NENÄPÄIVÄ EI NAURATA

Teennäisen tekopirteä huumori ei naurata. Päivastoin, Nenäpäivällä
edistetty Afrikan väestöräjähdys surettaa.

TV1, perjantai 12.11.2021 klo 19.00 Nenäpäivä 2021 

Nenäpäivä 2021 saapuu väkevämpänä kuin koskaan. Koko illan suora spektaakkelilähetys takaa katsojille jälleen tuhtia tietoa kehitysmaiden tilanteesta juontajiensa Piia Pasanen, Ernest Lawson ja Jenni Kokander johdolla. Omat ennakkoluulomme saavat kyytiä sketseissä, joissa esiintyvät mm. Siskonpetiläiset, Hansu ja Pirre, Aikuiset Oona ja Arttu, Legendat Asko Sarkola ja Heikki Nousiainen ja monet muut tutut näyttelijät. Livemusiikkia esittää vanha tuttu nenäorkesteri suomen ykkösrivin solistien kera: Suvi Teräsniska, Isac Elliot, Haloo Helsinki, Gasellit, Redrama, Pete Parkkonen ja monet muut tutut suosikit ovat paikalla. Ole sinäkin, koska tämä on järisyttävä ilta. 1 h 29 min. Linkki ohjelmaan.

Iso-Britannista lainattua hyväntekeväisyyskonsepti Nenäpäivää vietetään taas kerran Yleisradiossa koko talon voimin. Tätä väkinäistä huonon huumorin päivää on vietetty Ylessä vuodesta 2007 eikä loppua valitettavasti näy. Tuttuun tapaan ohjelmaa on hypetetty jo viikkoja ennen varsinaista pääpäivää, jonka vuoksi iso kansanosa on päättänyt sulkea televisio-apparaattinsa koko perjantaiksi. Silti löytyy suuri joukko katsojia, jotka ovat valmiita antamaan lanttinsa kolmannnen maailman väestöräjähdyksen edistämiselle pakkohuumorin siivittämänä. On vaikea ymmärtää, miksi tällaisen hulluuden riemumarssin pitäisi naurattaa.

Länsimaisen ihmisen perusteettoman huonoon omatuntoon vetoamisella kerätyt Nenäpäpäivän rahasummat eivät ole sen suurempia kuin yhden päivän Ylen työntekijöiden palkat (tosin vuodessa se tekee jo hirvittävän summan veronmaksajille).  Silti näilläkin rahoilla kyetään kiihdyttämään Saharan eteläpuoleisen Afrikan väestöräjähdystä, joka puolestaan vaikuttaa luonnon kokonaiskuormitukseen, kasvavaan muuttoliikkeeseen korkean kulutuksen pohjoiseen ja lopulta myös aikamme pyhään lehmään ilmastonmuutokseen! 

Nenäpäivän typerimmän lausunnon antoi Ylen 20.30 tv-uutisissa haastateltu tähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja. Hänen mukaansa kaikkialla maailmassa näkyvät ongelmat pitäisi ratkaista maailmanlaajuisesti, "ilman rajoja". Prööt, väärin! Valtaojan kommentin taustalla ei ole aito tarve ongelmanratkaisuun, vaan todennäköisesti utooppinen halu globaalisosialistiseen maailmanvaltioon. Kirjoituksessaan Lokaali väestöongelma ja globaali ilmasto-ongelma matemaatikko Jukka Aakula lainaa Kalifornian Santa Barbaran yliopiston ekologian professori Garrett Hardinia, jonka argumentit tekevät tyhjiksi Valtaojan kaltaisten globaalivaltion kannattajien houreet:

Johtopäätös on ilmeinen: älä koskaan globalisoi ongelmaa, jos se voidaan ratkaista lokaalisti. Voi olla tyylikästä, muttei viisasta, lisätä adjektiivi globaali sellaisten ongelmien eteen, jotka ovat ainoastaan laajalle levinneitä – esimerkiksi “globaali nälkä”, “globaali köyhyys” ja “globaali väestöongelma”.  

Emme voi ratkaista väestöongelmaa, kaiken nälän ja köyhyyden perussyytä, ellemme deglobalisoi sitä. Populaatiot, kuten maanteiden kuopat, ovat syntyneet paikallisesti, ja päinvastoin kuin ilmaston saastuminen, pysyvätkin paikallisina elleivät ihmiset epäviisaasti globalisoi niitä antamalla väestöylijäämien muuttaa paremmin hallittuihin maihin. Marxin sääntö “jokaiselle tarpeidensa mukaan” on kansakunnan tuhoutumisen resepti.

Valtakunnallisen anekaupan todellisena tarkoituksena ei ole antaa merkittävää talousapua epäonnistuneiden ja korruptoituneiden valtioiden pohjattomaan kassaan, vaan ylläpitää ajatusta, jossa eurooppalaisilla on "moraalinen velvollisuus" tekohengittää loputonta ongelmavyyhtiä nimeltä Afrikka. Moraalisesta sentimentalismista ja indoktrinoidusta huonosta omatunnosta lypsetyt tulonsiirrot vain pahentavat Afrikan suuria ongelmia. 

Parasta Afrikalle olisi sen riippuvuutta lisäävään avunannon lopettaminen, sillä tunnetusti kannettu vesi ei kaivossa säily. Passivoivan vastaanottamisen sijaan mustien afrikkalaisten ainoa mahdollisuus päästä ulos ongelmistaan on ratkaista ne itse. Paljon puhuttu nälänhätäkin on pelkkä länsimainen konstruktio, sillä käytännössä nälkää on vain silloin kun on liikaa ihmisiä. 

Suomalaiselle paras tapa auttaa Afrikkaa ja maailman luontoa on sulkea televisio. Edut ovat moninaiset: säästyy sähköä,  katsoja välttyy vaivaannuttavalta "huumorilta" eikä rahaa tule tuhlattua Afrikan ongelmian pahentamiseen.

Behind the White Guilt