TOIMITTAJIEN PEPPUKIVUN TÄYTEISET PÄIVÄT: BRITANNIA JÄTTÄÄ EU:N JA TRUMPIN SYYTTEET KAATUMASSA JÄLLEEN

Valtavirran toimittajat eivät ainoastaan palvele maksavaa isäntäänsä, vaan he ovat itsekin omaksuneet globalisaation "voittajien" antinationalistisen asenteen. He eivät enää kerro asioista niin kuin ne ovat vaan niin kuin he toivoisivat niiden olevan. 

Kun kansallismielinen Lega-puolue lisäsi vajaa viikko sitten Pohjois-Italian Emilia-Romagnassa  pidetyissa paikallisvaalessa kannatustaan 15 prosenttia ja vasemmisto menetti samalla paikkoja, Yle tulkitsi tämän populistipuolueen tappioksi. Ylen punavihreän toimittaja Jenna Vehviläisen analyysissä Italian Sardiiniliike laittoi kampoihin oikeistopopulisteille – Salvini hävisi paikallisvaalit Lega-puolueen tappiona pidetään sitä, että vasemmisto pystyi hupenevasta kannatuksestaan huolimatta pitämään niukasti enemmistönsä. Pienessä ovat toimittajien ilon aiheet nykyään. Huvittavinta mielipidekirjoituksessa on se, kuinka valtamedian prostituutti panee toivonsa demokraattisia oikeuksia halveksuvalle ulkoparlamentaariselle häirikköjoukolle.

Toimittajien lapselliselta mieliharmilta ei voinut välttyä viime yönä kun Iso-Britannia erosi vihdoin ja viimein Euroopan Unionista. Yle tv 1:n viime öinen Brexit-lähetys olikin suurta tahattoman komiikan ilotulitusta kun kaikki toimittajat ja tarkoin valitut asiantuntijat surkuttelivat Britannian EU-eroa. Jo heidän kasvonsa ja ilmeensä kertoivat kärsimyksen täyteisistä unettomista öistä asian tiimoilta. 

Silmiinpistävintä lähetyksessä oli se, että kaikki toimittajat Ylen studiossa, Helsingin yöelämässä, Brysselissä, Lontoossa, Edinburgissa ja Pohjois-Irlannin Londonderryssä olivat naisia. Myös studioon raahatut "asiantuntijat" olivat enimmäkseen naisia kuten Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen ja Vihreiden tuore EU-meppi Alviina Alametsä. Kummallisen naisituksen taustalla lienee joku statement, jolla kai haluttiin hieroa valkoisen nationalistisen heteromiehen naamaa. Naisvieraiden lisäksi studioon kutsutut Helsingin yliopiston asiantuntijat olivat arvattavasti fanaattisia EU-federalisteja. 

Ylen studiossa ei kuultu ainuttakaan kritiikkiä EU:n tominnasta ja perusteista, vaan kaikesta syytettiin Britannian "tyhmää eropäätöstä". Mielipahaa on yritetty lieventää myös pahantahtoisilla kirjoituksilla, joissa toivotaan Britannian kärsivän erostaan. Yksi niistä on Ylen Lontoon kirjeenvaihtaja Pasi Myöhäsen aamun synkkinä tunteina naputeltu itkuinen avautuminen  Analyysi: Vapauden hurmaan herännyt brexit-Britannia voi pian kaivata EU-kahleitaan – maailmankaupan jätit voivat tarjota yksinäiselle kylmää kyytiä.

Jotta EU:sta eroamista ei tapahtuisi jatkossa, globalistit panevat toivonsa sille, etteivät jäsenmaat voisikaan enää halutessaan jättää unionia. Tällaista linjaa on ajanut pitkään Brexit-sopimuksen yksi neuvottelijoista, entinen Belgian pääministeri Guy Verhofstadt. Hän sanoi puheessaan, että EU:ta on uudistettava siten, ettei unionista voisi enää erota. Hän perusteli vaatimustaan sillä, että ”Euroopan maat ovat menettäneet suvereniteettinsa pitkä aika sitten”. Sittemmin Verhofstadt jyrkensi näkemystään unionin parlamentin keskustellussa, jossa hän asettui avoimesti poikkiteloin koko kansallisvaltion ideaa vastaan, koska "jäsenmaiden suvereniteetti on aikoja sitten mennyttä". Hän myös vaati, että EU-kansalaisten pitäisi yksinkertaisesti hyväksyä tämä tosiasiana.

Verhofstadt on kieltämättä oikeassa siinä, että EU-mailla ei ole enää suvereeniteettiä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kyse olisi lopullisesta olotilasta jota ei voisi muuttaa esimerkiksi eroamalla unionista. Belgialaispoliitikon tavoitteena onkin, että suvereeniteettiä ei voisi saada takaisin – siksi hän hän haluaa  EU-eroamisen olevan yhtä mahdontonta kuten irtaantumisen Neuvostoliitosta.

Brexit-huuman keskellä on syytä muistaa, ettei Britannia pääse eroon suurista rakenteellisista ongelmistaan, jotka johtuvat koko läntisen maailman hallitsevasta vasemmistoliberaalista hegemoniasta. Iso-Britannia on edelleen Ango-sionististen globalistien peukalon alla, mikä näkyy jo siinäkin, että saarille muuttaa aina vain lisää kehtysmaiden värillisiä. Euroopassakaan mikään ei muutu, vaan kansanvaihdon idelogisena pohjana etenevä Kalergi-suunnitelma etenee vihamielisen eliitin aikataulun mukaisesti. Tarvitaan siis paljon suurempia muutoksia kuin pelkkä EU:sta eroaminen.

                                                          *********************


Donald Trumpin viimeaikainen anglo-sionistinen sekaantumispolitiikka Lähi-idässä on ollut monelle itsenäisten kansojen puolustajille valtava pettymys. Silti Trumpissa on pakko olla rahtunen hyvääkin, niin paljon valtamedian "liberaalit" (lue: sosialistit) toimittajat häntä vihaavat, tekeepä hän mitä hyvänsä.

Viimeisin toimittajien alkoholismia lisäävää uutinen kuultiin tänään kun Yhdysvaltain senaatti käytännössä torppasi alkuunsa demokraattien vehkeilevän virkarikosyytteen. Pettynyt Yle kertoo asiasta niukkasanaisessa tiedotteessaan USA:n senaatti äänesti: Ei uusia todistajia tai todisteita Trumpin virkarikosoikeudenkäyntiin. 

"BREXIT II:N" VASTUSTAJILLE MURSKATAPPIO – YLE HÄVISI TAAS VAALIT

Ylen uutistoimitus heräsi tänä aamulla kärttyisenä kun selvisi, että Iso-Britannian ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa eli Brexit II:ssa konservatiivipuolue sai murskavoiton. Kovasta vaalikampanjoinnistaan huolimatta Yle hävisi jälleen vaalit. Siitäkin huolimatta, että EU-kuplassa elävät valtamedian toimittajat kirjoittivat kuukausia ennen vaaleja toiveikkaita juttuja työväenpuolueen vaalivoitosta ja uuden kansanäänestyksen mahdollisuudesta. Tosiasiassa sellaiseen optioon eivät uskoneet vakavissaan muut kuin toimittajat ja omissa pilvilinnoissaan elävät EU-byrokraatit. Mahalaskun jälkeen pettymys on ollut näissä piireissä  sen mukaista, katkeraa ja kitkerää.

