Hallitukselta tuli tänään jo jonkin aikaa odoteltu päätös itärajan osittaisesta sulkemisesta. Asiaa käydään läpi Yle Uutisten verkkosivun jutussa Hallitus päätti torstaina sulkea itärajan rajanylityspaikkoja – Yle seuraa rajatilannetta. Päätös on kieltämättä oikea joskin auttamattoman puutteellinen, sillä se jättää "kansainvälisten turvapaikkasopimusten vuoksi" rajanylityspaikkoja auki Pohjois-Suomessa. Sama takaovi jätettiin auki elintasopakolaisille myös koronan kansainvälisten rajasulkujen aikana. Tästä porsaanreiästä ei voi syyttää muuta kuin Suomen ehdottoman sokeaa sitoutumista läntisiin "ihmisoikeuksiin" ja Geneven aikaansa eläneeseen pakolaissopimukseen.
Nyt tehty osittainen rajasulkupäätös näyttää tarkemmassa tarkastelussa silkalta hurskastelulta ja tekopyhyydeltä. Päätöksellä halutaan selvästi viestiä kansalaisille, kuinka jämäkästi Suomi toimii rajakriisissä, jossa tulijoita on alle sata kuukaudessa. Vai toimiiko? Miksei sama tiukkuus ole näkynyt länsirajoilla, jota kautta maahamme on valunut viime vuosikymmenninä yli puoli miljoonaa tulijaa? Länsirajoillta tulee nytkin 800-1500 maahantunkeutujaa kuukausittain, monet ilman papereita. Tästä ei otsikoita revitä, koska kyse on suvereeniteetistaan luopuneen valtion normaalista rajapolitiikasta Schengen-Euroopassa.
Jos hallitus haluaisi tehdä aidosti vaikuttavaa ja kansalaisia tyydyttävää rajanvalvontapolitiikkaa, se sulkisi myös länsirajan paperittomilta onnen onkijoilta.
Poliittisen eliitin kannalta suomalaisten kuten muidenkin länsieurooppalaisten lyhyt ja valikoiva muisti laittomien siirtolaisten maahanpäästämisestä on selvä etu. Hallitustamme johtaa pääministeri, joka sisäministerinä 2015 salli yli 35 000 paperittoman joutomiehen tulla länsirajojen kautta Suomeen. Tuolloisessa hallituksessa istui myös puolue, joka toimii tänään vuoden 2105 maanpetoksen tehneen sisäministerin alaisuudessa. Jos laitonta maahanmuuttoa vastustava puolue olisi toiminut suoraselkäisesti, se ei olisi edes lähtenyt mukaan hallitukseen, jota johtaa mies, jonka oikea paikka olisi valtakunnaoikeuden syytetyn penkki.
Venäjän vaikuttamisyritykset itärajalla ovat tietenkin vastaus Suomen sitoutumiseen Amerikan vaatimaan taloudelliseen pakotepolitiikkaan, vaikka sen haitat ovat maallemme mittavat. Samalla Suomi on myös monella tavalla hankaloittanut venäläisten maahantuloa ja maassaleskelua, mutta näitäkään päätöksiä ei ole tehty itsenäisesti, vaan uuden läntisen Isoveljen miellyttämiseksi sen käymässä sijaissodassa.
On myös ilmeisen selvää, ettei Venäjän troijalaista itärajan politiikkaa olisi ilman Suomen Nato-jäsenyyttä. Itäisten raja-asemien osittainen sulkeminen tehtiin varmasti hallituksen itsenäiseen harkintaan perustuen, mutta silti ei voi olla välttymättä ajatukselta, kuinka itsenäistä maamme ulkopolitiikkaa enää ylipäätään on. Esimerkiksi Israelin suorittamaan Gazan kansanmurhaan Suomi ei suhtaudu enää itsenäisenä kansallisena yksikkönä, vaan se kysyy lupaa julkilausumiin länneltä kuten Alexander Stubb tunnustaa Helsingin Sanomien jutussa. Stubbin suhde Venäjään on myös epäitsenäinen, suorastaan Yhdysvaltoja mateleva:
”Keskusteluyhteys Venäjän presidenttiin riippuu siitä, mitä meidän läntiset liittolaisemme toivovat… tämä on sellainen kysymys, jossa ei voida missään nimessä sooloilla.”
”Ja jos suhteita (Venäjään) ylipäänsä olisi, niiden pitäisi perustua liittolaisilta saatavaan valtuutukseen.”
”Suomen eli tasavallan presidentin suhteet Venäjään määrittyy myös pitkälti sitä kautta, mitä meidän läntiset liittolaiset haluavat tehdä.”
”Tasavallan presidentti Suomessa on jatkossa lännen presidentti ja Nato-presidentti, ei perinteinen Venäjä-presidentti, kuten joskus aiemmin.”
Koska itsenäisen kansallisvaltion kriteereistään luopuneen Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka näyttää jo hyväuskoisen demarieläkeläisenkin silmissä pelkästään Atlanttisen liittokunnan ohjaamalta, yrittää hallitus tällä viimeisimmällä teatteriesityksellään viestiä muuta. Kansalle kerrotaan ylpeästi kuinka jämäkästi Suomi päättää omasta rajapolitiikastaan. Tuon jämäkkyyden ovat totisesti saaneet tuntea monet suomalaiset joutuessaan lännestä saapuvien "humanitääristen pakolaisten" ryöstämiksi ja raiskaamiksi.
- "Eri asia!"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti