Demokraattisissa valtioissa politiikassa ei ole kyse totuudesta tai edes tosiasiaväittämistä, vaan tietyn arvomaailman ja yhteiskuntaideaalin vapaasta kilpailusta. Koska politiikka on ennen kaikkea ystävän ja vihollisen erottamista, olisi mieletöntä takertua yksittäisiin, usein monitulkintaisiin väitelauseisiin, ja väittää niiden olevan olennaista politiikassa. Ajatus on ajallemme tyypillisen teknokraattinen, koska siinä yhteiskunnan uskotaan olevan kellokoneisto yksiselitteisine ratkaisuineen. Tätä tympeän ylimielistä yhteiskuntainsinööriajattelua edustaa maassamme räikeimmin Yle, jonka tuore verkkosivujen uutinen Poliitikot ovat varovaisia faktojen kanssa, sanoo tutkija – Ylen faktantarkistuksessa pääset kokeilemaan, erotatko todet väitteet epätosista perustelee tosiasioiden auktoriteettiaseman valehtelemalla tosiasoista itse.
Television ja radion puolella sama uutinen oli typistetty entisestään ja varsinaiseksi uutiskoukuksi nostettiin väite, jossa perussuomalaiset olisivat esittäneet väärää tietoa Helsingin vaalimainoksessaan. Sähköisissä viestimissä kerrottiin kyllä miksi Petteri Orpon ja Sanna Marinin vaalipuheet eivät tarkasti ottaen pidä paikkaansa, mutta perussuomalaisten kohdalla ei esitettykään mitään perusteita vaalimainoksen väitetylle valheellisuudelle. Sitä ei kerro myöskään Ylen verkkosivuille haastateltu Tampereen yliopiston politiikan tutkija Johanna Vuorelma. Jos journalistista faktantarkastusta peräänkuuluttava Vuorelma tietäisi miksi persujen väite ulkomaalaisten tilastollisesta etusijasta asunnonsaannissa Helsingissä ei pidä paikkaansa, hän olisi myös kertonut sen. Hän vaikeni perusteista, koska tietää, että ne olisi helppo ampua alas.
Jos uskoisimme pelkkää virallista ohjeistusta, jonka mukaan ulkomaalaisiila ei ole taustansa vuoksi mitään etusijaa asunnon saannissa Helsingissä, Persujen vaalimainos olisi tietenkin epätosi. Käytännössä suomalaiset ja ulkomaalaiset ovat kuitenkin eriarvoisessa asemassa, koska hakijat jaetaan erittäin kiireellisiin, kiireellisiin ja asunnon tarpeessa oleviin. Helsinkiin muualta Suomesta änkeytyvät ulkomaalaiset (lue: ei-valkoiset ulkoeurooppalaiset) ohittavat tarveharkinnan vuoksi pitkään jonottaneet suomalaiset, koska heillä on suurperhe, he ovat varattomia ja vailla vakinaista asuntoa. Tämän epävirallisen ohituskaistan todistaa myös Helsingin kaupungin asunnot Oy:n toimitusjohtaja on Jaana Närö Ylen uutisessa Perussuomalaisten paheksuntaa herättäneet vaalimainokset poistetaan katukuvasta – Halla-aho: Mielenkiintoista, jos mainoslauseiden on oltava kirjaimellisesti totta:
– Kaikkein kiireellisimmässä luokassa on ihmisiä iso määrä, ja jollain perusteella heidät valitaan kiireellisimmän luokan sisältä. Se puoli ei ole mitenkään avointa. Silloin se tarkoittaa sitä, että siinä luokassa saattaa olla ihmisiä pitkään saamatta asuntoa.
On selvää, että kiireellisyys on syy jonon ohittamiselle ja että muukalaiset täyttävät suomalaisia useammin "kiireellisempien" tapausten kriteerit. Tämän tosiasian tiesivät myös punavihreät, mutta he teeskentelivät tietämätöntä ja aloittivat poliittisista syistä kampanjan mainosyhtiö JCDecaux ja Helsingin kaupungin liikennelaitosta vastaan, jotta nämä poistaisivat perussuomalaisten tulenarkaa tabua ronkkivat katumainokset.
Ylen faktantarkastusuutisesta tuli jälleen kerran uutinen, jossa tarvittaisiin Yleisradion uutisointiin keskittyvää tosiasioiden tarkistamista. Valistuneet kansalaiset toki jo tietävät, että Ylen Faktantarkastus™ on pitkälti politisoitunut projekti, jota on johtanut surullisen kuuluisa äärivasemmistolainen feministi Johanna Vehkoo. Yle tarkistaa "faktat" vain silloin kun ne ovat poliittisesti tarkoituksenmukaisia ja silloinkaan faktantarkatus ei kestä tarkempaa tarkastelua. Tästä kertoo kulttuurin ja yhteiskuntatutkimuksen lehti Media & Viestintä artikkelissaan Tarkistuksissa vielä parannettavaa: Ylen faktantarkistuksen tarkistus:
Tätä analyysiä varten tarkistimme faktantarkistuksen keinoin Yleisradion faktantarkistukset vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Ylen 36 faktantarkistuksesta 17, eli 47 prosenttia, rikkoi vähintään yhtä kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden perusteella asettamaamme faktantarkistuksen kriteeriä. Tämä on 11 prosenttiyksikköä vähemmän kuin Ylen tulos viime presidentinvaalien yhteydessä (58 prosenttia). Tulosta ei kuitenkaan voi pitää hyvänä. Ylen tarkistuksiin oli valikoitunut 39 prosenttia sellaisia väitteitä, joille ei voida määrittää totuusarvoa. Näiden väitteiden paikkansapitävyyttä ei voida käytännössä tarkistaa. Näistä eniten oli epämääräisiä väitteitä (n=6), ja toiseksi eniten tulevaisuutta koskevia väitteitä (n=4). Moraalisia arvoja koskevia väitteitä, kielikuvia, mielipiteitä ja tavoitteenasetteluja oli yksi kutakin. Yle ei purkanut kompleksisia propositioita tarkistettaviksi kvasivirkkeiksi (n=6 eli 17 prosenttia). Johtopäätöksemme on, että Ylen pitää selkeyttää väitteiden valikointiaan ja niiden arviointia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti