perjantai 19. tammikuuta 2018

YLEN HYVÄ UUTINEN: PINKKIKIRKON PUNAMÄDÄTTÄJÄT RIITELEVÄT JO KESKENÄÄN

 Teemu Laajasalon lisäksi Helsingin piispaksi olivat
ehdolla Kaisamari Hintikka ja Jaana Hallamaa.

Yle TV1, perjantai 19.1.2017 klo 20:00, Pressiklubi 

Kirkkoherra vingutti visaa ja syntyi hirveä härdelli. Vieraina Johanna Korhonen ja Tuomas Enbuske. #pressiklubi HD


Yle on ollut yllättävän avoin kultapojunsa Helsingin piispa Teemu Laajasalon kirkon varojen leväperäisestä käytöstä ja yrityssotkuista. Jo yli viikko sitten Yle uutisten verkkosivut ruotivat asiaa jutussa Piispa Teemu Laajasalon rahankäyttö taas esillä – Piispa maksaa takaisin seurakunnalle liian hulppeasta hotellimajoituksesta. Vyyhti alkoi purkautua, kun Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja, lesbolainen feministi  Johanna Korhonen, vaati Laajasalolta 40-kohtaisessa selvityspyynnön tämän rahankäytöstä kirkossa ja yrityksessään. Ulkopuolisesta Korhosen asenne tuntuu epäilemättä oudolta, koska molemmat kannattavat yksimielisesti kirkon punamädättämistä.

Kansalalisvaikuttaja Mika Virtanen yrittää selvittää pääpiirteissään sen, mistä Laajasalon rahasotkun taustoissa on kysymys. Erityisesti häntä kiinnostaa se, miksi korruptio on yleistä vasemmistoliberaalien "hyvien ihmisten parissa":

Eli lyhyesti, Helsingin punavihreä piispa Teemu Laajasalo on käyttänyt laittomasti Helsingin seurakuntayhtymän varoja henkilökohtaiseen ylelliseen elämään ja muihin henkilökohtaisiin menoihinsa. Lisäksi hän on laskuttanut kyseenalaisin perustein muualla Suomessa sijaitsevia seurakuntia. Teemu Laajasalon yritys on konkurssissa, suurissa veloissa ja laiminlyönyt viranomaisvelvoitteita. 
Teemu Laajasalo on se sama piispa, joka oli järjestämässä laittomien maassaolijoiden majoittamista Helsingin seurakunnissa, vaati kristittyjä rakastamaan muukalaisia ja väitti, että kristitty ei voi olla 'rasisti'. Hän on yleisemminkin puheillaan ja toiminnallaan pyrkinyt sekoittamaan punavihreää politiikkaa ja kristinuskoa. Tiedoksi: Jeesus oli etnosentrinen juutalainen, joka pyrki luomaan rauhaa ja yhtenäisyyttä riitaisten ja vihamielisten juutalaisten ryhmien välille. Jeesus suhtautui torjuvasti, vihamielisesti tai ulkopuolisina ei-juutalaisiin. Jos Jeesus olisi mennyt naimisiin, hän olisi noudattanut juutalaisia sääntöjä, ja mennyt naimisiin vain juutalaisen naisen kanssa. Jeesus leimattaisiin nykyisessä liberaalissa poliittisessa ilmapiirissä rasistiksi. 
Vaikka pappien ja piispojen tehtävistä maksetaan palkkaa, ne ovat suurelta osin vapaaehtoistehtäviä. Uskovat piispat tekevät paljon työtä seurakuntaverkostojensa hyväksi, mutta jos piispa on sisimmässään ateisti ja kannattaa punavihreää ideologiaa, piispa voi tehdä vähimmän vaaditun, joka tarkoittaa helppoa ja lokoisaa työtä, jonka voi suorittaa vähillä työtunneilla. Silloin voi keskittyä vaikkapa ylelliseen elämään seurakuntayhtymän ja seurakuntien rahoilla, ja oman hämäräbisneksen pyörittämiseen. Punavihreän ideologian kannattaminen tuo myönteistä julkisuutta punavihreässä mediassa ja toimii pääsylippuna samanlaista elämää viettäviin punavihreisiin kulttuuripiireihin ja poliittisiin piireihin.
Virtasen kuvaus Laajasalosta sopii moneen muuhunkin kulttuurimaxilaiseen kirkomieheen- ja naiseen. Jostain syystä hän ei mainitse mitään tutkimuspyynnön tehneestä Johanna Korhosesta, joka on monella tapaa moraalisesti yhtä korruptoitunut kuin Laajasalokin. Jopa Yle uutiset otti asian esille, kun se julkaisi viime tiistaina uutisen Uusi käänne Helsingin piispan rahakiistassa: Heikki Hiilamo moittii Johanna Korhosta ajojahdista:
Heikki Hiilamo moittii Korhosta piispaan kohdistuvasta henkilökohtaisesta ajojahdista muun muassa näin: "Herää kysymys, onko Johanna Korhosen tavoitteena synnyttää mahdollisimman paljon negatiivista julkisuutta Teemu Laajasalon ympärillä ja tehdä hänen viranhoitonsa mahdottomaksi."
Valitettavasti sekä Ylen uutisessa että Hillamon alkuperäisessä blogitektstissä ei käsitellä ollenkaan sitä, että Korhonen kannattaa radikaalifeminismiä, jonka vuoksi Laajasalo oli hänen mielestään liian "konservatiivinen" (!) ehdokas Helsingin piispaksi. Lesbolaisena häntä häritisi myös se, että uusi piispa olisi mies, jonka vuoksi hän äänesti piisapanvaaleissa naista. Korhonen ilmeisesti toivoi, että kirkko maallistuisi tasa-arvokultille nopeammin, jos Irja Askolan troijalaista mädätystyötä jatkaisi nainen kuten Laajasalon vastaehdokkaina olleet femibolsut Jaana Hallamaa tai Kaisamari Hintikka. Koska kaikesta lobbauksesta huolimatta näin ei päässyt käymään, Korhonen suuttui valinnasta siinä määrin, että aloitti ristiretken entistä aatetoveri Teemu Laajasaloa vastaan.

Vanha sanonta "homon kosto on kauhea" saa Korhosen polkaiseman ajojahdin myötä laajemman merkityksen, kun myös lesbo voi todistetusti olla kostonhimoinen. Korhoselle vihaa sihisevä ajojahti ei ollut ensimmäinen kerta, sillä hän nosti vuonna 2008 kanteen Lapin Kansa -lehteä vastaan, koska julkaisu irtisanoi hänet tuoreen päätoimittajan pestistä luottamuspulan vuoksi. 

