdistys eikä Isosisko ole tietääkseni vielä kriminalisoinut maahanmuuton vastustamista. Maassamme on poliittisesti täysin legitiimiä sekä puolustaa maahanmuuttoa että vastustaa sitä, mutta miksi punaisen Ylen toimittajat näkevät vain maahanmuuttokriitisyyden "ongelmana", jossa sen kannattajat pitää asettaa syytetyn penkille? Kenties asia vaatisi oman puhdistusoikeudenkäyntinsä, jotta tuon propagandatehtaan toimituksellinen asenne muuttuisi puolueettomammaksi ja laajojen kansankerrosten näkemyksiä seuraaviksi.

JYVÄSKAUSTI - VASTAUS MEDIAN RUKOUKSIIN

YLE TV 1, 5.2.2013, klo 21.05 A-studio

Ääriliikkeet, uhka vai liiottelua? Li Andersson vs. Juho Eerola. Demareiden kova kevät. Yritysten verovähennykset, hallituksen pannukakku?  

Objektiiivisesti arvioituna Jyväskylässä viime viikolla sattunut pikku episodi on verrattavissa tavalliseen suomalaiseen  nakkikioskitappeluun viikonloppuna. Medialle ja varsinkin vasemmalle kallellaan olevalle Ylelle siitä on kuitenkin tulossa symbolisen vastajytkyn ehtymätön aarreaitta. Ensinnäkin se on jo toista viikkoa (!) antanut  maamme korruptoituneelle poliittiselle "eliitille" ihanan tekosyyn nostaa moraalista profiiliaan tuomitsemalla "ääriliikkeet", mikä  heidän kielessään tarkoittaa vain äärioikeistoa. Samaan syssyyn Yle on saanut marssittaa mikrofonin eteen jälleen lempilapsensa kommunistitaustaisen "asiantuntijan" Vesa Puurosen ja dilenttihistorioitsija  Jussi Jalosen, joiden yhteiskunnalliset analyysit ovat rajoittuneet lähinnä teeskenneltyyn närkästykseen ja erilaisiin tekopyhyyden harjoitelmiin.

Tätä Jyväskyvän herkkupalaa Yle ja muut median korppikotkat eivät niin pois heitäkään, vaan raadolle tullaan palaamaan aika ajoin kun on tarvetta mustata kaikkia nykymenon ja monikulttuurin kriitikkoja.