MEDIAN KRIITTISYYS TARKOITTAA HYÖKKÄYSTÄ VALLITSEVAN HEGEMONIAN KRIITIKOITA VASTAAN.

TV 1, 15.5.2014, klo 22.00, Ulkolinja: Populistien Eurooppa

Populistiset liikkeet ovat yksi EU-vaaleihin valmistautuvan Euroopan vahvimpia voimia. Keitä löytyy liikkeiden takaa ja mitkä ovat heidän strategiansa? Vastaamassa mm Marine LePen, Gert Wilders ja Bebbe Grillo. HD


Linkki ohjelmaan.


Kansalainen voi tunnistaa helposti kenen puolella ja kenen asiaa media ajaa seuraamalla sitä, kenet se ottaa poliittiseksi vihollisekseen. Toinen tapa on katsoa, ketä ja mitä asioita se ei kritisoi. Kaiken yläpuolella olevan muka-puolueeton neljäs valtiomahti kuten Yle ei kritisoi ohjelmissaan ja uutisissaan vasemmistohuliganismia, monikulttuurisuutta, homo"kulttuurin" lieveilmiötä ja homomafiaa, juutalaisten kiistatonta valta-asemaa viihde- ja tajuntateollisuudessa.

Media saattaa paljastaa valtapuolueiden epäonnistumisen talous- ja sosiaalipoltiikassa, mutta toisaalta se ei näe mitään kritisoitavaa niiden kannattamissa rappioliberaaleissa arvoissa. Päinvastoin, mitä maahanmuuttomyönteisempi ja degeneraatteja palvovampi puolue on, sitä enemmän toimittajat niitä ylistävät. Sylkykupin asema on varattu niille poliittisille toimijoille, jotka eivät jaa korruptoituneiden valtapuolueiden ja vaaleanpunaisen median yhdessä kannattamaa poliittista agendaa.

Tämä kaikki näkyy räikeästi Ylen ulkolinjan esittämässä tuoreessa ranskalaisdokumentissa Populistien Eurooppa, jossa katsojiin vetoavasti sätitään Euroopan johtavia populistipuolueita. Ilmiselvästi 68´-sukupolven hengessä "tiedostava" vasemmistolaistoimittaja on koostanut tarkasti leikatun ohjelman, jossa valikoitujen haastatteluiden, kysymysten ja itse annettujen poliittisesti korrektien vastausten avulla on luotu äärimmäisen demonisoitu kuva neljästä laillisesta ja kansanvaltaisesta puolueesta.

Vasemmistolainen tv-propagandisti haluaa nähdä populistit pelkkänä ongelmana nykyiselle Euroopan tilanteelle. Ohjelmassa ei tuotu vahingossakaan esille sitä, että toimittajankin hyväksymät valtapuolueet ovat pitkälti itse aiheuttaneet nykyisen tilanteen. Tällainen ohjelma EU-vaalien alla ei tietenkään ole sattumaa, sillä valtaeliittiin sitoutunut valtamedia pelkää tosissaan "populisteja", jotka haastavat nykyisen rappiollisen hegemonian ja sen pyhät lehmät. On turha syyttää populisteja siitä, missä tilanteessa Eurooppa on tällä hetkellä ja toivoa, että tällaiset pelottelukampanjat palauttaisivat vaalikarjan takaisiin ruotuun, valtapuolueiden pariin, jotka ovat pitkälti koko tämän sotkun aiheuttaneet. 

YLE MYÖTÄILEE SKP-TAUSTAISTA TUTKIJAA

YLE Radio Suomi, 27.1.2013 klo 14.03 - 15.00, Yle Ykkönen

Ääriliikkeet Suomessa ja Saksassa. Suomesta ei löydy väkivaltaisia ääriliikkeitä sen paremmin oikealta kuin vasemmaltakaan, ei ääri-islamistejakaan. Onko tämä lintukoto ihan totta? Studiovieraana sisäministeriön sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen, puhelimessa Itä-Suomen yliopiston tutkimusjohtaja Vesa Puuronen. Vertailumaana on Saksa, jossa turvallisuutta uhkaavia ääriaineksia on kymmenin tuhansin, Pertti Rönkön raportti. Juontajana Heikki Peltonen.

Linkki ohjelmaan tässä.


Kun Suomessa ja muuallakin Euroopassa halutaan keskustella ääriliikkeistä, keskustelua käyvät yleensä vain toimittajat ja yliopistojen asiantuntijat. Äriliikkeiden tutkijoista suurin osa on keskittynyt käytännössä pelkästään "äärioikeistoon", mikä näyttää jopa yhteiskunnallisesti välinpitämättömästä kansalaisesta räikeältä puolueellisuudelta. Jotta tutkijoita, joilla on usein oma huonosti peitelty poliittinen piiloagendansa, ei syytettäisi epätieteellisestä tutkimusasenteesta, he ovat ottaneet käyttöön näennäisen objektiivisen käsitteen "ääriliike". Sen varjolla he voivat rauhassa puhua mieliteemastaan "äärioikeistosta" ilman että heitä voisi ainakaan päällisin puolin kritisoidan fiksaatiosta vain yhteen ideologiaan. Viittauksia islamisti-terroristeihin ja äärivasemmistoon käytetään vain mausteeksi, jotta jonkilainen tutkija-uskottavuus voitaisiin säilyttää.

Maamme luultavasti tunnetuin äärioikeistotutkija (sic!), Suomen Kommunistiseen Puolueeseen (SKP) kuulunut Vesa Puuronen, on Yle Ykkösen haastattelussa niin tyhmä, ettei osaa haastattelun edetessä edes teeskennellä objektiivista tutkijaa, joka pitäisi ääriliikkeinä myös islamisteja ja äärivasemmiston katuhuligaaneja. Tutkijan roolinsa kokonaan unohtaneena hän puhuu jatkuvasti "äärioikeiston uhasta" jopa silloin kun haastattelija ottaa puheeksi Euroopan ääriliikkeet eikä vain äärioikeiston. Esimerkkinä ääriliikkeiden noususta tutkija käyttää Kreikkaa ja Unkaria, joilla hän vihjaa Kultaiseen aamunkoittoon ja Jobbik-puolueeseen. Yksipuolisella möläytyksellään Puuronen haluaa sivuuttaa Kreikan väkivaltaiset anarkistit ja kommunistit, jotka ovat myös päässeet suuren suosion saattelemina parlamenttiin. Niitä kuten terrorismiin turvautuvia islamisteja tutkija ei mainitse ollenkaan ikään kuin ne eivät olisi ääriliikkeitä. Se on ymmärrettävää, sillä kommunisti-Puurosen puuroiseen päähän ei mahdu muuta kuin äärioikeisto. Tutkijan lukkarin rakkaus vasemmistolaiseen ideologiaan on niin ilmiselvää, että  ohjelman kuulija tuntisi myötähäpeää ellei kyseessä olisi niin ilmeinen kulttuurimarxilainen propagandisti kuin Vesa Puuronen on.  

Hänen toinen motiivinsa pitää yllä jatkuvaa keskustelua äärioikeistosta on tietenkin raha; Ilkka Kylävaara määrittelee kuvaavasti tyypillisen kommunistin toimittamassaan kirjassa Taistolaisuuden musta kirja: "Pitää olla autoa, omakotitaloa, ulkomaanmatkaa, Jotenkin kommunistin keskeinen ominaisuus on ahneus". Liiottelemalla "äärioikeiston" vaaraa Puuronen saa valtion yliopistolta palkan "asiantuntijana" ja jotta rahavirrat tuon vaaran "tutkimiseen" säilyisivät edelleen vuolaina, hänen täytyy toitottaa sitä jatkuvasti ja kuuluvasti. Hänen kannaltaan Yleisradio on ollut hyödyllinen yhteistyökumppani - ja miksei myös Puuronen Ylelle, sillä se on Puurosen kautta saanut "tieteellistä uskottavuutta", jolla se on voinut demonisioida kansallismielisyyttä, kansallista itsetuntoa, kansallisen kulttuuria ja jopa suomalaisuutta "epädramatisoimalla" sen.

Haastattelija Heikki Peltonen olisi halutessaan voinut lopetettaa Puurosen monomaanisen propagandapuheen kuin leikaten, jos hän vain olisi rohjennut kyseenalaistaa Puurosen tutkijamotiivin ja puolueettomuuden mainitsemalla kolme kirjainta - SKP. Ääriliikkeistä varoitteleva tutkija on siis itse kuulunut puolueeseen, jonka ideologisena perustana on luokkakaunainen väkivalta ja vallankumouksen saavuttaminen. Puurosen tutkijauskottavuus suuren yleisön silmissä on sama kuin jos Kansallisen Vastarintaliikkeen jäsen toimisi yliopistossa juutalaisuuden ja kommunisimin asiantuntijana. Ärhäkkänä toimittajana esiintyvä Peltonen ei kuitenkaan halunnut tehdä tutkijan maineen kyseenalaistavaa puoluepaljastusta, mikä kertonee siitä, että toimittaja jakaa pitkälti saman arvomaailman Puurosen kanssa.

Ohjelman ainoa positiivinen pilkahdus tulee sen alussa, kun Ylen Berliinin kirjeenvaihtaja Pertti Rönkkö tarkastelee Saksan ääriliikkeiden nykytilaa. Hänen asiallisen kiihkottomassa jutussaan käy väkivaltatilastojen valossa ilmi mikä on äärilikkeiden keskinäinen vaarallisuujärjestys. Turvallisuuspoliisin mukaan ykkösuhka on islamistit ja niistä etenkin salafistit, seuraavana äärivasemmisto ja viimeisenä äärioikeisto. Silti täällä kuin myös Saksassa toimittajille ja korruptoituneen yliopiston "tutkijoille" on olemassa vain yksi ääriliike: "äärioikeisto". Toisaalta se on ymmärrettävää, sillä onhan "äärioikeisto" ennen kaikkea uhka heille, kulttuurimarxilaisille.

Lopuksi on todettava, että ääriliike ei ole muuta kuin marginalisoiva nimitys poliittiselle haastajalle, joka on uhka vallitsevan kultturihegemonian arvomaailman kannattaijille. Vaikka tänään läntisessa kulttuurissa vallalla olevat 60-lukulaisten itsetuhoiset arvot näyttävät nuoremmista muuttumattomalta asiantilalta, niin yli 40 vuotta sitten tuota arvomuutosta ajanut hedonistisukupolvi edusti silloiselle eliitille ääriliikettä. Vakiinnutettuaan kumouksensa heistä on tullut tämän päivän konservatiiveja, jotka kutsuvat haastajiaan "ääriliikkeeksi". Ja kuten tunnettua, näille punertaville konservatiiveille ei ole olemassa kuin yksi todellinen vihollinen: ikuisiin toimiviin arvoihin nojaavat kansallismieliset, joita he kutsuvat talouspolitiikan sivuuttaen virheellisesti "äärioikeistoksi".

KAMPANJA I. UNKARI. SITÄ ON NYT LIIKKEELLÄ.

YLE TV 2, 8.1.2013 klo 21.00 Ajankohtainen kakkonen

Naapurivahdit poliisia paikkaamaan. Median murros: jyrääkö digikumous painokoneet? Natsit marssilla Unkarissa.

Kansallisvihamieliset mediat kaikkialla länsimaissa ovat heränneet järkytykseen, että tavalliset eurooppalaiset ovat alkaneet puolustaa kansojensa olemassaoloa ja hyvinvointia. Suomen valtamedioissa tämä hätkähtäminen on näkynyt vuoden alussa alkaneena yhteisenä kampanjana, joka on suunnattu kaikkia kansallismielisiä, olivatpa he sitten maltillisia tai radikaaleja, vastaan. Hyökkäyksen kohteena on aivan tavalliset suomalaiset, jotka eivät sulata virallisen totuuden valheita ja suomalaisvastaista politiikkaa. Ensin Helsingin Sanomat kehitti vihakampanjan suomalaisia vastaan julkaisemalla kiittämättömän suomalaisvihamielisen rasistin  Umayya Abu-Hannan mielipidekirjoituksen lehdessään. Vielä tätäkin halpamaisemmalle tasolle laskeutui Suomen Kuvalehti, joka vuoden ensimmäisessä numerossaan varoittelee "äärioikeistosta" raamatullisin sanakääntein demonisoimalla eliitin kritisoijat Pahoiksi ihmisiksi. Printtiversionsa kannessa Suomen Kuvalehti julistaa: PAHA NOSTAA PÄÄTÄÄN - Uusi äärioikeisto luikertelee Euroopasta myös Suomeen. Artikkelin digitaalisen version voi lukea täältä.

Sähköisissä viestimissä Helsingin Sanomia ja Suomen Kuvalehteä komppaa Ajankohtainen Kakkonen, joka kauhistelee Unkarin kansallismielisen Jobbik-puolueen suurta suosiota. Sen syvempää analyysiä Jobbikin kasvavasta kannatuksesta jutun tehnyt vanhan liiton vasemmistolaistoimittaja Eero Ojaperä ei anna, paitsi vihjaavan oletuksen, että pahat ja tyhmät ihmiset ovat taas aktivoituneet, koska taitava puoluejohto on heitä manipuloinut salonkikelpoiseksi naamioidulla yhteiskuntakritiikillä. Ohjelman voi katsoa tästä Yle Areenan linkistä. Jobbikia käsittelevä juttu alkaa kohdasta 39.12 minuuttia.

"Äärioikeisto"-teema jatkuu vielä huomenna parhaaseen katseluaikaan A-Studiossa, jossa käsitellään Kreikan "uusnatseja". Mediallehan kaikki ne ovat suurin piirtein natseja, jotka eivät hyväksy kädet ylhäällä nykyistä kansainvaellusta ja kannata riemusta EU:ta.