keskiviikko 12. joulukuuta 2018

SUOMI ALLEKIRJOITTI YK:N SIIRTOLAISSOPIMUKSEN – YLE ASIASTA VAITI

Sisäministeri Kai Mykkänen (Kok.) tekemässä valtio-
petosta Marokon Marrakeshissa 10.11.2018.

Toisin kuin monessa perustuslakia kunnioittavassa Euroopan  maassa,  maamme eduskunta sen enempää kuin vallan vahtikoirana toimiva valtamedia ei käsitellyt historialliseksi luonnehdittua YK:n siirtolaislaissopimusta (GCM). Siksi oli mahdollista, että sisäministeri Kai Mykkänen sai  viime maanantaina kaikessa hiljaisuudessa allekirjoittaa Marokon Marrakeshissa GCM-siirtolaissopimuksen, jossa kansan vastustamasta laittomasta siirtolaisuudesta voidaan tehdä laillista. 

Ainoa "keskustelu", jota mediassa on sopimuksen tiimoilta käyty, liittyy väitteeseen, ettei sopimuksella ole oikeasti juridista sitovuutta. Tätä pääviestiä varten isot mediat ovat marssittaneet haastateltaviksi sopivasti valittuja asintuntijoita, jotka puolustavat punaliberaalin hegemonian universaalikommunismia. Siksi ei ole yllättävää, että asiantuntijoiden joukkoon ei ole kutsuttu vaikkapa ulkopoliittisena asiantuntijana tunnettua emeritusprofessori Timo Vihavaista. Syykin on ilmeinen, joka käy selväksi hänen eilisestä blogikirjoituksestaan  Joutavan paperin johdosta, jossa hän kommentoi YK-sopimusta mm. seuraavasti:

Spiegel ei pysähdy jauhamaan tätä puoluekantaisuuden asiaa, josta Suomessa olisi luultavasti tehty koko asian ydin ja unohdettu se helkkarin paperi. Haastattelussa pohditaan todella nyt sen paperin merkitystä. Schorkopfin mielestä puhutun kaltaisella sopimuksella on niin sanotun pehmeän lain voima ja se tarkoittaa, että se voi pesiytyä oikeusjärjestykseen ja saada velvoittavia muotoja. Sitä paitsi paperi sisältää runsaan joukon kaikenkarvaisia väittämiä ja suosituksia, joilla on selkeä ideologinen sisältö ja suuri mahdollinen merkitys. Asia riippuu ilmeisesti siitä, miten niitä käytetään. 
Vihavainen tarkastelee kirjoituksessaan eräiden historiallisten esimerkkien avulla lähinnä siirtolaissopimuksen velvoittavuutta eikä niinkään sen sisältöä, vaikka hän maahanmuuttoa jonkin verran siinä käsitelleekin. Sinänsä mainioissa kirjoituksessa jää kokonaan huomiomatta, kuinka GCM-sopimus vaikuttaa myös sananvapauteen ja riippumattomaan mediaan. Sopimuksessa nimittäin halutaan kriminalisoida valkoisten eurooppalaisten maahanmuuttokritiikki. 

Ylipäätään sopimus on suunnattu vain eurooppalaisten päänmenonksi, sillä Itä-Aasian taloustiikereillä ei ole aikomustakaan ottaa elätettäväkseen arvaamatonta Afrikan ylijäämäväestöä, jota varten sopimus on todellisuudessa sorvattu.

Kansalaisten kukkarolla väkisin käyvä Yle ei ole kertonut tämän viikon uutisissaan yhtään mitään toissapäiväisestä Marrakeshin sitoumuksesta. Tosin samoin toimivat myös muut suomalaisvihamieliset valtamediat kuten Helsingin Sanomat. Siksi HS:n marraskuussa ilmestynyt Yleä vahingoniloisesti arvioiva uutisjuttu Luottamus Yleen kääntyi alamäkeen – kansa ei ole unohtanut kaksi vuotta sitten alkanutta poikkeuksellista tapahtumaketju on kaksinaamainen, koska lukijoiden luottamuspula on vaivannut yhtä lailla "Brysselin Pravdaa" kuin sen sähköistä vastiketta Yleisradiota. Lehti, joka vaikenee itse YK:n siirtolaislaissopimuksesta, ei ole sen parempi toista valtamediaa.

Viimeksi tänään saatiin kuulla mitä EU-eliitin juonimasta vapaamielisestä maahamuutosta seuraa. Yle uutisessa Tämän tiedämme nyt Strasbourgin epäillystä terroriteosta: Epäilty yhä pakosalla, perhe otettu kuulusteluihin, uhrien joukossa thaimaalaisturisti kerrotaan viimeisimmistä maahanmuuttajan tekemästä terroriteosta Ranskassa. Ampuessaan joulutorin ihmisiä, Pohjois-Afrikasta kotoisin oleva Cheriff Chekatt, 29, huusi islamistien sotahuudon "Allahu Akbar!". Tämän hetkisten tietojen mukaan muukalaisterroristi on edelleen vapaalla jalalla. 

On selvää, että kun GCM-sopimusta aletaan aikanaan kuin varkain toteuttamaan, Strasbourgin kaltaiset terroriteot tulevat kasvamaan samassa suhteessa kuin petoksellisen eliitin lailliseksi tekemä laiton siirtolaisuus.

lauantai 8. joulukuuta 2018

KUINKA KOLME HAKARISTIA SAA VALTION JOHDON , MEDIAN JA RÄYHÄVÄSEMMISTON LASKEMAAN ALLEEN


Maamme ei ole vuoden 1995 jälkeen ollut enää itsenäinen kansallisvaltio, mutta virallinen Suomi juhlii merkkipäiväänsä vuodesta toiseen entistä mahtipontisemmin ja näyttävämmin. Komeilla Potemkinin kulisseilla maamme johto haluaa uskotella tuulipukukansalle, että isänmaa on edelleen suomalaisten etua ajavien komennossa. Kylmä tosiasia kuitenkin on, että Suomi on Eurooopan Unionista mukavia virkoja saaneiden pyrkyrimäisten ämmien ja pojannulkkien vietävissä. Kaikki mitä Suomi nykyään tekee perustuu Brysselin valtakabinettien mielistelyyn.

Silloin kuin maassamme oli vielä ripaus kansallista itsenäisyyttä, itsenäisyyspäivän juhlintaan kuului vasemmiston vandalismiksi ryöstäytyneet protestit, joista osa tunnettiin "kuokkavierasjuhlina". Koska kansakunnan idea on viime vuosikymmenenä mädätetty lähes täysin, ei  vasemmistollakaan ole enää syytä protestoida omaksi koettua vaaleanpunaista Isosiskovaltiota vastaan. Aivan samoin kuin vasemmistolainen globalismin vastainen liikehdintä 2000-luvun alussa kuihtui vaivihkaa pois, myös eliitin vastainen kuokkavierasmellakointi loppui ja kääntyi kansallismielistä työväenluokkaa vastaan. Tämä taas on seurausta siitä, että globalistit eri puolueissa ovat vesittäneet vanhan kansallisvaltion projektin ja lahjoneet vasemmistomassat 2000-luvun globaalikommunismilla, johon kuuluuvat laiskistavat tulonsiirrot ja avoimet rajat kansakunnan etnisen perustan tuhoamiseksi. 

Vuodesta 2014 lähtien vasemmiston katuosasto onkin suunnannut vihansa ja väkivaltansa poliittisen eliitin sijasta työväenluokkaisia kansallismielisiä vastaan. Hallitsevalla hegemonialla ei ole luonnollisestikaan ollut mitään tätä vastaan ja valtamedia onkin suhtautunut kirjoituksissaan erittäin myötämielisesti järjestelmän hyödyllisiksi idiooteiksi osoittautuneisiin vasemmistolaisiin. 

Lisää tuulta vasemmiston purjeisiin toi tieto, että osa ensimmäistä kertaa järjestetyn 612-marssin ideoijista ja järjestymiehistä kuului kansallissosialismia kannattavaan Pohjoismaiseen Vastarintaliikkeeseen (PVL). Vaikka 612-soihtukulkue ei omissa julkilausumissaan sano sitoutuneensa mihinkään poliittiseen liikkeeseen ja ideologiaan, löysi vasemmisto ja liberaalioikeisto eräiden osallistujien ideologiasta oivan tekosyyn kauhistella "äärioikeiston nousua". Todellinen riemu räyhävasemmistossa nousi vuonna 2016, jolloin PVL järjesti oman Kohti vapautta! -marssinsa Helsingin keskustassa. Kerrankin vastassa olivat oikeat natsit, joiden avulla voi kiillottaa moraalista kilpeään ja ulkoistaa "metafyysinen yhteiskunnallinen pahuus" muutamaan sataan mielenosoittajaan. 

Tänä vuonna PVL:n mielenosoituksen lähtötilanne oli poikkeuksellinen, sillä Turun Hovioikeus kielsi järjestön loppukesästä. Valitusprosessi Korkeimpaan oikeuteen on vielä kesken, jonka vuoksi rekisteröimätön järjestö voi edelleen kokoontua tunnustensa alla. Hämmennystä herätti se, että nyt marssirivistön kärjessä eivät olleetkaan järjestön Tyr-liput, vaan kolme hakaristilippua ja pelkistä vihreistä lipuista muodostettu lippulinna.

Jo pelkän hakaristilipun esille ottaminen sai viranomaiset, poliitikot ja median laskemaan alleen, osan tosin onnesta, koska kerrankin voidaan osoittaa ihanteellisen "demoninen" syntipukki, jonka kontolle saadaan härskisti vaikka nykysysteemin oma epäonnistuminen rotumuukalaisten "kotouttamisessa". Salamurhattu amerikkalainen kansallissosialistijohtaja George Lincoln Rockwell kirjoittaa pamfletissaan In hoc signo vinces (1960) osuvasti hakaristin kauhistuttavasta psykologisesta vaikutuksesta niihin, jotka pyrkivät edistämään valkoisten tuhoa assimilaatiolla:
Heille kyse ei ole vain tuon kuvion linjoista, vaan armottomasta alistumisesta kauhealle vaaralle, pikaoikeudelle ja hirvittävälle kostolle, jonka heidän huono omatuntonsa kertoo olevan heille täysin ansaittu. Aivan samoin kuin takaa-ajettu murhaaja näkee mielessään kuvan sähkötuolista.
Totta kai EU:n edessä matelevat maamme nynnypoliitikot ehtivät heti tuoreeltaan kommentoida kyseistä myrskyä vesilasissa. Järkyttyneisyyttään tviiteissään korostaneet jeesustelijat kuten Petteri Orpo, Juha Sipilä  Antti Rinne ja Jan Vapaavuori kuvittelivat saavansa kansalaisilta samanmielisiä kommentteja, mutta yli 90-prosenttia vastaajista oli selvästi ärsyyntyneitä irtopisteitä repivistä natsihysteerikoista. 

Suurin osa kommentoijista haukkui nämä moraaliposeerajat kansanvihollisiksi, joiden puheet "oikeasta isänmaallisuudesta" ovat läpinäkyvää historian uudelleen kirjoittamista. Poliitikkojen ja median älyllisesti laiska höpinä siitä, että sotaveteraanit eivät taistelleet siksi, että maassa voisi kantaa hakaristilippua ei ole muuta kuin historiapoliittista hyväksikäyttöä. Kansallissosialismin mustavalkoisen tuomitsemisen kääntöpuolena on nykyhegemonian ääneen  lausumaton kuvitelma, jonka mukaan  veteraanit taistelivatkin siksi, että punamädättäjät saisivat liehuttaa degeneraattien sateenkaarilippua vaikka lastentarhoissa; tai että sodat käytiin "demokratian" eikä isänmaan puolesta ja maa voidaan avata EU-hallinnon alaisuudessa ulkoeurooppalaisille maahantunkeutujille. 

Poliitikot, hallitseva valemedia ja Kallion punahipsterit eivät taida ymmärtää, että huomattava joukko suomalaisista muistaa edelleen, että kansallissosialistinen Saksa oli Suomen puolella sodassa kommunistista Neuvostoliittoa vastaan. Vaikka historiaa kirjoitetettaisiin miten uudestaan "demokraattisten arvojen" ja EU:n puolustamiseksi, tosiasiasiaksi jää, että lento-osasto Kuhmley pelasti Suomen kesällä 1944 kommunistimaahantunkeutujien lopulliselta invaasiolta. 

Jo tämän perusteella  rationaalisuudellaan leuhkivien toimittajien taikauskoiset puheet kansallissosialismin absoluuttisesta pahuudesta voi jättää sentimentaalisten koulutyttösten päiväkirjatunnustuksiksi. Taikauskoon perustuvan "metafyysisen pahuuden" ulkoistamisen pahimman rimanalituksen teki Ilta-Sanomien toimittaja Tuomas Manninen kommenttikirjoituksellaan Peto sai hetken olla irti. Kirjoituksen tunteelliset maalailut eivät vaikuta lainkaan analyyttisen ammattitoimittajan tasapainoiselta tekstiltä, vaan 15-vuotiaan lukiolaistytön hysteeriseltä vuodatukselta tämän luettua Anne Frankensteinin kauhusatukirjan: "Aurinkoinen itsenäisyyspäivä oli hetkessä suistunut talvi-illan pehmeästä hämärästä 1930-luvun pimeyteen ja 1940-luvun alun keskitysleirien hyytävään kauhuun."

Nämä manniset ovat joko autuaan tietämättömiä, älyllisesti velttoja tai sitten pahantahtoisia valehtelijoita, koska eivät jaksa tuhlata ajatustakaan sille, miksi kansallissosialismi nousee vuonna 2018. Sille on syy, eikä se johdu jostain selittämättömästä pahuuden ilmaantumisesta, vaan hallitsevan nomenklatuuran harjoittamasta itsetuhoisesta politiikasta ja roskakulttuurista, joka synnyttää väistämättä vastareaktion.

Joka tapauksessa noin nelisensataa marssijaa sai kulkea rauhassa Pitkänsillan yli kohti punahipsterien Kalliota kunnes poliisit tekivät rynnäkön. Olisi mielenkiintoista tietää millä komentoketjulla poliisi teki päätöksen repiä väkivalloin lailliset liput ja pidättää niiden kantajat. Luultavasti mielenosoitusvapautta rikkova päätös tehtiin EU:ta nuoleskelevien poliisijohtaja Seppo Kolehmaisen ja sisäministeri Kai Mykkäsen siunauksella. Ylen hengästyttävässä ripuloinnissa Hakaristiliput liehuivat ja ne poistettiin, poliisi aloittaa tutkinnan epäillystä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – Yle seurasi itsenäisyyspäivän tapahtumia hetki hetkeltä ylikomisario Juha Hakola Helsingin poliisista kertoo Ylelle, että:
Poliisi päätyi takavarikoimaan uusnatsien hallussa olleet hakaristiliput, koska niiden pelättiin provosoivan jo ennestään kiristynyttä ilmapiiriä. Hakolan mukaan poliisi aikoo arvioida myös, että syyllistyttiinkö hakaristilippujen heiluttelussa johonkin rikokseen.
Jo se, että viranomaisilla ja medialla on röyhkeyttä edes toivoa ääneen rangaistusta symbolista, jonka käyttämistä ei ole erikseen kielletty, kertoo syvään juurtuneesta stalinistisesta mielivallasta EU-Suomessa. Josef Stalinin linjahan tunnetaan hänen tokaisustaan: "Kun syyllinen tiedetään, niin rikos kyllä keksitään". 

Oikeudettomalla rynnäköllään ja lippujen riistolla poliisiviranomaiset halusivat varjella jälkistalinismin lemussa viihtyvien Kallion punahipisterin herkkiä tunteita. Sirppiä ja vasaraa ja punatähteä lipuissaan heiluttaneet fillarikommunistit eivät viranomaisten mielestä tietenkään provosoi koskaan ketään, sillä eihän Stalinin, Maon ja Pol Potin tasa-arvon hengessä tehdyistä massamurhista ole lupa saada samanalaista moralistista raivokohtausta kuin väitetyistä Hitlerin teoista. 

YouTubesta löytyvien striimien perusteella kaikkein aggressiivisin osapuoli mielenosoituksessa oli Kallion katujen reunuksilla naama punaisina riekkuneet vastamielensoittajat: uuskommunistit, punikkipunkkarit, setaveteraanit ja hipsterit. Saattaa olla, että jos hakaristliput olisivat liehuneet vielä Hakaniemen torille asti, räyhääminen olisi jäänyt alaleuan loksahtamiselta vähäisemmäksi. 

Ilman svastika-lippujakin marssi läpi Kallion oli punaviherkuplassaan eläville kokopäivämoralisteille nöyryytys, jonka he muistavat koko ikänsä. Toki he yrittivät purkaa harmistustaan projisoimalla oman loisivan elämäntapansa kansallissosialisteihin huutamalla heille, että menkää töihin, vaikka Supon erikoistutkija myöntää, että PVL:n tyypillinen jäsen on keskiluokkainen, perheellinen, työssäkäyvä mies. Siis täysin toisenlaisia kuin Kallion vasemmistolaisessa alamaailmassa viihtyvät huutelijat. Striimeissä näkyy myös melskaavia Seta-aktivisteja, jotka leimasivat marssijat Putinin käskyläisiksi. Kansalaiskeskustelija Iiro Nordling torppaa tällaiset Brysselin homoprostituuttien horinat heti alkuunsa tuoreessa blogitekstissään:
On selvää, ettei Venäjä voi koskaan nostaa ryhmiä, jotka tuovat hakaristiliput marsseille. Samaan aikaan typerykset informaatiosodan nimissä esittävät, että Venäjän käsi ohjaa protestihenkeä Suomessa. Yhdysvallat on ollut epäyhtenäinen kansa ja siellä on määritelty itseä vihollisten kautta. Niin tehdään EU:ssakin nyt. Hollantilaset saattavat huudella Venäjän suuntaan mitä haluavat. Pitäköön päänsä kiinni. Näytöt sotimisesta ovat sellaista luokkaa, että haastakoot riitaa Saksan kanssa mielummin.
Politiikkaan kuuluu aina vahva vastakkainasettelu, jonka vuoksi on syytä ihmetellä, missä vaiheessa länsimaista on tullut sellaisia vauvanpaskayhteiskuntia, joissa jonkun ryhmän – jonka omatkaan jauhot eivät ole puhtaita  mahdollinen mielenpahoitus estää erimielisten käyttämästä omia tunnuksiaan? Monet kansalaiskeskustelijat ovat sanoneet tapauksen uutisointia arvioidessaan, että Suomessa ei ole vapaata poliittista kilpailua puhumattakaan sananvapaudesta. Kiihkeimmin sensuuria vaativat – yllätys yllätys  suvaitsevaisina esiintyvät "liberaalit" punavihreät Kalliossa.

Tunnettu lakimies, tohtori Kari Uoti, ärsyyntyi valtamedian hysteerisesta ja aseneteellisesta yhden totuuden uutisoinnista siinä määrin, että kirjoitti Twitterissä, että jos kerran natseilla on oikeus marssia, niin millä oikeudella poliisi repii liput, oli niissä mikä symboli tahansa. Toisessa uudelleentviittauksessaan hän kysyy ihmeissään sitä, että "jos lakikirjasta ei löydy perustetta poliisin toiminnalle, natsien väite poliittisesta poliisista, joka on lain yläpuolella tulee todeksi." MOT.
Klikkaa kuvaa suuremmaksi.
Edellä lainattu Iiro Nordling kirjoittaa viisaasti siitä, kuinka lyhytnäköisen tyhmästi poliittinen johtomme ja sitä painostava kulttuurikommunistien joukkio toimii kun se haluaa kieltää poliittiset liikkeet, joissa puolustetaan etnistä itsesäilytystä:
Kansannousut pitäisi tukahduttaa alkuunsa ja sen jälkeen antaa myönnytyksiä ja poistaa syyt kansannousulle. Isänmaallisuudesta eikä edes kansallissosialismista pitäisi missään nimessä tehdä rikollista. Tätä ei tajuttu ajoissa ja seuraamukset tulevat olemaan vakavia. Tyhmyydestä sakotetaan. Maamme turvallisuustilanteen surkeaan jamaan ajaneet pelkurit ovat irrationaalisesti lähteneet kasvavaa painetta vastaan vyöryttämään. Voimat jos loppuu kesken pallo pyörähtää takaisin. Niin näyttää käyvän. 

keskiviikko 5. joulukuuta 2018

POLIISIJOHTO ITSENÄISPYYSPÄIVÄN AATTONA: EI SYYTÄ PELKOON

Poliisiylijohtjaja Seppo Kolehmainen.
Suomalaisia korvaamaan tarkoitetut kehitysmaiden voimavarat ovat jälleen osoittaneet kiitollisuuttaan maatamme kohtaan. Valtamediat ovat kertoneet näyttävästi, kuinka ulkomaalaistaustaisten matkustajien epäillään hyökänneen linja-autonkuljettajien kimppuun ja yrittäneen suistaa bussi vastaantulevia kulkuneuvoja päin. Tapaukset sattuivat  vuorokauden sisällä Loimaalla Varsinais-Suomessa tiistaina iltapäivällä ja Uuraisilla Keski-Suomessa tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Tähän mennessä mm. Yleltä saatujen tietojen mukaan tekijät ovat ulkomaalaistaustaisia nuorehkoja miehiä, jotka ovat kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita.

Näin itsenäisyyspäivän alla politisoitunut poliisijohto on ollut jo pari päivää varpaisillaan Oulussa alaikäisiin kohdistuneiden raiskaustapausten vuoksi. Ylen mukaan seksuaalisiin hyväksikäyttöihin epäillään osallistuneen jo ainakin kymmenen ulkomaalaismiestä, jotka näyttävät toimineen löyhähkön saalistusringin lailla. 

Kun massoja kuohuttavaan raiskausuutiseen lisätään pari bussiterrorismilta haiskahtavaa "yksittäistapausta", on Polpon johtajalla selittelemista, jotta monikulttuurin kasvukivuista kertovat uutiset eivät sataisi suomalaisten eli rasistien laariin. Ylen verkkosivujen uutisessa Poliisiylijohtaja hyökkäyksistä linja-autonkuljettajien kimppuun: Ei ole syytä pelkoon Seppo Kolehmainen yrittää niukkasanaisessa tiedonannossaan rauhoittaa sohvalla röhnöttäviä demarieläkeläisiä. Alamaisille esitetty viesti on käynyt jo moneen kertaan tutuksi: "Hajaantukaa, täällä ei ole mitään nähtävää! Kaikki on kunnossa."

EU:n etuja valvovan poliisijohtajan puheet turhasta paniikin lietsomisesta ulkomaalaisrikollisuuden ja -terrorismin kohdalla ovat huvittavia, kun tietää miten hysteerinen hän on ollut viimeiset pari vuotta Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) poliittisesta toiminnasta. Kolehmainen hämärine taustavaikuttajineen vaati itsepintaisen pitkään PVL:n kieltämistä poliittisin perustein, vaikka järjestöä ei ole tuomittu edes kryptisistä "vihapuherikoksista". Samaan aikaan tuhannet laittomat maassaolijat ovat syyllistyneet vakaviin rikoksiin, jopa terrorismiin kuten viime vuonna Turussa, mutta mitään konkreettisia toimenpiteitä asian korjaamiseksi ei ole tehty. Näin maamme poliisijohto priorisoi eri tavalla Suomessa asuvia ihmisiä.

Seppo Kolehmaisen  Ylelle antamassa kommentissa paistaa vahvasti läpi asenne, että suomalaisia toisinajattelijoita on syytä kohdella mitä ankarimmin, kun taas kutsumattomien kleptoparasiittien väkivaltaa on syytä tarkastella punaisten demarilasien läpi:
Poliisiylijohtaja ei halua hysterisoida tapahtumia. Kolemainen perää nyt poliisille ja viranomaisille työrauhaa, ja sanoo että ei ole syytä pelkoon.  
– Rikosnimikkeet ovat kohtuullisen arkipäivää, emme puhu mistään terrorismista. Tällä hetkellä viranomaiset tekevät parhaansa, jotta Suomi on jatkossakin turvallinen maa, Kolehmainen sanoo
Kolehmaisen puheet voi jättää omaan arvoonsa, sillä poliisi lietsoo itse pelkoja ja vaatii jatkuvasti lisää määrärahoja perustellaakseen Isosiskovaltion nettivalvontaa. Se näkeekin uhkia siellä missä niitä ei ole ja toisaalta luo uhkakuvia niistä, jotka eivät sellaisia ole. Muukalaislaumojen väkivalta, seksuaalisaalistus ja muu rikollisuus on noussut maassamme monikulttuurin myötä valtavasti, mutta hallitus (sisäministeri) ja poliisi eivät tee asialle mitään paitsi antaa merkityksettömiä puheenvuoroja, joissa toistuvat sanat "järkyttävää" ja "tätä ei saa tapahtua". Siksi on syytä kysyä, mitä ihmettä pitää vielä tapahtua ennen kuin valtiovalta ryhtyy tositoimiin?


tiistai 4. joulukuuta 2018

YLE EI VAIN SAA TARPEEKSEEN "ÄÄRIOIKEISTOSTA" MÄREHTIMISESTÄ

Sosialisteja nöyryytettiin vaaleissa jälleen, tällä kertaa
asialla oli kansallismielinen Vox-puolue Andalusiassa.

TV1, maananatai 3.12.2018 klo 21.05 A-studio, Radikalisoituuko äärioikeisto Suomessa?
 


Vieraina sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) ja äärioikeistotutkija Tommi Kotonen Jyväskylän yliopistosta. Maahanmuuttajien tekemät seksuaalirikokset kuohuttavat. Juontajana Sakari Sirkkanen #yleastudio HD ohjelmatekstitys (suomi) 29 min

Linkki Yle Areenaan.


A-studion eilisen lähetyksen kysymys on ennakkoluuloisessa typeryydessään yhtä fiksu kuin jos kysyisi kenelta tahansa aviomieheltä, että vieläkö hakkaat vaimoasi. Edes punaisen yliopiston äärioikeistotutkija Tommi Kotonen ei kyennyt esittämään konkreettista esimerkkiä "äärioikeiston radikalisoitumisesta", jolla olisi yhteiskunnallista merkittävyyttä. Silti juontaja Sakari Sirkkanen kärtti sekä Kotoselta että sisäministeri Kai Mykkäseltä jämeriä toimia, jolla "radikalisoituva äärioikeisto" saadaan kuriin. Jopa kansattoman Kokoomuksen ministeri joutui toppuuttelmaan paranodia toimittajaa, joka jankutti suu vaahdossa koko ajan äärioikeiston vaarallisuudesta. 

Eräässä kohtaa toimittaja Sirkkanen havahtui itsekin omaan paasaamiseensa ja kysyi ohimennen vierailta äärivasemmiston puuhista. Sekä tutkija Kotonen että ministeri Mykkänen olivat tässä kohtaa hyvin vaitonaisia ja vähättelivät koko kysymystä. Näille suomalaisvihamielisille tahoille vain kansallismielisyys näyttää olevan todellinen poliittinen uhka heidän edustamalleen nomenklatuuralle.


Moni mediakriittinen kansalainen ihmettelee sitä intoa ja vimmaa, jolla Yle on viime vuodet uutisoinut reilu sata jäsentä käsittävästä Pohjoismaisesta vastarintaliikkeestä. A-studio teki järjestöstä ties monennettako kertaa ohjelmansa pääaiheen, jota tosin yritettiin tasapainottaa toisella jutulla, joka käsitteli ulkomaalaisten (lue: irkakilaiset, arabit, mustat, somalit ja afgaanit) Suomessa tekemiä raiskauksia. Aihe on sikäli tärkeä, että etenkin kehitysmaalaiset raiskaavat täällä 17-kertaa enemmän kuin kantaväestöön kuuluvat miehet. 

Aihe oli pakko nostaa tapetille jopa monikulttuurihenkisessä A-studiossa, kun jo kahdeksaa kehitysmaalaista miestä epäillään 10-vuotiaan suomalaistytön törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä yksityisasunnoissa Oulun alueella. Koska kuohuttavasta tapauksesta ovat raportoineet laajalti monet valtalehdet, Ylen oli vaikea sivuuttaa uutinen olankohautuksella.

Sitä vastoin on vaikea arvioda, mitä toimittajien mielessä on liikkunut, kun he valitsivat tällaisen aiheen PVL:ää käsittelevän jutun jälkeen. Ilmeisesti ajatuksena on ollut, että kutsumattomien reviirinvaltaajien mitkä tahansa sikailut voidaan jossain määrin ymmärtää, sillä olisihan maahantulokiellon vaatiminen ongelmamaiden miehille rinnastettavista median parjaamaan PVL:n politiikkaan.


PVL:n vastaista ajojahtia edustaa räikeimillään vasemmistosympatioistaan tunnetun turkulaistoimittaja Merja Niilolan tuore mielipideuutinen Kaduillamme marssii itsenäisyyspäivänä myös natseja – määränpäänä väkivaltainen vallankumous. Niilola hämmästelee omana mielipiteenään, miksi kulttuurimarxismin vastaiset voimat saavat vielä toistaiseksi marssia julkisesti. 

Huvittavaksi pöyristymisen tekee se, että vielä vielä 1980-alussa Ylen toimittajat suhtautuivat myötämielisesti vaikutusvaltaisen SKP:n taistolaissiipeen, jonka tavoitteena oli kommunistinen kumous ja joka sai salaista tukea vieraalta suurvallalta, Neuvostoliitolta. Niilolalle ei ole punainen omena kauas puusta pudonnut, koska hän valehtelee jutun ensimmäisessä kuvatekstissä kuin Tiedonantajan toimittaja. Hän nimittäin väittää kuvan 612-kulkueen kokoontumista Hietaniemen hautausmaalle PVL:n tapahtumaksi: "Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen soihtukulkue Hietaniemen hautausmaalla."


                                                     ******************************

Katsoopa valtamedian toimittaja minne tahansa Euroopaan, se synnyttää väistämättä kroonista peppukipua. Esimerkiksi Ylen toimittaja Johanna Kippo ei peittele harmistustaan, että omaa kansaansa puolustavat puolueet menestyvät Euroopassa. 

Uutisjutussaan Unohtiko Andalusia Espanjan rajun menneisyyden? Äärioikeisto sai parlamenttipaikkoja ensi kerran sitten Francon vallan päättymisen Kippo leimaa kansallismieliset muitta mutkitta äärioikeistolaisiksi ja sotilasdiktaattori Francon ideologiseksi fascistiksi. Kiukuttelustaan huolimatta toimittaja tunnustaa ikävät tosiasiat eli sosialistien romahduksen ja kansallismielisten nousun myös Espanjassa:
Sunnuntainen vaalitulos oli historiallinen murskatappio sosialisteille. Valta on keikahtamassa oikealle, koska vaalien jälkeen vasemmistopuolueet eivät edes yhdessä yllä paikkaenemmistöön.

– Pahinta on, että muualla Euroopassa tavattu äärioikeiston ilmiö on saapunut myös tänne, Andalusian sosialistijohtaja Susana Diaz sanoi .
Nelisen vuotta sitten perustetun Vox-puolueen menestysresepti on pitkälti sama kuin muillakin "oikeistopopulistisilla" puolueilla. Se on onnistunut kasvattamaan kannatustaan maahanmuuttokriittisillä puheillaan ja vastustamalla kansallisvaltiota hajottavaa separatismia, jota mm. Katalonia harjoittaa. Espanja tulee tuskin jäämään viimeiseksi länsimaaksi, jossa kansallinen herääminen on tosiasia. Saamme siis jatkossakin lukea toimittaja Kippon tuskaisia mielipideuutisia antisosialistisen ja antiglobalistisen liikehdinnän kasvusta.

sunnuntai 2. joulukuuta 2018

YLE TEKEE KANSALLISMIELISISTÄ SYNTIPUKKEJA ITSE EDISTÄMIINSÄ ONGELMIIN


Yleisradion polittiseen agendaan on kuulunut tunnetusti kansallimielisyyden demonisointi. Punavihreiden toimittajien valtaama Yle on jälleen kerran saanut tekosyyn kauhistella "äärioikeistoa", mikä on kätevää, koska näin se voi samalla suunnata katseen pois omien äärivasemmistokakaroidensa tekemisistä. 

Tälläkään kertaa kansallismieliset eivät ole tehneet mitään rikollista, mutta niin vain Ylen uutiset saivat väännettyä lakia noudattavasta katupartioinnista moraalisesti tuomittavan teon. Mielipideuutisessa Soldiers of Odinin partiointi Itiksen alueella ei ole jokapäiväistä, mutta yrittäjät kokevat sen häiritsevänä: "Helposti uhkaavan oloinen tilanne" spekuloidaan asiolla joita ei ole tapahtunut. Pääasia on luoda Soldiers of Odinin kaltaisille valtiosta riippumattomalle kansalaisjärjestölle pahuuden aura. Juttu alkaa heti asenteellisella huomiolla:
Helsingin Itäkeskuksessa sijaitseva ostoskeskus Puhos sai maanantaina kutsumattomia vieraita, kun maahanmuuttovastaisen Soldiers of Odinin jäsenet kokoontuivat ostoskeskuksen pihalle ja ryhtyivät kiertelemään ympäriinsä.
On omituista pitää oman maan alkuperäisasukkaita "kutsumattomina vieraina" vain siksi, että he eivät kannata suomalaisvihamielistä virallista politiikaa. Toki maasta löytyy ihan oikeitakin kutsumattomia vieraita kuten karkotuspäätöksen saaneita kehitysmaalaisia, jotka petoksellienn poliittinen eliitti on päästänyt maahan tarkistamatta edes henkilötietoja. Näistä kuoriutumattomista kultamunista Yle on luonnollisesti haluton esittämään mitään kriittistä.

Helsingin Itäkeskus on tunnetusti rauhaton paikka, koska siellä asuu huomattavan paljon toimettomia ulkomaalaisnuoria. Etenkin suomalaisten naisten turvaksi katupartioinnille on tarvetta. Silti Ylen jutussa korostetaan valheellisen positiivisella yleistyksellä, kuinka "ahkerat ulkomaalaiset pyörittävät bisneksiään", jota suomalaiset katupartiot muka haittaavat. Ilmeisesti pakolaiskeskusten mollamaijat ovat opettaneet afrikkalaisille ja Lähi-idän reviirin valtaajille, että suomalaisten kansallismilelisyys on rikos ja jos heitä on näköpiirissä, kannattaa soittaa poliisi:
– Yleensä ilmoituksissa on kerrottu, että on havaittu Soldiers of Odin -tunnuksia käyttäneitä henkilöitä. He poistuvat tavallisesti viimeistään, kun poliisi tulee paikalle, Kujala sanoo.
Puotinharjun Puhoksen hallituksen puheenjohtaja Maria von Flittner kuvaa "uhkaavaa tilannetta", jota ei ole oikeasti tapahtunut, mutta jonka pyörittelyllä voi kivasti syyllistä isänmaallisia suomalaisia:
– Jos pienelle sisäpihalle kokoontuu kymmeniä ihmisiä, se on helposti aika uhkaavan oloinen tilanne. Sellaista emme tietenkään halua vuokralaisille, eikä myöskään ostoskeskuksen asiakkaille. Siellä on perheitä ja lapsia, eikä kenenkään pitäisi joutua pelkäämään kaupassa käymistä.
On jokseenkin irvokasta, että Mari von Flittnerillä julkeaa satuilla kansallismielisten luomasta arjen pelosta, vaikka tosiasiassa konkreettinen uhka syntyy ulkomaalaisten väkivaltaisista joutomiesporukoista. Tämä näkyy jo pelkästään viime vuosien räjähdysmäisesti lisääntyneissä joukkoraiskaustapauksissa, joista vastaavat pääasiassa värilliset ulkomaalaismiehet. 

Viikonloppuna jopa Yle uskalsi kertoa petomaisesti käyttäytyneistä ulkoeuroopplaisista raiskaajamiehistä uutisessaan Seitsemän vangittu Oulussa epäiltyinä törkeistä seksuaalirikoksista – uhri on alaikäinen. Katupartiot olisivat tuskin voineet estää tätä "yksittäistapausta", mutta selvää on, että kansalaisten näkyvä läsnäolo ongelma-alueilla saa kehitysmaalaiset harkitsemaan kahdesti ryhtymistään avoimen röyhkeisiin rikoksiiin.

Toisin kuin Yle Uutiset väittää, Soldiers of Odin ei ole ongelma, vaan seuraus ongelmasta, jota mm. Yleisradio on vuosikausia avoimesti vahvistanut ja tukenut. Kyse on tietysti suomalaisenemmistön tahdon vastaisesti harjoitetusta liberaalista maahanmuuttopolitiikasta. Niin hullunkuriselta kuin se kuulostaakin, punaliberaalit toimittajat ovat kääntäneet tässä syy-seuraussuhteen päälaelleen. Tämän huomaa myös pitkästä salapoliisijutusta, Yle selvitti: Uusnatsit valmistautuvat järjestönsä lakkauttamiseen kulisseissa – puoluesuunnitelmia, hyväntekeväisyyttä ja yhteistyötä odinien kanssa, jossa PVL:stä tehdään valtion vihollista ja syntipukkia, vaikka todelliset syylliset nykytilanteeseen ovat aivan muualla.

keskiviikko 28. marraskuuta 2018

MIKSI YLE EI HALUA KESKUSTELLA NÄKYVÄSTI YK:N GCM-SIIRTOLAISSOPIMUKSESTA?




Yle Radio 1, keskiviikko 28.11.2018 klo 10.00, Brysselin kone


YK:n siirtolaissopimuksessa eli GCM-sopimuksessa määritellään ne periaatteet, joilla siirtolaisuusasioihin tulisi suhtautua. Sopimus on tarkoitus hyväksyä joulukuussa Marokossa mutta tällä hetkellä osa EU-maista ei aio sitä hyväksyä. Tästä sopimuksesta, sen mahdollisista seurauksista ja sitovuudesta keskustellaan parhaillaan paljon esim. sosiaalisessa mediassa. Kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen Turun yliopistosta kertoo mistä GCM-sopimuksessa juridisesti on kyse. Toimittajana on Maija Elonheimo.

Länsimaiden globalisti-järjestelmän hallitsijat ja puolestapuhujat korostavat suurelle yleisölle alituiseen demokratian välttämättömyyttä. Demokratian enemmistöperiaatteen ylivertaisuutta korostetaan niin kauan kuin vaalikarja kulkee itsensä eliitiksi korottaneen nomenklatuuran ohjaamaa poliittista polkua. Kun jostain syystä todellisuuteen havahtunut kansa alkaakin kulkea pseudoeliitin johtamaa hulluuden riemumarssia  vastaan, media tulee avuksi ja leimaa protestoijat tietämättömäksi roskajoukoksi, joka on alentunut "populismin" ellei peräti "fasismin" vieteltäväksi. Siksi toimittajien, yliopistotutkijoiden ja valtavirtapolitiikkojen mielestä tällä kasvavalla kansansosalla ei saisi olla oikeastaan äänioikeutta, koska se ei allekirjoita "demokraattisia arvoja" ts. arvoliberalismia ja YK:n määrittämää universaalihumanismia. Kansanvallan uudelleen tulkinnan mukaan demokratiassa onkin kyse globalistista eliittiä miellyttävistä "arvoista" eikä enemmistöperiaatteesta. 

Hegemonisen vallan eräs tapa hallita "väärin ajattelevaa" kansaa on valita poliittiselle agendalle asiat, joista on suotavaa keskustella samalla kun listalta jätetään pois ne, joita ei saa käsitellä. Jälkimmäiseen kuuluvat mm. sellaiset teemat kuin maahanmuutto ja kuolemanrangaistus. Siksi emme ole koskaan saaneet eduskuntakäsittelyyn tai kansanäänestykseen kysymystä maahanmuuttajien lopullisesta määrästä, puhumattakaan koko muukalaisinvaasion torjumisesta. Syy on ymmärrettävä, sillä jos kansan enemmistö saisi aidosti päättää näistä kysymyksistä, Afrikan "humanitäärinen" maahanmuutto olisi päättänyt jo ajat sitten eikä Jammu Siltavuori olisi voinut viettää rauhallisia eläkepäiviään veronmaksajien kustannuksella. Toki näillä kysymyksillä on täysin eri painoarvo, sillä kuolemantuomiossa on kyse lähinnä oikeudellisesta tulkinnasta, kun taas massainvaasiossa on kysymys kansankunnan  elämästä ja kuolemasta.

Tänä syksynä kysymys siitä, mitkä asiat nostetaan poliittiselle agendalle ja siten julkiseen keskusteluun, tuli kouriintuntuvasti esiin 
YK:n siirtolaissopimuksessa eli GCM-sopimuksessa (Global Compact for Migration), jonka järjestön jäsenmaiden pitäisi allekirjoittaa joulukuussa Marokossa. YK-virkamiesten kaikessa hiljaisuudessa vetämästä hankkeesta ei ole hiiskuttu suurelle yleisölle juuri mitään, sillä vallan vahtikoirana oleva media istuu samassa junassa eurooppalaisvihamielisten globalistien kanssa. 

On kuvaavaa, että tämä 2000-luvun globaalikommunististinen projekti on juuri YK:n vetämä, sillä imagostaan huolimatta järjestön toiminta on kaikkea muuta kuin demokraattista. Kansa, demos, ei voi äänestää sen päätöksistä, ainoastaan valtioiden "edustamat" päättäjät, jotka ainakin länsimaissa ajavat kaikkea muuta kuin kansalaistensa etua. Yle Watch kirjoitti jo viime syyskuussa, kuinka Suomessakin puoluejohtajat tukevat varauksettomasti YK:ta, koska sen päätöksiä ei ole ikävästi häiritsemässä sellainen pieni haittatekijä kuin kansalaiset.

Meillä ei ole käyty vapaan kansainvaelluksen sallivasta GCM-sopimuksesta  minkäänlaista julkista keskustelua, eikä siitä ole väitelty myöskään Arkadian mäellä, vaikka perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio on vaatinut siirtolaisuussopimusta eduskunnan päätettäväksi. Jopa maahanmuuttohullussa Saksassa asiasta on keskusteltu valtamediassa laajasti ja tehty koko maan kattava kysely. Sen sijaan Suomessa media on ollut asiasta kuin yhteisestä sopimuksesta hiljaa, mikä on varsinkin Ylen kohdalla anteeksiantamatonta, koska kyseessä on verorahoitteinen valtion laitos. Yle Uutiset ei ole tehnyt siirtolaissopimuksesta yhtäkään kunnon uutisjuttua ja vasta tänään (28.11.) saatiin kuulla ensimmäisen keskustelu aiheesta vähän seuraajia tavoittavassa Yle Radio 1:ssä. 

Brysellin kone -nimisessä ohjelmassa haastateltu "asiantuntija" ei tuonut juuri mitään uutta aiemmin kuultuihin politiikojen harvoihin kommentteihin, joissa on pääasiassa vähätelty sopimuksen merkittävyyttä. Satunnaisen kuulijan kannalta asiaa ei paranna se, että studiovieras oli pykälänviilaaja-juristi, jolle kansainväliset sopimukset ovat kaikki kaikessa. 

Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen näytti puhuvan kuin suoraan Yle-uskoville demarieläkeläisille, jotta nämä vakuuttuisivat siitä, että "sopimus ei velvoita". Persuja hän puolestaan yritti vakuuttaa palturilla, jossa maahantulo olisi muka helpompi estää, jos kohdemaina olevat länsimaat ovat allekirjoittaneet GCM-sopimuksen. Mitään suurta estettä sopimuksen hyväksymiselle professori ei löytänyt, vaikka jo nyt tiedetään, että se sisältää suomalaisille pelkkiä haittoja. Kun ohjelma lähtötaso on tämä, ei mahdollisilta tulevilta keskusteluilta ole lupa odottaa mitään aidosti kriittistä.


                                                     **********************************



Yle Radio 1, keskiviikko 28.11.2018. Ykkösaamu: Sisäministeri Kai Mykkänen, miten EU patoaa pakolaiset Egyptiin? 


Miten Venäjä kokee kyberuhat ja miten se niihin reagoi? Yliopistonopettaja, väitöskirjatutkija ja entinen tiedustelu-upseeri Martti J. Kari Jyväskylän yliopistosta. Yritetäänkö Kreikasn kriisi ohittaa hiljaisuudella? Kreikassa jälleen yleislakko säästötoimia vastaan, ja mielenosoittajat vaativat parempia palkkoja ja eläkkeitä. Toimittaja Sara Saure. EU:n siirtolaissuunnitelmat Egyptin kanssa. Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.). Mitä on selkokielisyys. Ylen selkokielisten uutisten toimittaja Margit Alasalmi. Kolumnisti Monna Mannevuo. Kuinka liukuhihnatyöntekijöistä tehdään työn sankareita. Epävakaasta Romaniasta EU:n puheenjohtajamaa. Yle toimittaja Minna Pye. Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Atte Uusinoka ja Ismo Savolainen. Tuottaja Sakari Kilpelä.


Kokoomuksen punavihreä sisäministeri Kai Mykkänen olisi mielellään hiljaa koko YK:n siirtolaissopimuksesta, mutta koska asiasta on noussut poliittinen kohu pitkin Eurooppaa, on hänen ollut pakko rauhoitella huolestuneita kansalaisia. Sen sisäministeri teki tämän aamuisessa Ylen Ykkösaamu-radio-ohjelmassa, jossa hän toisteli globaalien mediatalojen ja niiden valitsemien asiantuntijoiden mantraa, jossa sopimuksen sanotaan olevan pelkästään symbolisen. 


Tuo usein toiseltu väite GCM-sopimuksen merkityksettömyydestä on outo, koska kyseessä on sentään sopimus ja ne tuppaavat yleensä olemaan sitovia, sillä eihän niitä muuten sopimuksiksi kutsuttaisikaan. Mikä on sellainen sopimus, joka ei ole sopimus? Sisäministeri väittää silmät kirkkaina, ettei YK:n siirtolaisopimus sido eikä velvoita mihinkään, eikä heikkenä maamme itsemäärämisoikeutta. Jos sopimuksella ei Mykkäsen mukaan ole mitään merkitystä, niin miksi siihen pitää sitten liittyä ja miksi poliittinen eliitti ajaa sitä vaivihkaisesti kuin huijari, joka haluaa päästää äkkiä eroon viallisesta tavarasta?

EU:n neuroottiselta mallioppilas Suomelta on turha odottaa päätöksiä, jotka ovat rohkeasti kansan puolella ja YK:n epädemokraattista mielivaltaa vastaan. Kestää vielä aikaa ennen kuin Suomi saa hallituksen jollainen on nyt Italiassa. Saapasmaan uusi sisäministeri Matteo Salvinin päätti aivan hiljattain, että Italia ei tule allekirjoittamaan GCM-sopimusta, koska se kaiken ylimääräisen harmin lisäksi hämärtää pakolaisuuden ja taloudellisista syistä johtuvan siirtolaisuuden rajat. Italian lisäksi sopimuksesta ovat jo aiemmin kieltäytyneet ainakin Itävalta, Puola, Unkari, Tsekki, Yhdysvallat sekä Australia.

GCM-sopimuksen suurelta yleisöltä salatusta sisällöstä voi lukea suomeksi täältä. Pähkinänkuoressa sopimus tekee taloudellisesta "siirtolaisuudesta" ihmisoikeuden, joka on rinnastettavissa subjektiiviseen oikeuteen. Käytännössä tämä avaa miljardimassoille portit  länsimaihin, joissa tulokkaat voivat harjoittaa kleptoparasitismia tavallisten valkoisten veronmaksajien kustannuksella. Lisäksi sopimus velvoittaa allekirjoittaneita maita (lue: länsimailta) "laadukkaaseen journalismiin" kun aiheena on maahanmuutto. Maahanmuuttokriittisyys luokitellaan "vihapuheeksi", jonka kitkemiseksi ja rankaisemiseksi sopimuksessa vaaditaan erilaisia pakkotoimia. Eipä ihme, että sopimus näyttää olevan punavihreistä Kokomukseen todeksi tullut märkä uni suomalaisten kyykyttämiseks!

torstai 22. marraskuuta 2018

NATO-KIIMAISET TARVITSEVAT VENÄJÄN UHAN MISTÄ SYYSTÄ TAHANSA


Suomen sotilaallisesta puolueettomuudesta ei puhu vakavissaan enää kuin presidentti Sauli Niinistö ja hänkin vain virkansa puolesta. Vanhaa äänestäjäkuntaa yritetään vielä miellyttää nostalgisella puolueettomuuspuheella, vaikka salakähmäisellä nykylinjalla ei ole mitään tekemistä Paasikiven ja Kekkosen -linjan kanssa. Koko 2000-luvun Suomea on Kokoomuksen johdolla vyörytetty kyökin kautta Natoon, mutta ilman että sillä olisi saavutettu aitoja turvatakuita. Tämä kaikki on tietenkin median valtaisan propagandakampanjan avittamaa, eikä kansalta ole taaskaan kysytty asiasta mitään. Tässä mielessä poliittisten kabinettien Natotus muistuttaa Suomen afrikkalaistamista, jota myös monikulttuuriksi kutsutaan.

Törkeimpänä natotuksena on tietenkin valtiopetokseen  rinnastettava isäntämaasopimus, jonka
pöytäkirjaa ei saatettu eduskunnan hyväksyttäväksi perustuslain mukaisesti. Sen allekirjoitti kaikessa hiljaisuudessa "Suomen puolesta" 4.9.2014 puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg. Toinen maamme sotilaallisista puolueettomuutta vesittävä toimi oli liittyminen Iso-Britannian vetämään nopean toiminnan joukkoon, joka tunnetaan lyhenteellä JEF (Joint expenditionary force). Vaikka monet ns. asiantuntijat korostavat, että yhteistyösopimus on vain symbolinen, totesi puolustusministeri Jussi Niinistö kesäkuussa 2017, että kriisitilanteessa Britannian johtamat nopean toiminnan joukot tulisivat Suomen avuksi!

Mihin tällä kaikella ylimitoitetulla militaarisella pullistelulla sitten pyritään? Pyllistämään Venäjälle, sillä vain näin Suomi voi olla osa "länsimaista arvoyhteisöä", jossa ei suvaita trans- ja homofobista Venäjää, joka taantumuksen nimissä julkeaa puolustaa ydinperhettä ja kansallista kunniaa. Siksi 
valtamedia ja uusliberalistiset oikeistolaiset yrittävät viikosta toiseen todistaa mitä kaikkea pahaa Venäjä onkaan tekemässä maamme pään menoksi.

Jos joku kyseenalaistaa tämän katteettoman hysterian julkisuudessa, hänet leimataan melko nopeasti joko Putinin trolliksi tai Venäjän hyödylliseksi idiootiksi. Sitä vartenhan maahamme on perustettu Naton tuella hybridiuhkia tutkiva keskus, joka ei tietenkään torju lännen kuten USA:n ja EU-maiden propagandavaikuttamista maassamme. Kun 1970-luvulla maanpetoksellisen kultuurikerma puhui Neuvostoliiton ohjuksista "rauhan ohjuksista", niin samaa jargonia mutta eri ilmansuuntaan vääntää isänmaaton nyky-Kokoomus, jolle Naton toimet ovat aina "demokratian turvaamista" ja siten kaiken epäilyn ulkopuolella.


Turhaa Venäjän pelkoa lietsovat uhakuvat eivät ota virallisessa Suomessa loppuakseen, vaikka itse aiheita ei juuri löytyiskään. Kun asiaa ei ole, tehdään tikusta juttua kuten viime aikoina kohistusta Venäjän GPS-häirinnästä, jota olisi tapahtunut Naton viimeisimmän sotaharjoituksen yhteydessä Lapissa. Tässä median ja politiikkojen polkaisemassa kohussa iropisteitä on kerännyt mm. ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.), joka luottaa kritiikittä norjalaisten väitteisiin siitä, että Venäjä on ollut myös Suomeen asti ulottuneen GPS-signaalin häirinnän takana. Viimeisin ulostulo kuultiin tänään ulkoministeri Timo Soinilta (siniset), josta kertoo Ylen uutinen Soini GPS-häirinnästä: Viesti Venäjälle mennyt perille – emme hyväksy tällaista toimintaa

Konkreettisia todisteita häirinnästä ei ole Venäjän toistuvista vaatimuksista huolimatta esitetty ja vaikka sellaisia myöhemmin esitettäisiikin, niin mitä sitten, sillä samaa mahdollista GPS-häirintää harjoittaa Nato sekä lukuisat muut maailman maat. Emeritustoimittaja Jorma Aaltosen Facebook-sivulla lainattu Jarmo Saari kuvaa surkuhuipaisan tekopyhää tilannetta näin:
YLE:n ajankohtaistoimituksen olettaisi olevan perillä siitä, että ainakin Persianlahden sodasta lähtien Yhdysvallat on muuttanut hallitsemaansa GPS-paikannussignaalia aina omien ja NATO:n sotilaallisten operaatioiden tai suurten sotaharjoitusten aikana siten, että sotilaskäyttöön tarkoitettua salattua signaalia vahvistetaan, jolloin siviilikäytössä oleva paikannussignaali puolestaan heikkenee, ja siinä on voinut esiintyä häiriöitä. Norjan viranomaiset ilmoittivat asiasta asiallisesti ennen Trident Juncture 18 -sotaharjoituksen alkua, ja kertoivat myös signaalin palauttamisesta "normaaliksi" harjoituksen päättyessä viime perjantaina. Mitään haittaa lento- tai laivaliikenteen turvallisuudelle ei menettelystä ole koitunut, koska navigointi ei ole yksinomaan sanotun GPS-paikannusjärjestelmän varassa. 
Sen, että YLE ja muu päämediamme on usean päivän ajan julkisesti esittänyt "epäilyksiä" Venäjän tahallisesta GPS-järjestelmän häirinnästä, on vaikea uskoa siis johtuvan tietämättömyydestä. 


                                                          *************************


Suomalaisten ja muiden eurooppalaisten oman identiteetin halveksunnasta kertoo paljon se, että kuka tahansa Afrikan ja Lähi-Idän viemäristä maahamme ponnahtanutta vapaamatkustajaa pidetään automaattisesti suomalaisena, vaikka tällä ei ole mitään geneettistä ja kulttuurista yhteyttä suomalaisiin. Monet tällaisen puheenparren ylläpitäjät ovat useimmiten kuolleina syntyneiden muotiaatteiden opportunistisia seuraajia, mutta mediassa sama diskurssi on osoitus pahantahtoisesta universaalikommunismista.

Tästä on hyvän esimerkkinä tuore Yle-uutinen Lupaavan suomalaisurheilijan elämä oli lapsena kuolemaa ja väkivaltaa – mielen rauhoitti vapaaottelu, ja nykyisin hän yrittää ymmärtää myös pilkkaavia ihmisiä, jossa mustasta afrikkalaisesta leivotaan muitta mutkitta suomalaista. Totta kai viidakkokuumetta potevan toimittaja Anne Laineen nyykytarinaan on ripoteltu aimoa annos suomalaisvihamielistä rasismia, jossa suomalaiset leimataan sydämettömiksi rotuvihaajiksi. Afrikkalaisethan eivät sitä tunnetusti itse ole ja jos ovatkin, sen ääneen sanominen on rasismia an sich –
 jos nimittäin asiaa kysytään punaliberaalilta toimittajalta.

Pienenä ajatuskokeena voi esittää, miten uskottavana edes Suomessa pidettäisiin uutista, jossa Norsunluurannikolta Japaniin muuttanutta vapaaottelija 
Edward Wallsia pidettäisiin itsestäänselvästi japanilaisena: Lupaavan japanilaisurheilijan elämä oli lapsena kuolemaa ja väkivaltaa – mielen rauhoitti vapaaottelu, ja nykyisin hän yrittää ymmärtää myös pilkkaavia ihmisiä.


                                                          *************************