Korhosen mukaan irtisanominen johtui siitä, että hän eli rekisteröidyssä parisuhteessa naisen kanssa. Hän oli siinä oikeassa, mutta niin oli myös Lapin Kansa, jonka mukaan Korhonen ei kertonut työhaastatelussa näin olennaisesta asiasta. Tottakai vinkuleluksi ryhtynyt Korhonen alkoi kiljua tasa-arvomantraansa, vaikka on päivän selvää, että ohjelmallisena lesbona hän ajaisi konservatiivisessa lehdessä aivan toisenlaista agendaa mitä se on perinteisesti kannattanut. Tällaisestä kieroilusta ja pimittämisestä olisi pitänyt rangaista Korhosta, mutta päinvastoin tuomiolle joutuikin Alma Media. Wikpedian Korhonen-artikkeli kertoo ikävää kieltä siitä, kuinka rappeutunut oikeuslaitos on, koska se suosii epäoikeudenmukaisesti tasa-arvon nimissä seksuaalisesti poikkeavia seta-agitaattoreita:
2. lokakuuta Lapin Kansan joulukuun alussa eläkkeelle jäävä päätoimittaja Heikki Tuomi-Nikula sanoi, että Alma Median johto on tunaroinut Lapin Kansan päätoimittajan valinnassa, kun ei selvittänyt tarpeeksi tarkkaan päätoimittajaksi valitun Johanna Korhosen taustoja. Samalla Tuomi-Nikula arvioi, että julkilesbo ei voisi olla Lapin Kansan päätoimittajana tai Lapin maakunnan edustajana. Tuomi-Nikulasta tehtiin Rovaniemen poliisille tutkintapyyntö, jossa haluttiin poliisin selvittävän, syyllistyikö Tuomi-Nikula syrjintään kehottamiseen. Näkemys johti myös päätoimittajan erovaatimuksiin ja Tuomi-Nikula pyysi sunnuntain Lapin Kansassa lukijoilta anteeksi ja ilmoitti tilanteen rauhoittamiseksi jäävänsä virkavapaalle. Poliisi päätti 8.10.2008, ettei tutki Tuomi-Nikulan lausuntoa, koska tutkintapyynnössä ei yksilöity mitään virallista rikosnimikettä eikä laista löydy virallisen syyttäjän alaista rikosta, josta päätoimittajaa voisi epäillä. 
Korhonen haastoi Alma Median oikeuteen. Helsingin käräjäoikeus päätti kesäkuussa 2009 hylätä Korhosen kanteen ja 230 000 euron korvausvaatimuksen.Helsingin käräjäoikeuden mielestä lehdellä oli luottamuspula ja siten painava syy irtisanomiseen. Korhonen valitti päätöksestä, ja Helsingin hovioikeus tuomitsi Alman tytäryhtiön Pohjois-Suomen Median maksamaan Korhoselle yli 80 000 euroa korvauksia. Alma Media haki korkeimmalta oikeudelta valituslupaa kiistassa. Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa ja hovioikeuden päätöksellä Korhonen voitti jutun 1. helmikuuta 2011 ja sai Alma Medialta 80 000 euroa korvauksia työsuhteen laittomasta purkamisesta
Pressiklubilla Laajasalon tapausta käsiteltiin silkkihansikkain. Nyt olisi kerrankin ollut mahdollisuus käsitellä maallistuneiden punapappien korruptiota kirkossa yleisemminkin, mutta paikalla ollut Johanna Korhonen ei ymmärrettävästi halunnut käsitellä lainkaan tätä puolta. Hänelle oli tärkeintä puolustaa vain kaunaista ajojahtiaan Laajasaloa vastaan. 

Näin ulkopuolisena kirkon sisäistä riitelyä on ollut herkullista seurata mediassa, koska kaikki asianosiaset, Laajasalo, Korhonen, Enbuske ja Hiilama, edustavat samaa punaliberaalia maailmankatsomusta.

Ohjelman ainoa ala-arvoinen kohta kuultiin randilaisen kilariliberaali Tuomas Enbusken suusta, sillä hänen oli yhdessä välissä pakko tölväistä "rasisteja". Tämä tapahtui ohjelman toisella puoliskolla, kun hän yltyi kehumaan presidenttiehdokas Paavo Väyrystä, koska tämä pitäytyy "tiukasti asiasisällössä" ja "uskaltaa sanoa ääneen sen mitä muut eivät". Heti tämän perään Enbuske totesi, että hän arvostaa Väyrystä, vaikka tämä
 "hengailee rasistien ja muiden hullujen kanssa". Lausunto on tietenkin perusteetonta vinoilua, sillä roturutsaa puoltava valkoisten vastainen "antirasmi" se vasta hulluutta onkin, koska sen lopputukoksena on Brasilian kaltainen matalan elintason mulattialandia, jonka kohtalo näyttää odottavan myös hulluuden partaalla olevaa Ruotsia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti