Yle takoo nyt kun rauta on kuumaa ja puhuu "rasismista" puhumasta päästyään. Olisi voinut luulla, että viime viikon "rasismitutkimuksen" ruotiminen riittäisi. Mutta ehei, uusi viikko ja uusi rasismikeskustelu tyyliin lyö lyötyä. Verkossa tähän ollaan valmisteltu Ylen agenda-uutisella Kokemuksia rasismista.
Mielenkiintoisena ajatuskokeena voisi olla A-studion lähetys, jossa vieraiksi kutsuttaisiin maahanmuuttajataustaisten pahoinpitelemiä ja raiskaamia ihmisiä puhumaan rasismista. Meidän väärän kuninkaan painajaismaailmassa maanantaiseen lähetyksen tuoleille oli kuitenkin istutettu odotetusti suomalaisvihamieliset rasistit Anu Castaneda ja Aziza Hossain sekä kansansa pettäneet vihreiden Sofia Virta ja Kokoomuksen Mari-Leena Talvitie. Näiden muukalaisten suosijoiden aisankannattajana toimi avuttomalla puolustuskannalla ollut perussuomalaisten Joakim Vigelius, jolle näyttää olevan mahdotonta ymmärtää, että vihollisen yksipuolisesti määrittämillä säännöillä pelaamalla ei voi kuin hävitä.
Suomalaisvihassaan ohjelma on jo A-studionkin mittareilla omaa luokkaansa. Ohjelma todistaa Kahden minuutin vihan muuttuneen Ylessä yli puolen tunnin vihabakkanaaliksi. Tämän kertaisesta myrkyllisestä coctailista oli vastuussa toimittaja Petri Raivio.
Ohjelmaa katsoessa tuli ainoastaan mieleen, että Ylen masinoima yksipuolinen "rasismikeskustelu" ei ole mitään muuta kuin avointa moralistista herjaa kantaväestöä kohtaan. Tietynlaisesta valikoidusta rasismista puhuminen on suora hyökkäys suomalaisia vastaan, joiden legitiimiä etnistä ja kansallista etua halutaan demonisoida ja syyllistää.
Entä se rasismi? Rasismi on pitkälti etnisen ryhmän säilymisen ja intressien suojelua. Pakkomonikulttuuristetussa yhteiskunnassa se tarkoittaa etnistä nollasummapeliä. Sitä harjoittavat kaikki populaatiot paitsi länsimaiden valkoiset. Siksi on pöyristyttävää, että vähiten rasistisia kulttuureja syyllistetään hieromalla valkoista syyllisyyttä päin naamaa.
A-studion inserttiin haastatelluiden ulkomaalaisten röyhkeys jaksaa sekin ihmetyttää. He tulevat tänne kansan enemmistön kutsumatta ja kiitokseksi purevat syöttävää kättä. Afrikassa ja Aasiassa olisi ennen kuulumatonta, että sosiaaliturvaa hyväksi käyttävät muukalaiset alkaisivat vielä kiitokseksi syyllistää kantaväestöä. Länsimaisessa pellemaailmassa tämäkin masokismi on mahdollista.
Miksi ei haluta puhuta petoksellisen poliittisen eliitin maahan päästämistä etnisistä nurkanvaltaajista, jotka ovat rodullisin perustein murhanneet, raiskanneet ja ryöstäneet suomalaisia yli kolmekymmentä vuotta? Vähissä ovat vastakkaiset tapaukset, jonka senkin ääneen sanominen luokitellaan valtamediassa "ennakkoluuloja vahvistavaksi" rasismiksi. Toisin sanoen rasismia on, mutta sitä harjoittaa poliitinen eliitti ja sen suojeluksessa olevat maahantunkeutujat.
Mitä taas tulee yksilöiden tasa-arvoon, juuri kehitysmaalaisia suositaan mm. työnhaussa erilaisilla kiintiöillä ja vähemmillä vaatimuksilla. Oma lukunsa on pääkaupunkiseudun asuntopolitiikka, jossa maahanmuuttajat ovat aina etusijalla köyhiin suomalaisiin nähden. Nämä vakavat esimerkit jos mikä ovat sitä niin sanottua todellista rakenteellista rasismia.
Mikä on tämän yksipuolisen, propagandistisen ja avoimen suomalaisvihamielisen rasismi-keskustelun tarkoitus? Halutaanko sillä ärsyttää kiehumispisteeseen saakka joitakin suomalaisia, jotta he suuttuisivat ja syyllistyisivät lopulta johonkin hölmöön väkivaltaan? Sen avulla voitaisiin taas kiristää suomalaisvihamielisiä lakeja.
Perussuomalaisille voisi ehdottaa, että Yle palauttaisi ohjelmiinsa takaisin edes kommenttimahdollisuuden, jotta toimittajat näkisivät vihdoin kuplansa ulkopuolelle.
Tärkeintä tässä kaikessa loiskiehunnassa on se totuus, että rasismi Suomessa on tuotettu ilmiö:
"Suomessa ei ollut rasismia ennen kuin somalit tulivat"
-Raimo Ilaskivi, Helsingin kaupungin entinen pormestari
Ja mitenkä yllättävää: Yle yrittää enemmän kuin hiukan liikaa koska sen historiantuntemus on melko olematonta.
VastaaPoista