Ylessä toimittajien henkilökohtaista vaalitappiotuskaa on purettu kirjoituksilla, joissa jankataan tutuksi käynyttä virttä, että Brexit on pelkästään huono asia ja että sen puolesta äänestävät ovat väärässä olevia luusereita. Eräs näistä vuodatuksista on toimittaja Pauli Lahden huonon häviäjän kitinää muistuttava mielipidekirjoitus Britannian brexit-tuska ei ole lähelläkään loppuaan, vaan nyt alkaa todellinen vääntö – nämä asiat kiusaavat Boris Johnsonia seuraavaksi. Kun media ei peppukivuissaan muuta voi, se jatkaa kahta raivokkaammin Boris Johnsonin ja Brexit äänestäjien sättimistä.

EU-globalisien yli kolme vuotta kestänyt kampanja Brexitin lykkäämiseksi ja yritykset uuden kansanäänestyksen myötä saada toivottu tulos katosivat tänä aamuna kerralla savuna ilmaan. Valtavasta EU-mielisestä propagandakampanjasta huolimatta kansa antoi entistä vahvemman mandaatin Brexitille. Tämä ei ole yllättävää, sillä Brexitin kannattajien haukkuminen tyhmiksi rasisteiksi ja maalaistolloiksi on varmin keino synnyttää epätoivottu vastareaktio. Murskaava vaalitulos olikin ärsytettyjen brittien vastalause BBC:n ja Lontoon  rahaeliitin yritykselle kumota alkuperäinen Brexit. 

Vihamielisen internationalistiklikin ja sen myötäilijöiden ottama riski kaatui lopulta kaikkien tappioksi. Nyt Britannian on mentävä mukaan konservatiivien ajamaan sopimuksettomaan eroon, johon EU on neuvottelujen pitkittyessä osaltaan maan kiristänyt. Jos alkuperäiseen Brexit-sopimukseen oltaisiin suostuttu, Englannille olisi taattu tullivapaa kauppa ja Pohjois-Irlannille rajavapaus. 

Konservatiivien vaalivoiton ainoaksi hyväksi puoleksi jää vain se, ettei Brexitiä pureta. Se antaa muiden maiden kansalaisille toivoa, jossa lähes mädäntyneellä demokraattisella järjestelmällä voidaan vielä vaikuttaa ihmisten haluamaan suuntaan. Kun se toivo on mennyttä, kansa alkaa toteuttaa kansanvaltaa kaduilla.

YLEN TYHMÄT INTERNATIONALISTIT

Ensin EU juhli, sitten tuli krapula. Kuvassa
Jean-Claude Juncker.

Yhtenäisen kahvinruskeasta kuluttajamassasta haaveilevat kalergisti-globalistit pyrkivät imartelemaan hyödyllisiksi idiooteiksi katsomaansa koulutettua keskiluokkaa väittämällä internationalistien olevan kaikessa suhteessa sitä fiksuinta väkeä. Toistaalta tuo sama klienteeli soimaa nationalisteja tyhmiksi, koska nämä eivät jostain syystä suostu luovuttamaan kotimaitaan kleptoparasitismia harjoittaville rotumuukalaisille. 

Rappiollisen EU-eliitin viimeisin alatyylinen kommentti kuultiin ei niin yllättäen Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker suusta. Viinahuuruissaan sihissyt Juncker eritti myrkyllistä sappeaan kutsumalla nationalisteja vähä-älyisiksi uutiskanava CNN:lle antamassaan haastattelussa. Asiasta kertoi Yle verkkosivujensa uutisessa Juncker CNN:lle: "Tyhmät nationalistit" ovat uhka Euroopan solidaarisuudelle. Siinä seniili nappomies toisti jälleen kerran gloobalikommunistisen horinan kehitysmaiden ylijäämäväestön elättämisestä ja Eurooppaan päästämisestä:

– Nämä populistit, nationalistit, tyhmät nationalistit ovat rakastuneita omiin maihinsa. He eivät pidä niistä, jotka tulevat kaukaa. –– Meidän tulee olla solidaarisia niille, jotka ovat meitä huonommassa tilanteessa.

Vain omahyväisyytensä liejussa kieriskelevät näennäisliberaalit "Hyvät ihmiset" voivat sanoa jotain näin raivostuttavan tyhmää ja vastuutonta. Jos Junckerin kaltaiset hyväkkäät pysähtyisivät edes hetkeksi pohtimaan utooppisten houreidensa peruuttamattomia seurauksia, he saattaisivatkin kutsua tyhmiksi niitä, jotka tuijottavat takaisin peilistä. 

Ikävä kyllä nämä 1960-lukulaisen hengen täyttämät hyväkkäät ovat rakastuneita sateenkaariunelmiinsa siinä määrin, että he ovat sokeita loputtomalle kehitysmaalaisten maahanmuutto-armadan seurauksille. Kloonatun sukupolven riemuidiooteille on tyypillistä, että he vastuuta korostavista ilmastopuheistaan huolimatta eivät välitä tippaakaan tulevien eurooppalaisten sukupolvien selviytymisestä ja maanosamme todellisesta ekotaseesta. Mikäli he välittäisivät, he puuttuisivat ennaltaehkäisevästi väestöräjähdykseen ja kansainvaelluksiin, koska ne ovat tuhoisia eurooppalaiselle kulttuurille, etniselle omaleimaisuudelle, ilmastolle ja luonnon kantokyvylle. Itseään nokkelina pitävät internationalistiset lampaat ovat toden totta saaneet Junckerista oman puhemiehensä.

Junckerin jaaritukset Brexitistä olivat myös odotetun kaltaisia. Kommenteillaan hän vain vahvistaa valtamedian syöttämää yksipuolista tarinaa, jossa Brexitin jatkuva viivästyminen johtuisi pelkästään Iso-Britannian EU-vastaisten voimien jääräpäisyydestä:

– Olen kyllästynyt, koska odottelemme vain seuraavaa jatkoaikaa. En pidä siitä, että briteille tuntuu olevan tärkeämpää saada uusi pääministeri kuin saada aikaan sopu.

Tosiasiassa EU ei itse halua sopua, vaan se pyrkii tekemään Iso-Britannian erosta mahdollisimman hankalan, kalliin ja viivytetyn. Kaiken tämän vehkeilyn ja venkoilun takana ei ole muuta kuin hinku antaa muille EU-eroa harkitseville maille varoittava esimerkki.

Brexit-sotku oltaisiin voitu välttää sillä, että EU olisi alun perin pyrkinyt luomaan kansalaisten tahdon mukaisen itsenäisten kansojen Euroopan, jolla on yhteinen puolustus USA:n ja (Neuvosto-)Venäjän imperiumeja vastaan. Neither Washington nor Moscow, mutta eihän tämä käy kreivi Richard Coudenhove-Kalergin oppeja kannattaville isänmaattomille globalisteille ja heitä seuraaville keskiluokkaisille liberaaleille hölmöille.

                                                   ***************************************

Yle TV1, torstai 23.5.2019 klo 19.00 Eurooppa kuohuu 

3/3. Välimeren yli Eurooppaan pyrkivien satojen tuhansien pakolaisten joukko jakoi Euroopan. Itä-Europan maat kieltäytyivät vastaanottamasta pakolaisia. EU Saksan johdolla oli toista mieltä: Angela Merkel uskoi Saksan selviävän, Ranskan Francois Hollande piti kiinni kiintiöistä. T: Brook Lapping / BBC. HD 60 min

Kaikkien muiden paitsi tavallisten brittien hallussa oleva (((BBC))) selittää Eurooppaan kohdistuvan muukalaisinvaasion johtuvan sotien synnyttämästä pakolaisuudesta. Mainitsematta jää, että EU:n johtajat ja taustavaikuttajat ovat toimillaan edistäneet hyvinvointiturismia Eurooppaan. Linkki ohjelmaan täältä.

Yle Radio 1, keskiviikko 22.3.2019 klo 13.02. Naisasiatoimisto Kaartamo & Tapanainen

Linkki ohjelmasarjaan.

Miltä tuntuu, kun uupuu rakastamassaan työssä? Yhä useampi nainen uupuu työelämässä. Sarjakuvataitelija ja -opettaja Johanna Rojola kertoo, miltä tuntuu, kun ei enää jaksa tehdä unelmiensa työtä. Millainen identiteettikriisi burn outista seuraa? Miten meidän pitäisi muuttaa työelämää, ettei se sairastuttaisi meitä? Kirjailija Tiina Piilola on tutkinut Kalevalan naisia. Ovatko kansalliseepoksemme naiset vahvoja vai uhreja? Mitä me voimme oppia Ainolta tai Louhelta? Puhumme myös siitä, miksi naisen tissit eivät kuulu naiselle, vaan kaikille muille, jotka niitä katsovat. Entä onko pakko ryhtyä metsästämään omia salakiharoitaan, vaikka ei huvita?

Tälläinen kulttuurimarxilainen punamädätys on pyörinyt Yle Radio 1:ssä jo vuoden alusta asti. Hämmentävää, että nämä vaginamonologit ovat päässeet Yle Watchin seulan läpi. Siksi asia pitääkin korjata tässä ja nyt.

Vaikka feministit väittävät olevansa yhteiskunnassa haastajia, he ovat tosiasiassa pienen klikin muodostama hegemoninen valtavirta, joka määrittää julkisuudessa mikä on oikeudenmukaista ja mikä ei.

Tästä huolimatta tämän uuden valtiouskonnon ylipapit julkeavat väittää olevansa kaikkien naisten edustajia, koska naiset ovat muka jo lähtökohtaisesti sorrettuja. Erikoista, että nämä sorrettujen puolesta puhujat saavat valtion varoin tehdä propagandaa omasta agendastaan, toisin kuin "hallitsevaa" patriarkaattia edustavat mieasiamiehet kuten Henry Laasanen. Jahka YW tutustuu ohjelmaan tarkemmin siitä tullaan kirjoittamaan vielä lisää. 

YLE VÄÄRISTELEE EU:N SUOSIOTA KUIN NEUVOSTOLIITTO TALOUSKASVUAAN

Tiedotusvälineiden puolueettomuutta tarkastelevalle kansalaiselle Yleisradion poliittinen ja moraalinen asenteellisuus on ilmiselvää, vaikka yhtiö mainostaa itseään koko kansaa palvelevana mediana. Sanovatpa omakehulle löyhkäävät Ylen omat "tutkimukset" ja mainoskampanjat mitä tahansa, veronmaksajien kustantama puolimonopoli ei tuo esiin kaikkien kansankerrosten ääntä sen enempää kansallisissa kuin suurissa yleismaailmallisissa poliittisissa kysymyksissäkään. Ainoastaan aivokuolleet demarieläkeläiset, punavihreät, rotumuukalaiset ja feministit pitävät Yleä reiluna ja tasapuolisena, koska kanava ajaa häikäilemättömästi näiden etua muiden kustannuksella. Tämä selittää sen, miksi Ylellä on lukkiutunut kanta mm. sananvapauteen, maahanmuuttoon, monikultuurisuuteen ja seksuaaliseen poikkeavuuteen.

Näiden yhteiskuntaan syvästi vaikuttavien arvokysymysten lisäksi Yleisradio junttaa yksipuolista näkemystä myös suurista kansainvälisistä poliittisista aiheista kuten Euroopan Unionista, Brexitista, Venäjästä ja Donald Trumpista. Ylen Bullshit Bingossa EU on aina hyvällä asialla ja sen vastustajat pahalla; Brexitistä on vain ja ainoastaan haittaa kaikille; Venäjän hybridivaikuttaminen on syynä ihan kaikkeen, josta USA ja EU ei satu pitämään; väärin valitun Donald Trumpin päätökset ovat aina huonoja. Kun tämä kaikki halutaan kertoa samassa uutisessa saadaan täysveristä poliittista propagandaa kuten Ylen tuoreessa verkkosivujen jutussa Talousnobelistiksikin veikattu MIT:n professori Daron Acemoglu: "Taloutta uhkaavat oikeistopopulismi, Kiina, Venäjä ja presidentti Trump".

Mediajätin viimeisin pravda tuli globalistina tunnetun apparatsikki Petri Burtsovin kynästä. Yle-uutisessa EU:n suosio on huippulukemissa – Kaksi kolmasosaa eurooppalaisista kokee EU-jäsenyyden hyödylliseksi Burtsov hehkuttaa aikaisempia ennätyksiä rikkovasta mittaustuloksesta kuin parhaaseen neuvostotyyliin. Syytä hänellä onkin, sillä todellisuudessa epäsuositun EU:n parlamenttivaalit ovat aivan kohta puolin tulossa. Uutisen perusteella näyttää siltä, että kaikenlaiset keinot ovat sallittuja kun EU:n demokraattista legitimiteettiä yritetään lisätä. Näitä räätälöityjä suosionmittauksia unioni tarvitsee todella kipeästi, koska perinteisesti EU:n parlamenttivaalien äänestysprosentti on pyörinyt hädin tuskin 40 prosentin tuntumassa.

Koska mittauksen on tehnyt EU:n oma instanssi, se muistuttaa luotettavuudelta niitä samoja, joissa Neuvostoliiton tuottavuus ja varallisuus kasvoivat pysähtyneisyyden aikanakin kymmeniä prosentteja vuodessa:

Euroopan Unionin suosio on huipussaan huolimatta euroskeptisten voimien noususta eri puolilla Eurooppaa. Tämä ilmenee tuoreesta Eurobarometri-tutkimuksesta. Sen mukaan 68% eurooppalaisista pitää jäsenyyttä Euroopan Unionissa hyödyllisenä. Luku on viimeksi ollut yhtä korkea vuonna 1983.

Tarkkaavaiselle lukijalle on selvää, että taloudellisessa mielessä ymmärretty hyödyllisyys on eri asia kun Unionista pitäminen sinänsä. Monet hyötyvät inhottavasta ja vastenmielisestä työpaikasta kovan palkan takia, mutta olisi silti harhaanjohtavaa väittää, että he sen vuoksi pitäisivät tai suorastaan rakastaisivat työnantajaansa. Siksi on silkkaa manipulaatiota samaistaa EU:n kannattaminen unionista saatuun mahdolliseen taloudelliseen hyötyyn.

Tutkimuksesta tekee ennen kaikkea epäilyttävän EU:n kannatuksen raju nousu, aikana, jolloin talousunionin maat ovat kaivautuneet syviin periaatteellisiin näkemyseroihin keskeisissä kysymyksissä kuten maahanmuutossa:

Suomessa EU:n kannatus on kasvanut merkittävästi viime mittauksesta. Syyskuun tutkimuksessa 66% vastaajista koki Suomen hyötyvän EU-jäsenyydestä, kun luku on nyt kasvanut 74%:iin.

Jos EU olisi niin suosittu kuin unionin oma tutkimus ja Yle väittää, niin miksi sitä silti vastustetaan voimakkaammin kuin koskaan ennen? Ylen toinen uutinen, Lisää Trump- ja Venäjä-myönteisyyttä, vähemmän eurooppalaisuutta? Näin ääriryhmien vaalivoitto vaikeuttaisi EU-parlamentin työtä, nimittäin kumoaa aikaisemman uutisen EU:n suosiosta kansalaisten keskuudessa. Uutinen on myös hupaisa osoitus Ylen pakettiajattelusta, jossa yhden asian kannattamisesta seuraa muiden asioiden kannattaminen tai vastustaminen huolimatta siitä, ettei niillä ole mitään tekemistä keskenään. Ainoa kriteeri ympätä aiheet yhteen on niiden mieluisuus tai vastenmielisyys Ylen yhdestä puusta veistetyille toimittajille.

EU:n yksipuolisen ylistämisen peilikuvana on Brexit, jota Yle pitää pelkästään huonona asiana. Koittakaapa etsiä Yle uutisten verkkosivuilta juttua, jossa tuotaisiin esiin Brexitin hyvät puolet briteille. Aivan, sellaista ei löydy! Sitä vastoin asenteellisia mielipideuutisia Brexitin absoluuttisesta turmiollisuudesta Yleltä löytyy vaikka millä mitalla. 

Maamme merkittävin mielipidevaikuttaja ei kaihda olla käyttämättä edes koulujen aivopesemiä lapsia saadakseen viestinsä läpi. Koululaisten tekemän Ylen uutisluokan jutussa Brittinuoret Brexitistä: "Kansanäänestystä ei olisi ikinä pitänyt järjestää" haastatellaan lähinnä vain EU-byrokraatin urasta haaveilevia brittinuoria. Sekä uutisluokan "toimittajjien" että brittinuorten konformistiset näkemykset ovat juuri sellaisia, jotka saavat globalistit kuten George Sorosin hieromaan tyytyväisinä karvaisia käsiään.

BRITANNIAN DEMOKRATIAILVEILY NIMELTÄ UUSI BREXIT-ÄÄNESTYS

Vanha sanonta kuuluu, että jos demokratia oltaisiin keksitty nyt, valtaapitävät kieltäisivät sen välittömästi. Sama sanalasku päivitettynä voisi mennä näin: jos äänestystulos on valtaapitäville väärä, äänestetään niin kauan kunnes saadaan sopiva tulos. Tällaiselta mielikuvalta ei voi välttyä Ylen tämän päivän Brexit-uutisjutusta Uusi kansanäänestys Britannian EU-erosta? Näin britit voisivat päätyä äänestämään uudelleen, jossa EU-mielinen toimittaja Petri Raivio hekumoi ja spekuloi federalistista talouseliittiä miellyttävällä uudella vaalituloksella.

Syynä Raivion toiveikkuuteen on hänen haastattelema työväenpuoleen europarlamentaarikko Richard Corbett, jonka mukaan uuden kansanäänestyksen todennäköisyys on noussut selvästi. Syynä tähän on työväenpuolueen maanantainen päätös, jossa puolue ilmoitti kannattavansa uutta Brexit-äänestystä. 

Ylen haastattelussa  Corbett kertoo, että kaikki tärkeimmät oppositiopuolueet, labour, liberaalidemokraatit, vihreät, Skotlannin ja Walesin nationalistit, tukevat nyt toista kansanäänestystä. Tältä pohjalta hän pohtii ääneen, miten uuteen äänestykseen voitaisiin päätyä. Hän on kuitenkin haastattelussa visusti hiljaa siitä, kuinka demokratian vastaista on äänestyttää kansaa niin monta kertaa, että poliittista nomenklatuuraa miellyttävä "oikea" lopputulos saavutetaan. Sosialistipuoleen ainoa motiivi uuteen kansanäänestykseen on selvästi siinä, ettei puolueen johto pitänyt kansalaisten antamasta äänestystuloksesta. 

Työväenpuolueen innokkuutta uuteen kansanäänestykseen ei tarvitse kaukaa Euroopasta etsiä. Sosialisteina puolue on aina ollut kaikenlaisten ylikansallisten internationaalien kannattaja ja nationalismin vastustaja. Kuten muutkin sosialistit myös Britannian työväenpuolue on aina toivonut EU:sta uutta federalistista Eurostoliittoa tai viidettä internationaalia. Tällaisilla vaatimuksilla työväenpuolue julistautuu väistämättä perinteisen työväenluokan viholliseksi, koska tällöin se marssii samassa rintamassa suurkapitalististen globalistien kanssa. Näin työväenpuolueen johtajat eivät ole ainoastaan luokkansa pettureita, vaan myös ilmiselviä kansanvihollisia. 

Läntiset valtamediat eivät turhaan peittele iloaan työväenpuolueen maanantaisesta päätöksestä. Ovathan ne kaikkialla Euroopassa juntanneet eurokansalaisten kurkusta alas viestiä, kuinka väärä Brexit-äänestyksen tulos olikaan. Nyt tämä massiivinen propaganda alkaa tuottaa tulosta Britanniassa:

– Kummin päin vaan, mielipidemittaukset osoittavat, että kansalaiset äänestäisivät EU:hun jäämisen puolesta jos uusi kansanäänestys järjestettäisiin nyt, Corbett sanoo.

Länsimainen demokratia on jälleen todistanut millaisten kulissien takaa sitä todellisuudessa johdetaan. Jo se, että poliittiseen eliittiin kytköksissä oleva valtamedia ohjaa yksipuolisesti julkista keskustelua ja julkaisee tarkoitushakuisia gallupeja, tekee aidosta demokratiasta kyseenalaisen. 

Manipuloidun vaalikarjan antaman tuloksen pohjalta järjestelmä saa muodollisen legitimiteetin, jolla se voi tehdä lopulta kansan edun vastaisia päätöksiä. Siksi koko nykydemokratia pitäisi arvioida uudelleen ja panna kokonaan remonttiin, jotta kansalaisten ääni pääsisi kuuluviin.

TIMO SOINI, EU-MARIONETTI MYÖS SYYRIAAN KOHDISTUVASSA AGGRESSIOSSA

EU ja Nato kuumottavat opportunisti Soinia.

Sinisten arkkitakinkääntäjä, ulkoministeri Timo Soini, todistaa viimeisimmällä lausunnollaan olevansa globalistien maailmanjärjestystä tukeva poliitikko, joka näennäisestä unionin vastaisuudesta huolimatta asettuu sopuisasti EU:n julkilausumien taakse. Huolimatta Soinin häikäilemättömästä vallanahneudesta, mistään itsenäisestä poliittisesta toimijasta ei ole kyse, joka käy selväksi Ylen uutisesta EU antoi tukensa Syyrian ilmaiskuille – Soini: Näytöt kemiallisten aseiden käytöstä riittävät. Todennäköisesti Soini itsekin tietää, että hän puhuu EU:n syöttämää potaskaa sanoessaan että Syyria on varmuudella Itä-Ghoutan kaasuiskun tekijä:

– Kemiallista asetta on käytetty ja sillä on seurauksensa, Soini sanoi kokouksen tauolla Luxemburgissa.

Hänen mukaansa ei ole mitään syytä epäillä kuka kemiallisia aseita on Syyriassa käyttänyt, ja etteivätkö ilmaiskujen tekijät olisi toimineet riittävin tiedoin. EU ilmoitti olevansa valmis panemaan toimeen uusia pakotteita kemiallisten aseiden käytön seurauksena, mutta varsinaisia uusia pakotepäätöksiä ei Luxemburgin kokouksessa tehty.

Lukija voi jo tässä kohtaa ihmetellä miksi taas pitää jankuttaa Syyrian tilanteesta. Tähän on hyvänä perusteena se, että Lähi-idän maailmanpoliittisen näytelmän avaaminen paljastaa esimerkinomaisesti kuinka lännen vihollinen ei ole Assadin laillinen hallinto, vaan omille kansalaisileen valehteleva poliittinen johto ja sitä myötäilevä valtamedia. 

Syyrian Ghoutan alueella on tehty ennenkin kaasuiskuja kuten vuoden 2013 syksyllä ja myös silloin Assadin hallinto julistettiin yksiselitteisesti syylliseksi. Yllättävää kyllä Yle julkaisi seuraavan vuoden tammikuussa uutisen MIT:n tutkimus: Ghoutan sariiniraketit eivät voineet tulla Syyrian hallituksen alueilta, jossa todennäköisimpänä iskun tekijänä pidettiin kapinallisia. Kun nykytapahtumia vertaa Ylen yli neljä vuotta vanhaan uutiseen lukija ei voi välttyä déjà-vu kokemukselta. Vai mitä sanoa tuolloin MIT:n tutkimukseen osallistuneen YK:n entinen asetarkastaja Richard Lloydin näkemyksistä:

McClatchy DC:n mukaan Richard Lloyd on tutkinut viimeisen puolen vuoden ajan Syyrian konfliktissa käytettyjä aseita. Lloydin mukaan Syyrian kapinallisilla on taito valmistaa Ghoutan iskussa käytettyjä raketteja.   

– Syyrian kapinallisilla on varmasti kyky valmistaa tällaisia aseita. Luulen, että heillä voi olla enemmän kykyä kuin Syyrian hallituksella, Lloyd sanoi.

Täysin oma lukunsa on kemiallisten aseiden käytön kauhistelu, joka vaikuttaa jokseenkin tekopyhältä, koska samaan aikaan suurvallat voivat halutessaan turvatua "legitiimisti" ydinaseisiin. On kieltämättä hirtehistä, että kemiallisten aseiden käyttämisestä rangaistaan toisilla aseilla, joiden kautta kuolee yhtä lailla ihmisiä. Ilmeisesti maailmanlaajuista pöyristystä ei olisi tapahtunut lainkaan, mikäli tekijät olisivat teloittaneet Itä-Ghoutan uhrit rynnäkkökivääreillä.

                                                       ****************************


Jokapäiväinen negatiivinen Trump-uutinen Ylessä oli kyhätty tänään potkut saaneen virkamiehen kaunaisen uutuuskirjan otteista. Uutisessa FBI:n entinen johtaja: Trump on moraalisesti epäpätevä presidentiksi – "kohtelee naisia lihapaloina" jutun kirjoittaneen Johanna Pohjolan ei tarvitse itse sättiä Trumpia, koska hän voi panna asialle Deep staten korruptoituneen asiamiehen, entisen CIA-johtaja James Comeyn, jonka potkuista Yle Watch kertoi kesäkuussa 2017 ilmestyneessä jutussaan Globalistieliitn poliittinen teatteri nimeltä Trumpin Venäjä-yhteydet. Trumpissa on paljon moitittavaa kuten alistuminen sionisti-lobbyn sodanlietsontaan, mutta tätä liberaalimediassa ei nähdä paheksuttava tosin kuin presidentin hyviä aikeita, joita ovat mm. yritys padota laittomien siirtolaisten tulva.

Ihan vain vertailun vuoksi, myös Barack Obamasta tehtiin hänen presidenttikaudellaan paljon paljastuskirjoja, mutta jostain syystä niitä ei nostettu koskaan läntisessä valtamediassa julkiseen keskusteluun. Se, että Comeyn kirja saa nyt paljon huomiota johtuu vain siitä, että enemmistönä olevat liberaalit (=vasemmistolaiset) toimittajat saavat jälleen syyn solvata Trumpia. Mikä ihana tekosyy. Kun homma vielä annetaan katkeroituneelle CIA:n ex-johtajalle, toimittajat voivat pestä tämänkertaisesta suunsoitosta kokonaan kätensä. 


                                                       ****************************
                                                          

TV1, Maanantaina 16.04. klo 21:30 Dokumenttiprojekti: Ei tietä kotiin 
Kongon pakolainen Charles haluaa viedä suomalaiseksi kasvaneen tyttärensä Nadinen tutustumaan kotimaahansa. Matkan peruuntuessa jää vain muistot, jotka eivät ole helppoja jakaa. O: Markku Heikkinen. T: Zone2 Pictures Oy. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi. K12 (ahdistus).

"Suomalaiseksi kasvanut"? Ei suomalaiseksi kasveta, suomalaiseksi synnytään. Näitä tunteisiin vetoavia tarinoita "pakolaisista" Ylessä riittää viikosta toiseen, väsymättä. Luulisi jo liberaalien päiden sulavan näihin, sen verran usein tätä hapokasta myrkkyä erittyy tv-ruuduilta naivien lumihiutaleiden tajuntaan.


TV1, maanantai 16.4.2018 klo 21:00, A-studio  

Brexit uhkaa Pohjois-Irlannin rauhaa, erikoishaastattelussa IRA-terroristiksi epäilty Gerry Adams kertoo miksi. Juontajana Marja Sannikka #yleastudio HD

Ylen tuttu viesti: Brexit-paha, EU hyvä. Vaikka sitten IRA-terroristin suulla.

BREXIT - VOI SITÄ YLEN PEPPUKIPUILUN MÄÄRÄÄ

Ylen toimittaja Brexit-vaalituloksen jälkeen.

Viime torstaina Britanniassa pidetty neuvoa-antava kansanäänestys EU:sta eroamisesta on aiheuttanut poliittiselle eliitille ja valtamedialle valtavaa peppukipuilua, jonka seuraaminen on ollut suuri nautinto kansakuntien Eurooppaa kannattaville kansalaisille. Ylen verkkosivujen juttu Britit valitsivat Brexitin, mutta mitä se tarkoittaa? – tässä kaikki analyysimme vyöryttää silmien eteen Yleiradion toimittajien ja avustajien tuskaista itkua epämieluisasta vaalituloksesta. Huvittavimmat rutinat kuullaan itkijänaisilta:

Maria Stenroos ja Petri Raivio arvioivat Brysselistä, että äänestystulos vie Britannian kohti tuntematonta, koska siitä on tulossa ensimmäinen maa, joka eroaa Euroopan unionista. Samalla EU:n kriisi syvenee. 

Maria Stenroos kirjoittaa kommentissaan, että brittien kansanäänestys kertoo Euroopan unionin epäonnistumisesta. Brysselissä ja Euroopan pääkaupungeissa pelätään, että monet voivat menettää uskonsa EU:hun. 

Minna Pye kirjoittaa Lontoosta, että Britit näpäyttivät Euroopan unionia ja eliittiä. Pyen mukaan kansanäänestyksessä ei ollut kyse pelkästään EU:sta. Kyseessä oli myös globalisaation kuristamien raivon ja turhautumisen ilmaus eliittiä kohtaan.

Toimittaja Johanna Kippo kitisee puolestaan jutussaan Britanniassa ulkomaalaisia ja muslimeja kehotettu pakkaamaan laukkunsa – rasistisista hyökkäyksistä raportoitu, että heti vaalituloksen jälkeen saarivaltio on täyttynyt valtavalla rasismin aallolla. Ja mitähän kauheuksia siellä on sitten tapahtunut? Joku pakistanilainen yrittäjä Walesissa oli lukenut oikein Twitteriä, jossa joku oli kehottanut ulkomaalaisia pakkaamaan tavaransa ja muuttamaan takaisin kotimaahansa. Onhan tämä aivan pöyristyttävän äimistyttävää rasistista väkivaltaa, että oikein virtuaalimaailman Twitterissä joku on kirjoittanut tällaista! Se on kriisiterapian paikka koko pakistanilaisyhteisölle kuin myös Ylen toimittajille. Kuinka he oikein selviävät moisesta mikroaggressiosta? 

BREXIT ÄRSYTTÄÄ JA PELOTTAA EU-MIELISTÄ YLEÄ.

Britannia äänestää EU:sta eroamisesta 23.6.2016

TV1, 22.6.2016 klo 21:05, A-studio Yle 

Miksi EU ei enää innosta? Miten Eurooppaa muuttuu brittien Brexit-kapinan jälkeen? Juontajana Johanna Vesikallio. #yleastudio klo 21.05 HD


Harva mediaa seuraava suomalainen on viimeisen kuukauden aikana voinut välttää Ylen massiivista kampanjaa Britannian EU:ssa säilymisen puolesta. Brexit-vaalikampanjasta tiedottaminen muistuttaa yksipuolisessa propagandassaan Yhdysvaltain tulevia presidentinvaaleja, joissa Yle on keskittänyt huomion lähes pelkästään Donald Trumpiin ja hänen asiayhteyksistä irrotettuihin lausuntoihin, joita moraalista närkästystä teeskentelevät liberaalitoimittajat kutsuvat "möläytyksiksi". Yleä on turha syyttää yksin näistä talmudistisista bolsuretkistä, sillä globaalit mediat kaikkialla Lännessä ovat Brexitiä ja Trumpia vastaan.

Erityisen huvittavaa on syrjäisen Suomen valtamedian peppukipuilu Britannian EU-vastaisuudesta ja Donald Trumpin kansansuosioista. Valtamediat eivät ole julkaiseet tiettävästi ainuttakaan uutisartikkelia, jossa suhtauduttaisiin ehdottoman myönteisesti Britannian EU eroon, mutta unioniin jäämisen puolesta suomalaisia (sic) on sitä vastoin pyritty vakuuttelemaan kaikin keinoin. Kampanjan tulivoima on keskitetty jatkuvasti toistettuun kysymykseen, miten EU-ero vaikuttaisi siihen pyhimpään eli vientiteollisuuteen kuten Yle jutussaan Näin Brexit iskisi heti suomalaisyrityksiin: ”Sillä on tietysti vaikutusta”. 

Lähes kaikki Ylen Brexit-vastainen tiedottaminen keskittyy sivilisaatiomme pyhään lehmään talouteen, jonka alttarille globaalielitiille työskentelevät pikkupelurimme haluavat uhrata kansan itsemääräämisoikeuden ja massamaahanmuutolla koko kansan geneettis-kulttuurisen olemassaolon. Verrattuna Brexitin taloudelliseen seurauksiin, Suomessa ei ole juurikaan korostettu sitä, että britit haluavat lopettaa rajattoman maahanmuuton, jota EU:ssa pysyminen jatkaisi loputtomiin. Suomalaistoimittajat ovat horisseet kuin yhdestä suusta mantraa, että "Britannia tarvitsee maahanmuuttajia", mutta eivät ole valmiita kertomaan edes brittien suulla kuinka monta sosiaalietuuksien perässä tulevaa huippuosaajaa "tarvitaan" lisää, 15 miljoonaa vai riittäsikö jo 100 miljoonaa? Entä sen jälkeen?

Suomalaistoimittajien sokea globalismi ja EU-fanatismi näyttää tragikoomiselta, sillä vaikka kaikki äänestysikäiset suomalaiset saataisiin aivopestyä EU-Eurostoliiton puolelle, suomalaiset eivät voi edelleenkään äänestää Britannian Brexit-vaaleissa. Joten miksi kiukutella turhaan asiasta johon ei voi vaikuttaa? Yhteisellä tasajalkahyppelyllään toimittajat vain paljastavat kenen puolella he ovat EU-kysymyksessä, mikä on eliitin lakeijoiden kannalta valtavan tyhmää kun EU-erosta aletaan ennen pitkää keskustella myös täällä. Pahimmillaan tämä kansaa halveksuva asenne näkyy artikkelissa Kansanäänestykset demokratian perverssi muoto" – Brexit aiheena A-studion Haloo Eurooppa -keskustelussa.

Ylen verkkosivujen Brexit-uutisartikkelit kertovat paljon siitä, mitä kansan etua halveksuva eliitti ja sen juoksupoikina toimivat valtamediat pelkäävät ja toivovat:


 IMF: Britannian talous pienenisi ja vaikeutuisi EU-eron myötä

EU-äänestys jakaa Lontoon Cityn – finanssikeskuksessa povataan tuhoa ja kulta-aikaa

Video: Haavoittaisiko Brexit metsäteollisuutta? Kärsiikö Suomen vienti? ”Jos pahimmat pelot käyvät toteen…”

Opiskelijaporukka äimistelee: "Brexit on ihan syvältä!"

Viisumipakko Britanniaan ja potkut puolalaiselle putkimiehelle – mikä Brexit ja mitä sen jälkeen?

Brexit-pelko valtasi markkinat – suomalaissijoittajan on odotettava kauppojaan juhannuksen yli

"Älkää jättäkö meitä yksin Euroviisuihin" – brittejä suostutellaan EU:n kannalle croissanteilla

EU-ero huolestuttaa Suomessa asuvia brittejä – "Jos Brexit toteutuu, haen Suomen kansalaisuutta"

Tusk: Brexit olisi suuri virhe, mutta EU selviäisi siitä

Hollande nostaa varoittavan sormen Britannian mahdollisesta EU-erosta: Peruuttamaton

Ranskan presidentti varoittaa Britannian EU-eron seurauksista



                                                     ***********************************

Juutalaistaustainen marxisti Cohn-Bendit raivoaa tällä
kertaa Eu-parlamentissa Unkarin nationalisteille.

Ylessä osataan myös kritisoida Euroopan Unionia, mutta tyyli on sama kuin entisessä Neuvostoliitossa, jossa ongelmien kasaannuttua ratkaisuksi ehdotettiin lisää sosialismia, siis sitä samaa, joka oli ongelman lähtökohta. Tällä kertaa Yle on valinnut "kunnollisen ja toimivan EU:n" puolestapuhujaksi heprealaisen kulttuurimarxilaisen, yhden 1960-luvun internationalistisen punamädätyksen näkyvimmistä ikoneista, Daniel Cohn-Benditin. Ylen haastattelujutussa Dany Cohn-Bendit: EU on pelkuri populistien pauloissa vaeltava kosmopoliitti haluaa EU:n valuvian korjaamiseksi lisää EU:ta:

Entinen radikaali ja kuvien kaataja on seestynyt liittovaltion kannattajaksi. Federalismi takaisi hänen mukaansa parhaiten demokratian toimivuuden EU:ssa. Cohn-Benditin ajatuksissa EU kaipaa mitä pikimmin luonnoksen uudeksi perustuslaiksi.

Tämä liukas saksalais-ranskalainen juutalaispoika on ehtinyt tehdä pahojaan viime vuosikymmeninä jopa enemmän kuin hulluna vuotena 1968. Esimerkiksi jo 1970-luvulla Cohn-Bendit tunnettiin Saksassa liberaalin seksuaalipolitiikan äänitorvena ja hän vaati televiossa pedofilian laillistamista. Ymmärrettävästi häneen myötämielisesti suhtautuva hallitseva liberaalimedia on unohtanut tämän asian armollisesti.

Poliittisesti Cohn-Bendit on ollut tuhoisin vihreän liikkeen mädättämisessä Saksassa ja Ranskassa. Juuri hän oli yksi keskeisistä vasemmistolaisista soluttautujista, jotka toivat marxilaisuuden mukaan luonnonsuojeluliikkeeseen. Kosmopoliittisena talmudistina Cohn-Bendit on luonnollisesti vastustanut henkeen ja vereen Euroopan kansojen kansallismielisyyttä ja itsemäärämisoikeutta, jonka vuoksi ei ole yllättävää, että hän tunnustaa Ylen jutussa olevansa kiihkeä EU:n liittovaltion kannattaja. Punavihreiden marxilaisten tapaan Cohn-Bendit ottaa keppihevosekseen luonnonsuojelun, jotta voitaisiin ajaa "kansainvälistä yhteistyötä" eli kansallisten demokratioiden, niiden ainoiden toimivien, tuhoamista:

Talouden ongelmat, ilmastonmuutos ja kaikki muut suuret kysymykset ovat maailmanlaajuisia. Niiden ratkominen vaatii maailmanlaajuista yhteistyötä

Ympäristö- ja väestö-ongelmat ovat paikallisia ja syntyneet paikallisesti, joten ainoa keino ratkaista ne, on toimia paikallisesti. Ongelman globalisoimisen toimintaperiaate on sama kuin kansainvälisessä kommunismissa, jossa punaista syöpää levitettiin kaikkialle maailmaan. Sama virheellinen metodi on tunnettu myös väestöräjähdeksyn kohdalla, jossa ongelmaa vain pahennettaan globalisoimalla ongelma eli siirtämällä ekologisesti kestämätön ylijäämäväestö pohjoiseen, joissa heidän luonnon kuormituksensa on moninkertainen lähtömaahan verrattuna.

Vierasperäisen kreivi Coudenhove-Kalergin tapaan länsimaisessa kulttuurissa vaikuttava käärmeöljykauppias Cohn-Bendit pitää etnisesti erillisiä kansallisvaltioita uhkana Suurelle unelmalle, jonka tarkoitus on luoda Euroopasta etnisesti sekoitettu juureton massa, jota on helppo hallita kulutuskulttuurin impulsseilla:

Populistiset puolueet pitävät äänekkäimmin yllä näkemystä kansallisvaltioiden itsemääräämisoikeudesta. Cohn-Benditin mukaan yksittäisen valtion itsemääräämisoikeus on pelkkää harhaa. (...) – Suvereenisuus ei ole enää kansallinen asia. Euroopassa voi kulttuurista, poliittista ja taloudellista suvereenisuutta puolustaa vain koko Euroopan tasolla. Cohn-Benditin mukaan EU kaipaa nyt tuoreen alun. Unionin idea on määriteltävä uudelleen, sillä vain sitä kautta EU kykenee toimimaan yhtenäisenä.

Vuoden 1968 opiskelijaliikkeen keulakuva on symbolinen pääpiru sille romahdukselle, jonka Eurooppa on kokenut viimeisen 50 vuoden aikana. Vieläkin piintyneessä 1960-luvun hengessä elävät Ylen ex-taistolaisromantikot ja heidän jälkikasvunsa pitävät Cohn-Benditiä jonkinlaisena guruna, vaikka juuri hän ja hänen omahyväinen, itsekäs ja hedonistinen sukupolvensa ovat keskeisiä syyllisiä kestävien arvojen tuhoamisessa, arvojen, jotka ovat pitäneet Eurooppaa pystyssä viimeiset 1000 vuotta.

TOIMITTAJAKOULUJEN PUNAVIHREÄT TYÖSSÄÄN YLESSÄ

Kulttuurimarxilaiset Vihreät,
toimittajien suosikkipuolue.

Vakiintuneista valtavirran medioista paikallislehti Tamperelainen on uskaltautunut kertomaan jutussaan Tiedetoimittaja: "Tampereen yliopiston toimittajaopiskelijat ovat punavihreitä, kuinka valtaosa toimittajista on poliittiselta taustaltaan punavihreitä.

Tampereen yliopiston journalistiikan ja viestinnän opiskelijoista kolme neljästä kannattaa vihreitä tai vasemmistoliittoa – perussuomalaisia tai kristillisdemokraatteja ei yksikään. Tähän lopputulokseen on tullut perussuomalaisten Suomen Uutisiin kirjoittava vapaa tiedetoimittaja Marko Hamilo.

Tamperelaisen pintaraapaisun lisäksi kannattaa tutustua Hamilon artikkeliin Nyt se on tutkittu: journalismiyliopistot läpikotaisin punavihreitä, jossa asiaa analysoidaan syvemmin:

Mutta miksi journalistit ovat niin usein punavihreitä arvoliberaaleja? Tähän kysymykseen minulla ei ollut Punavihreää kuplaa kirjoittaessani aineistoa vastata. Oletin kuitenkin oman kokkemukseni valossa, että toimituksen johto ei voi juurikaan asiaan vaikuttaa. Epäilin, että toimituksiin ei olisi juurikaan rekrytoitavissa arvokonservatiivisia tai talousoikeistolaisia journalisteja edes siinä tapauksessa, että toimituksen johto havahtuisi punavihreään vinoumaan ja pyrkisi aktiivisesti sen tasapainottamiseen. Arvelin, että jo journalistiikan ja viestinnän koulutukseen hakeutuvat ovat keskimääräisiä opiskelijoita huomattavasti punavihreämpiä, ja että tämän joukon oikeistolaisimmat suuntautuvat ennemminkin organisaatioviestintään ja pörssiyhtiöiden rahakkaisiin viestintätehtäviin. Toimittajiksi rikastuu sitten kaikkein vasemmistolaisimpia ja vihreitä yhteiskuntatieteilijöitä.

Yleisradion ja Helsingin Sanomien toimituksissa punavihreät ovat vaikuttaneet jo pitkään. On tunnettua, että he ovat tulleet pitkälti alalle "parantaakseen maailmaa" eikä niinkään kertomaan siitä totuutta. Televisiossa Ylen politiikan toimittajat eivät liputa punavihreää väriä niin avoimesti kuin verkkosivujen ja Yle Puheen puolella, joissa nuoret toimittajat saavat revitellä vapaammin länttä syyllistävällä kulttuurimarxilaisuudella ja margininaaleja puolustavalla eturyhmäpolitiikalla jota myös identiteettipolitiikaksi kutsutaan. Toki television puolella lähetetään laskelmoiville konfromistinuorille suunnattuja räväköitä ohjelmia kuten Kioski ja tietenkin niitä ainaisia natsidokumentteja, mutta avoin kulttuuribolsevismi on vähäisempää kuin verkon puolella. Syynä tähän on yksinkertaisesti se, että liian päällekäyvä propaganda ärsyttää Ylen suurinta katsojasegmenttiä, noita pelokkaita demarieläkeläisiä, jotka voisivat siirtyä muiden medioiden pariin.

Sen sijaan Ylen verkkosivuilla ei pahemmin kursailla ja välitetä suurten massojen näkemyksistä, vaan siellä sympataan avoimesti esimerkiksi anarkisteja. Ylessä heitä pidetään nykysysteemin virallisina "kapinallisia", sillä he toimivat nuorison valeoppositiona ja hyödyllisinä idiootteina.

Tästä kertoo paljastavasti Ylen verkkosivujen tuore artikkeli Taistelu fasismia vastaan. Miksi Ylen interrail-toimittaja Antti Kuronen ei haastatellut sympaattisia kansallisradikaaleja ja tehnyt heistä juttua "Taistelu anarkokommunismia vastaan"? Taitaa olla niin, että anarkismi on ollut toimittaja Kurosen nuoruuden rakkaus, semminkin kun jutussa ei ollut kritiikin häiväkään haastateltujen sanomisia kohtaan. Se taas kertonee siitä, että toimittaja allekirjoittaa sujuvasti punakakaroiden löysät puheet. Oikeastaan anarkomarkojen kliseiset heitot kuulostavat kenen tahansa valtavirtatoimittajan näkemyksiltä aina Britannian Brexit-äänestystä myöten:

Britannian mahdollinen EU ero. Hyvä vai huono asia? Huono asia siinä mielessä, että sitä ajaa uusnationalismi. Ylipäätään nationalismin nousu, kansallisvaltioiden ihannointi, on todella masentava ilmiö Euroopassa. Ikävää on sekin, että Brexitiä ajavat haluavat sulkeutua ulkomaailmalta. Tavallaan maksimoida voitot itselleen.

Anarkistit liittoutuvat vaikka epädemokraattisen Eurostoliiton kanssa, sillä onhan se voima, joka pyrkii hävittämään eurooppalaiset kansallisvaltiot ja lopulta myös kansat stalinistisilla väestönsiirroillaan kehitysmaista. Punamustien kansallismasokismi on ehdottomuudessaan jokseenkin sairaalloista, joten heitä on vaikea pitää edes oikeustoimikelpoisina. Silti he ovat erinomainen katutason työkalu poliittiselle eliitille ja medialle, joka on Suomessakin uutisoinut pelkästään Brexitiä vastaan, josta kertoo tutkija Antti Ronkainen blogikirjoituksessaan "Suomalainen media vastustaa yksiäänisesti Brexitiä".



                                                 ***********************************



Toinen tyyppiesimerkiksi Ylen toimittajien punavihreydestä on entisen narkomaanin Jessikka Aron journalismiksi naamioitu mielipidekirjoitus Suomalaisten verkosto piilottelee käännytettyjä turvapaikanhakijoita kodeissaan. Hyväkkäiden sankaritoimittajaksi nostama Aro nostaa puolestaan turvapaikkapummeja rikollisesti piilottelevat kansanviholliset moraalisiksi sankareiksi. Juttu paljastaa myös, kuinka eräät asianajajat ovat osa tämän rikollisen viidennen kolonnan partisaaneja, jotka umpikierolla juristisaivartelullaan yrittävät saada jo kertaalleen käännytetyt maahantunkeutujat jäämään maahan:

Käännytettyjä piilottavat kansalaiset ovatkin koonneet verkostoonsa myös lakimiehiä, jotka auttavat tekemään valituksia ja käännytyksen täytäntöönpanokiellon hakemuksia. Nämä hakemukset pitää saada mahdollisen käännytyksen kohteen näkökulmasta hyvin nopeasti vireille Dublin-tapauksiksi määritellyissä käännytyksissä. Kun turvapaikanhakija saa käännytyspäätöksen, hallinto-oikeudelta voi hakea käännytyksen täytäntöönpanon keskeytystä. Turvapaikanhakijat eivät saa automaattisesti oikeusapua, vaikka se pitäisi perustuslain mukaan taata. – Suomen tiukentuneet ulkomaalaislait ja turvapaikanhakijoiden pikakäännytykset ovat ristiriidassa perustuslain ja kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Suomen perustuslain mukaan ihmiset ovat tasavertaisia lain edessä, mutta tällä hetkellä turvapaikanhakijat eivät tasavertaisia ole. Viranomaiset järjestävät itse paperittomia Suomeen omalla toiminnallaan, aktivisti sanoo.

                                                 ***********************************



Yle TV2, 20.6.2016 klo 18:45, Lesbot 

1/11. Kesä Tukholmassa. Kuusi nuorta naista elää rakkauden, juhlien, identiteettiongelmien ja arjen täyttämää elämää. Ensimmäisessä jaksossa Matilda iskee silmänsä heteroseksuaaliseen Ebbaan. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: ruotsi. Äänitekstitys: suomi.

********************************************************************************************************

Yle Watchin omat facebook sivut nyt täältä.

Yle Watchin juttuja, jotka liittyvät Ylen ohjelmiin ja uutisiin, voi myös postata eri Yleisradion Facebook-sivuille. Kun postaat, niin älähän trollaa, vaan toimi asiallisesti. Ohessa suorat linkit, klikkaa nimeä:

Yleisradio

Yle Uutiset

Yle Areena

Yle Teema