VALTAMEDIA TUOMITSEE KATOLISEN KIRKON, VAIKKA SYYLLISIÄ OVAT SAALISTAVAT HOMOPEDOFIILIT

Tällä viikolla maailmalla on kohistu ranskalaisen tutkintakomission raportista, jonka mukaan katolisen kirkon papit käyttivät seksuaalisesti hyväkseen satoja tuhansia alaikäisiä lapsia vuosikymmenien ajan . Asiasta on kertonut näyttävästi myös Ylen uutiset esimerkiksi jutussaan Ranskan katolisen kirkon papit hyväksikäyttivät satoja tuhansia alaikäisiä ja kirkko peitteli jäljet, kertoo tuore raportti:

Ainakin 216 000 alaikäistä on joutunut hyväksikäytön uhriksi Ranskan katolisen kirkon piirissä kuluneen reilun 70 vuoden aikana, käy ilmi tuoreesta raportista.  Kaksi ja puoli vuotta kestäneen tutkinnan loppuraportti julkaistiin tänään tiistaina. Sen teki kirkosta riippumaton komissio.

(...) Kun mukaan luetaan myös hyväksikäyttö kirkon maallikkojäsenten taholta, muun muassa katolisten koulujen opettajien, hyväksikäytettyjen lasten määrä nousee arviolta noin 330 000:een. 

Uutisessa kerrotaan vain ohimennen, että 2 500 -sivuisen raportin mukaan "suuri ennemmistö" hyväksikäytetyistä on ollut esimurrosikäisiä poikia. Lgbt-myönteiselle medialle tämä on kiusallista, sillä käytännössä raportti kertoo katolisen kirkon pedofiilien olevan homoja. Siksi syytökset onkin kohdistettu kirkon instituutioon, eikä homoseksuaalien saalistavaan elämäntapaan:

Asiaa selvittämään määrätyn tutkintakomission puheenjohtaja Jean-Marc Sauvé sanoi raportin julkistamistilaisuudessa, että katolinen kirkko osoitti vuosikymmenten ajan täydellistä välinpitämättömyyttä uhreja kohtaan,

Vasemmistoliberaalien toimittajien pedofiilia-narraatio rakentuu lähinnä kulttuurimarxilaisesta hierarkiakritiikistä, jossa kirkkoinstituution oletetaan synnyttävän pahaa Deus ex machina, vaikka tosiasiassa perverssit käyttävät hyväkseen kirkkoa toteuttaessaan sairaita nautintojaan. Tutkintakomission raportissa jää nimittäin sanomatta, että kirkolliselle alalle hakeutuneet homopedofiilit ovat tuskin lainkaan kiinnostuneita hegellisistä kysymyksistä, vaan näkevät ammatissaan vain mahdollisuuden saalistaa vapaasti pikkupoikia. Jos joku muu ammattiala soisi yhtäläisen mahdollisuuden hyväksikäyttöön kuulisimme pedofiiliskandaaleja siitä. 

Pedofiilikohujen valtavirtauutisoinnissa on tyypillistä, että se keskittyy lähes pelkästään länsimaihin ja etenkin katoliseen kirkkoon. Pahoja asioita tapahtuu myös muslimien ja juutalaisten keskuudessa, mutta tiedotusvälineet pidättäytyvät kertomasta niistä, koska tapaukset antaisivat "vääränlaisen kuvan" näistä rauhanuskonnoista. Esimerkiksi koko Suomen valtamedia on ollut täysin hiljaa juutalaislahkoissa paljastuneista lukuisista lapsenraiskauksista, koska niistä kertominen ei sovi valkoisia (kristittyjä) syyllistävään suureen kertomukseen.

Voidaan myös perustellusti kysyä, mikä rooli kirkon homopedofiliassa on uusmarxilaisilla troijan hevosilla, jotka ovat levittäytyneet papistoon aina vain suurempina määrinä. Viime vuosikymmeninä sekä katolinen että protestanttinen kirkko ovat  tunnetusti solutettu maallisia teemoja ajavilla punavihreillä, joille on aina ollut tärkeää "seksuaalinen suvaitsevaisuus". Niitetäänkö Ranskan pedofiiliskandaalissa nyt tätä mätää satoa?

Suomessa asiasta käyty julkinen keskustelu noudattaa odotettua kaavaa. Otetaan esimerkiksi vaikka punaliberaaleille agitaattoreille varattu Yle Radio Suomen Pyöreä pöytä -keskusteluohjelma. Sen viimeisimmässä lähetyksessä Katolinen kirkko pitäisi lakkauttaa! Facebookin tilalle reilun kaupan sosiaalinen media! Olemme rokottamattomien panttivankeja! samanmielinen kesustelurinki päätyy vanhassa kunnon bolshevikkihengessä lakkauttamaan kirkkoinstituution. Vaatimuksen ehdottajana oli kukapa muu kuin femikommunisti Kaarina Hazard, joka ei näe syyllisiä lgbt-kulttuurikenttään kuuluvissa homopedofiileissä, vaan ainoastaan instituutiossa, jossa rikokset ovat tapahtuneet.  

2000-luvun sosialistiutopistien harhauttavassa retoriikassa toistuu puhe aidan seipäistä eikä itse aidasta; he sättivät kirkkoa, vaikka pitäisi tuomita degeneraatit, jotka ovat ryhtyneet papeiksi vain patologiset mielihalut mielessään. Terveen suoraselkäisessä yhteiskunnassa taas katsotaan, ettei pedofilian törkeintä muotoa homopedofiliaa saada kitkettyä, ellei pelotevaikutteena ole koko homoseksuaalisen saalistavan elämäntavan uudelleen kriminalisoiminen.

JANKUTUS ILMASTONMUUTOKSESTA ON KEINO EDISTÄÄ 2000-LUVUN GLOBAALIKOMMUNISMIA

Väestöräjähdys on ongelma, josta humanistit eivät halua
puhua. Siksi he puhuvat asian vierestä, ilmaston
lämpenemisestä.

Ilmastonmuutos lienee lyhyellä ajanjaksolla (sata vuotta) tilastollinen tosiasia, mutta edes tiedeyhteisö ei ole yksimielinen sen aiheuttajasta. Todennäköisesti kyse on monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta, jossa ihmisen toiminta on yksi syy muiden joukossa. Valtavirtamediassa pääsyynä pidetään kuitenkin vain ihmisen vaikutusta ja silloinkin keskitytään lähinnä teollisuusmaiden hiilidioksidipäästöihin ja kuluttajien hiilijalanjälkeen. Sen sijaan ihmisvaikutuksen ratkaisevasta puolesta, väestöräjähdyksestä, vaietaan tässä keskustelussa poikkeuksetta täysin. Syy on ilmeinen, koska tällöin osasyyllisiä pitäisi etsiä Euroopan ja Amerikan ulkopuolelta.

Ainoastaan silloin väestökysymys tulee esille, kun puheeksi otetaan "ilmastopakolaisuus", mutta tällöinkin varotaan visusti puhumasta liian suuriksi paisuneista Afrikan, Lähi-idän ja Keski-Aasian populaatioista. Kaikkein kyynisimmät lännen vihaajat näkevät "ilmastopakolaisuudessa" jopa oivan tekosyyn perustella "moraalisesti" kolmannen maailman invaasiota länsimaihin.  Heidän on mahdoton tunnustaa sitä tosiasiaa ääneen, että juuri holtiton väestönkasvu on keskeinen juurisyy hiilidioksidin määrän lisääntymisessä ilmakehässä, paikallisympäristön tuhoutumisessa, hiilijalanjälkeä kasvattavassa kansainvaelluksessa, pandemioissa ja nälänhädässä. Etenkin afrikkalaisinvaasion puolustajille ilmastonmuutos on vain veruke, jolla avata portit toistaiseksi vauraaseen pohjoiseen. Muuttoaallon todellinen syy on tietenkin se, että kehitysmaalaiset eivät kykene rakentamaan itselleen kestäviä, vauraita ja viihtyisiä yhteiskuntia, jonka vuoksi länsimaiden sisäiset viholliset haluavat tarjota näille vapaamatkustajille ilmaisen lounaan kantaväestön kustannuksella.

Varttuneempi väki Euroopassa ja Yhdysvalloissa näkee ilmastonmuutos-retoriikan läpi, mutta valitettavasti jo lastentarhoista asti kansainvälisyyskasvatuksella ja valkoisella syyllisyydellä mankeloitu nuori polvi on kykenemätön ymmärtämään laajempaa kehystä. Tästä kertoo tänään julkaistu Ylen uutinen Nuorten huoli ilmastonmuutoksesta kasvanut jyrkästi – "Nuoret ovat paljon tietoisempia kuin aiemmat sukupolvet tuossa iässä", jonka mukaan nuoret uskovat pelastavan maailman ostospäätöksillä. Mikään uutinen ei ole se, että systeemille uskolliset kympin tytöt ja punaisen yliopiston indoktrinoimat "koulutetut" uskovat kiihkeimmin viralliseen narraatioon ilmastonmuutoksesta:

Tytöt ovat selvästi enemmän huolissaan kuin pojat, mutta eniten merkitystä on koulutuksella: mitä korkeampi koulutus, sitä vakavammin asiaan suhtaudutaan.

Selkokielellä sanottua tuo tarkoittaa sitä, että tytöt ja punavihreä lukeneisto suhtautuu ilmastonmuutokseen fanaattisemmin ja vähemmän epäillen kuin muu väestö. Usein tähän yksisilmäiseen ilmastokiihkoiluun liittyy halu luoda ylikansallinen hallintomalli ja universaali eettinen järjestelmä. Monesti ilmastonmuutos on vain pekkä tekosyy pyrkimykselle rakentaa rajat ylittävä jälkisosialistinen maailma. Kansalaisvaikuttaja Mika Virtanen kuvaa Facebook-päivityksessään melko tyhjentävästi, mitä tämän kaiken ilmastopuheen taustalla todellisuudessa on:

Näitä valheellisia tarinoita ilmastosta tarvitaan globalistien agendan ajamiseen. Niiden varjolla pyritään luomaan kansainvälisiä käskyvalta- ja tulonsiirtobyrokratioita. Niillä pyritään luomaan maailmanlaajuista "kansaa", sen "yhteistä ongelmaa ja yhteistä tavoitetta". Niiden on tarkoitus syrjäyttää kansojen omat "vähäpätöisemmät" ongelmat ja tavoitteet. Niillä pyritään kiinnittämään huomio pois kiusallisista ihmisryhmiin ja yhteiskuntiin liittyvistä ongelmista ja suuntaamaan se ilmastoon ja luontoon.  

Ihmisryhmiin ja yhteiskuntiin liittyvät ongelmat ja tavoitteet on tarkoitus saada yksinoikeudella globalistien päätettäväksi, ja tätä päätösvaltaa kahmitaan tietysti lisää etenkin ilmastoa ja luontoa välineenä käyttäen. Ilmaston ja luonnon avulla pyritään kehittämään uutta niihin keskittyvää eettistä ja moraalista järjestelmää. Ilmastontutkijat olisivat suurelta osin tätä järjestelmää sääteleviä ja ohjaavia sekulaareja "pappeja". Näiden syiden takia meitä lietsotaan yhä uusilla "kauhuskenaarioilla", jotka ovat lähemmässä tarkastelussa saman vanhan valheskenaarion toistoa, niissä vain painotetaan hiukan eri asioita, ja toisaalta ilmastokultin jäsenet kilpailevat siitä, kuka kehtaa paisutella skenaarioita eniten. Vanhat ennätykset on lyötävä. Sitä ensimmäistä vedenpaisumusmetriä ikuisesti odottaessa. 

Punavihreille luonnonsuojelu on uskottavalta näyttävä savuverho, jonka takaa voidaan ajaa  2000-luvun globaalikommunismia, jossa tulonsiirto tapahtuu valkoiselta ala- ja keskiluokalta loputtomasti lisääntyville kehitysmaalaisille. Samalla nämä rikkaiden globalistipankkiirien ja anglosionistien hyödyllisinä idiootteina toimivat uusmarxilaiset "luonnonsuojelijat" pyrkivät yhdessä murtamaan eurooppalaisia kansallisvaltiota ja muuttamaan niiden demografiaa "ilmastopakolaisuudella". Luonnonsuojelun kanssa tällä ei ole viime kädessä mitään tekemistä, mutta se näyttää uppoavan hyvin hyväuskoiseen nuorisoon.

                                                        ***************************

TV1, maanantai 13.8.2018 klo 21:30, Dokumenttiprojekti: Vihan kehto (K16) 

Norjalainen dokumentaristi etsii totuutta Kreikan Kultaisen aamunkoiton hymyilevien naisten takana. Miten tulisi suhtautua valheeseen kameran edessä, voiko fasismi olla uusi normaali? O: Håvard Bustnes T: Napafilms HD Äänitekstitys: suomi. K16 (Ahdistus)

Jälleen kerran osoittelevaan tyyliin tehty tarkoitushakuinen "dokumentti" ns. äärioikeistosta. Norjalaisen vasemmistoretkun kyhäämässä ohjelmassa ei edes haluta pureutua syihin, miksi kreikkalaiset kannattavat Kultaisen Aamunkoiton kaltaista radikaalia yhteiskunnallista liikettä. Ei puhettakaan globalistien masinoimasta massiivisesta muukalaisinvaasiosta, valtapuolueiden laajalle levinneestä korruptiosta tai äärivasemmiston terrorikampanjoista. 

Ohjaaja Håvard Bustnes ei kyennyt "tutkivassa journalismissaan" oikeastaan muuhun kuin kaivelemaan valokuvia, joissa puolueen jäsenet tekevät roomalaisen tervehdyksen. Ennalta arvattavan kliseisesti rakennetun ohjelman tarkoitus on ainoastaan jankuttaa ikivanhaa virttä natseista, ja pelotella liberaaleja ja muutospelkoisia demareita, jotta he entistä tiukemmin tarrautuisivat läpimädän valedemokratian syliin. 

Hymyilyä herätti myös se, että dokumentin alkuperäinen nimi "Golden Dawn Gilrs" oli varmuuden vuoksi käännetty liberaalin ennakkoluulon mukaisesti suomeksi "Vihan kehto", jotta pölvästeinkin anarkomarko ymmärtäisi sen saarnaaman progandistisen viestin. 

Yle TV2, maanantai 13.8.2018 klo 20:00, Tyger tutkii: Homo vai hetero? (K12) 

Onko kukaan sataprosenttisesti hetero, entä ovatko tytöt uteliaampia seksin suhteen kuin pojat? Tyger Drew-Honey tutustuu seksibileisiin, Brightonin vilkkaaseen homoskeneen ja haastaa myös oman seksuaalisuutensa. (U) HD Äänitekstitys: suomi. K12 (Seksi)

Ohjelmassa sukupuolisesti normaali ja poikkeava käytös esitetään yhdenvertaisina seksuaalisuuden muotoina. Kuten median suosima nykysanonta kuuluu: "Kyse on vain rakkaudesta, eikä se ole sinulta pois!". 

Jari Sillanpään huumekäry tosin paljastaa, mitä kivojen pinkkiheppojen ja sateenkaarisydänten takana oikeasti on. Pehmeiden mielikuvien sijaan homokulttuurissa ei ole juurikaan kyse rakkaudesta, vaan itsekkään hedonistisesta, suorastaan perverssistä nautinnon tavoittelusta. Vai mitä ajatella siitä, että homojen uudessa juhlimistrendissä metamfetamiinipitoista virtsaa ruiskutetaan peräsuoleen päihtymistarkoituksessa. Homo vai hetero, ihan sama!

Yle TV2, maanantai 13.8.2018 klo 23:25 Jalkojen välissä - naisten ajatuksia (K12) 

Uusi sarja, 1/5. Tanskalaisen sarjan aiheena on tyttöjen ja nuorten naisten seksuaalisuus. Joukko naisia kertoo ensimmäisestä masturboinnistaan ja siitä, mitä se heille nykyään merkitsee. HD Äänitekstitys: suomi. K12 (Seksi)

Ensin feministit syyttävät kulttuuriamme seksistisyydestä ja seksikeskeisyydestä, jonka jälkeen he revittelevät vaginamonologeja koko kansan ihmeteltäväksi.



                                                        ***************************

Yle vaikenee muslimien harjoittamasta homojen vainosta

Ylen verkkosivut 16.5.2017:
Kuopiolaiset hurmannut turvapaikanhakijoiden leipomobisnes kaatui – taustalla henkilökohtaiset syyt.

"Turvapaikanhakijat Ahmed Farhanee ja Mehdi Al Samarrat lopettivat leipuriuransa henkilökohtaisten syiden takia"

 "Toisen leipurin sukulainen ei hyväksynyt miehen uutta elämäntapaa Suomessa"


Tämä tarkoittaa sitä, että nämä miehet olivat homopariskunta, ja toisella heistä oli Suomessa asuva sukulainen, joka ei hyväksynyt homoseksuaalista "elämäntapaa". Nykyään Suomessa valtamedian uutisointi on niin puutteellista ja niin harhaanjohtavaa, että ihmiset joutuvat lukemaan rivien välistä sellaisia asioita, joita mediassa ei eksplisiittisesti sanota, mutta jotka ovat älykkäille ihmisille implisiittisesti selviä. 

Valitettavasti suurin osa ihmisistä ei osaa lukea tällaisia rivien väliin piilotettuja asioita, joten tästäkin uutisesta tuli varmaan useimmille lukijoille sellainen käsitys, että nämä ahkerat maahanmuuttajat joutuivat lopettamaan rehellisen työntekonsa suomalaisten rasistien harjoittaman vainon vuoksi.

Tämä on täsmälleen sama asia kuin se, että mediassa sanotaan, että juutalaisvastaiset viharikokset ovat lisääntyneet Euroopassa, ja se jätetään mainitsematta, että niiden juutalaisvastaisten viharikosten tekijät ovat muslimeja, jolloin useimmille ihmisille tulee sellainen käsitys, että eurooppalaiset uusnatsit ovat hyökänneet juutalaisten kimppuun. Tätä sitten käytetään tekosyynä mokutuksen lisäämiseksi, vaikka se juutalaisvastaisten viharikosten lisääntyminen johtuu juuri siitä, että Eurooppaan on tullut niin paljon muslimeja, jotka tekevät niitä juutalaisvastaisia viharikoksia. 

Koko juttu Ylen verkkosivuilla:

Kuopiossa viime syksynä piirakkaleipureina julkisuuteen nousseet turvapaikanhakijat ovat lopettaneet leipomisen. Irakilaiset turvapaikanhakijat Ahmed Farhanee ja Mehdi Al Samarrat lopettivat leipuriuransa henkilökohtaisten syiden takia jo talvella. 

Miehet leipoivat iltaisin ja öisin liha- ja kasvispiirakoita Kuopion helluntaiseurakunnan tiloissa. Piirakoita myytiin Kuopion kauppahallissa, Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja K-kaupoissa. 

Kaksikkoa auttanut kuopiolainen Jukka Antikainen harmittelee leipuritoiminnan loppumista. Kaksikko asui Antikaisen luona. Tämä aiheutti harmia, sillä toisen leipurin sukulainen ei hyväksynyt miehen uutta elämäntapaa Suomessa.
Tämän tarkemmin Antikainen ei halua avata leipomisen lopettamissyytä. Antikainen kertoo saaneensa talven aikana useita kyselyjä mistä miesten leipomia piirakoita saa. 

Irakilaiskaksikon leipuriuraa varten perustettiin Kuopiossa yritys viime syksynä. Yritystä olivat perustamassa Antikaisen lisäksi myös Mustin ja Mirrin toimitusjohtaja Mika Sutinen sekä Talentreen toimitusjohtaja Antti Haapakorva.
Jukka Antikainen iloitsee, että kantaväestö ja useat kuopiolaisyritykset rohkaisivat ja kannustivat leipurikaksikkoa eteenpäin. Eräs yksityishenkilö antoi leipuritoimintaa varten pakettiauton ilmaiseksi lainaksi. Paikallinen mainostoimisto suunnitteli yrityksen visuaalisen ilmeen ja logot ilman korvausta. Miehet saivat myös työvaatteet ilmaiseksi. 

Haaveissa oli, että leipomotoiminnan päästessä jaloilleen irakilaiskaksikolle olisi haettu työperäistä oleskelulupaa. Nyt miehet odottavat edelleen turvapaikkapäätöstä.

YLE RIKKOO LAKIA - LÄHETTÄÄ HOMOPORNOA LIIAN AIKAISIN ILLALLA

Yle valistaa pikkupilttejä ennen iltaunia kahden homon,
Genet'n ja Fassbinderin yhteisulostuksella Querrelle.

Yle Teema Keskiviikko 29.6.2016, klo 22:10 Querelle (K16) 

Rainer Werner Fassbinderin viimeiseksi jäänyt ohjaus perustuu Jean Genet'n romaaniin. Brad Davisin esittämä merisotilas Querelle saapuu Brestin syntiseen satamakaupunkiin ja panee paikat sekaisin. HD Äänitekstitys: suomi. K16 (väkivalta, seksi).


Helsinki Priden viralliseksi mediakummiksi ryhtynyt Yle esittää tänään Homoteema-kanavallaan graafista homopornoa sisältävän eurooppalaisen K-18 "taide-elokuvan" jo klo 22.10, vaikka kuvaohjelmalain mukaan sen saisi esittää lastensuojelun vuoksi vasta kello 23 jälkeen. Myöhäisen lähetysajan mukaisesti on toimittu mm. normaalia heteroseksiä sisältävien taidepornoelokuvien kuten Aistien valtakunta (ohj. Nagisa Oshima, 1976) ja Nympomaniac 1 & II (ohj. Lars von Trier, 2013) kohdalla.

Tällä kertaa Ylen homoemorinki on kiertänyt lakia antamalla Rainer Werner Fassbinderin ohjaamalle Querrelle-elokuvalle K-16 luokituksen. Elokuvan aikaisesta esittämisajankohdasta nousi Iltalehdessä tänään uutinen, sillä selvästi K-18 kategoriaan kuuluva elokuva esitetään hyvissä ajoin ennen klo 23. Tuttuun tapaansa Yle ei ole kertonut netti- ja uutisivuillaan mitään itseensä kohdistuneesta syytteestä. Asia ei ole aivan vähäpätöinen, sillä Iltalehti tietää kertoa että:

Homoerotiikan klassikko on luokiteltu virallisesti alle 18-vuotiailta kielletyksi. Siksi sitä saisi esittää vasta kello 23 jälkeen. Kaikki perustuu kuvaohjelmalakiin, jonka tarkoituksena on suojella lapsia mahdollisesti kehitykselle haitalliselta sisällöltä. Ikärajat ovat sitovia eivätkä ne ole vain suosituksia. - Taustalla ovat lasten oikeudet ja lastensuojelulliset kysymykset. Kaikki perustuu tieteellisiin tutkimuksiin sekä asiantuntijoidemme pitkään työkokemukseen, sekä tietysti lakiin, joka on kaikille sama, erityisasiantuntija Leena Karjalainen tarkentaa Iltalehdelle.

Kuvaohjelmalaki on tuskin Ylen ohjelmatoimitukselle tuntematon, mutta luultavasti tässä on päätetty koittaa kepillä jäätä ja esittää homoilupropagandaa kesälomilla oleville perheen pikku pilteille ennen nukkumaanmenoaikaa. Vastaavanlaisia "lipsahduksia" on sattunut aiemminkin, tunnetuimpana tapaus 1990-luvulta, jolloin Yle esitti iltakuudelta televisiossa ohjelman Tom of Finlandin homopornokuvista heti lasten ohjelmien jälkeen.

Jotain on silti muuttunut verrattuna 1990-lukuun. Ennen sopivuuden rajoja etsi ja rikkoi yhteiskunnan ruohonjuuritason haastajat, nyt säädyttömyyden rajoja tyrkytetään valtiollisesta instituutiosta käsin. Tämä johtuu siitä, että Ylen ovat miehittäneet ja naisittaneet länsimaisen kulttuurin alasajoa hekumoivat uusmarxilaiset. Gramscilainen marssi läpi insituutioiden, toisin sanoen uussosialistien hegemonia, tulee tänään lihaksi (jo) klo 22.10.

YLESSÄ PUNAVIHREÄ HEGEMONIA ON TOTAALISTA

Viimeisten eduskuntavaalien perusteella kansasta vain noin 15 prosenttia on punavihreitä (Vihreät + Vasemmistoliitto), mutta kaikista journalismin opiskelijoista ja toimittajista heitä on 75 prosenttia. Tällaiseen johtopäätökseen päätyi opiskelijatilastoja tutkinut tiedetoimittaja Marko Hamilo artikkelissaan  Nyt se on tutkittu: journalismiyliopistot läpikotaisin punavihreitä. Asiasta kertoi aikaisemmin tässä kuussa myös Yle Watch.

Demokratian kannalta on ongelmallista, että demokratiasta eniten meuhkaavat 15 prosenttia saavat määrätä kansalaisille millaiselta maailma näyttää ja ennen kaikkea miltä sen pitäisi näyttää. Punavihreiden silmiinpistävä asema tiedotusvälineissä, varsinkin Ylessä, ei olisi ongelma, mikäli heidän näkemyksensä heijastelisivat kansan syvien rivien tahtoa. Näinhän ei nyt ole, jonka vuoksi voidaan täysin perustellusti puhua pienen vaikutusvaltaisen vähemmistön tiedotusdikatuurista, jolla ei ole kansan enemmistön antamaa legitimiteettiä.

Tämä epäoikeutettu, kansalaisten maailmakuvan muokkaamiseen tähtäävä vallankäyttö, näkyy päivittäin Yleisradion ohjelmapolitiikassa, jossa vähemmistöjen friikkiarvot ja sosialismilta lemuava kansallismielisyyden vastaisuus ovat mediajätissä valtavirtaa. Tarvitsee vain katsoa ja kuunnella Ylen tämän päivän ohjelmatarjontaa:


Yle Radio 1, 27.6.2016 klo 10.05. Roman Schatzin Maamme-kirja Suomalaiset SS-miehet

Toisen maailmansodan aikana Saksan SS-joukoissa palveli 1400 suomalaista sotilasta. Yksi heistä oli Aarne Kähärä, joka lähti 16-vuotiaana Saksaan SS-koulutukseen. Kähärä päätyi taistelemaan Kaukasuksen rintamalle ja hän ehti vielä jatkosodan loppuvaiheisiin Kannakselle. Mitä kaikkea Suomen ja Saksan välinen aseveljeys käytännössä tarkoitti ja millainen oli suomalaissotilaiden kohtalo Saksan armeijassa? Miksi nuoret miehet hakeutuivat vieraan valtakunnan armeijaan? Kuinka SS-miehiin suhtauduttiin sodan jälkeen? Roman Schatzin vieraina ovat SS-veteraani Aarne Kähärä ja historiantutkija Oula Silvennoinen.

Linkki ohjelmaan.

Jälleen kerran saimme kuulla punertavan historiatutkijan Oula Silvennoisen eksoottisia tulkintoja suomalaisten ja saksalaisten poliittisista suhteista toisen maailmansodan aikana. Hän on Ylelle juuri sopiva mies antamaan tähän päivään sopivia vastauksia.


Yle Radio 1, 27.6.2016 klo 12.05. Sananvapauden sankarit 4/4: Erkki Vala

Sananvapauden sankarit -sarjan viimeisessä osassa tutustutaan 1920- ja 30-luvuilla vaikuttaneeseen toimittajaan ja kirjailijaan Erkki Valaan. Vala perusti uudelleen vuonna 1932 Tulenkantajat-lehden taistellakseen nousevaa fasismia vastaan ja puolustaen sananvapautta, ihmisoikeuksia ja demokratiaa. Kuka oikeastaan oli tämä muiden tulenkantajien varjoon jäänyt mies, runoilija Katri Valan pikkuveli? Toimittajana Harri Alanne.

Linkki ohjelmaan.

Neliosaisessa ohjelmasarjassa sananvapauden sankareiksi on nostettu vain liberaalit ja vasemmistolaiset vaikuttajat, vaikka siinä olisi hyvin voitu käsitellä esimerkiksi Kokoomuksen kansanedustaja Tuure Junnilaa (1910–1999), joka oli 1970-luvulla niitä harvoja, jotka uskalsivat julkisesti vastustaa presidentti Kekkosen suomettunutta matelupolitiikkaa ja taistolaisten kulttuuriterroria. Kulttuurimarxilaista mädätystä enteilleen Erkki Valan nostaminen kansakunnan kaapin päälle kertoo pitkälti siitä, missä Ylen sympatiat todellisuudessa lepäävät.

Yle on kovaa vauhtia leipomassa historiantutkija Oula Silvennoisesta mielipideauttomaattia suomalaisesta äärioikeistosta, sillä häntä haastateltiin myös tässä ohjelmassa moneen otteeseen. Jo heti alussa tämä kriittisen teorian (kulttuurmarxismin metodi) innokas käyttäjä teki historiapolitiikkaa, kun hän yhdisti mielikuvituksettoman vasemmistoretoriikan mukaisesti 1930-luvun fasismin nykyisen kansainvaelluksen vastustamiseen. Silvennoisen tulkinta fasismista oli ohjelmassa muutenkin perin omituinen, sillä hän kutsui Akateemista Karjala-Seuraa yksiselitteisesti fasistiseksi. Ei jatkoon.

Yle Radio 1, 27.6.2016 klo 12.05, Kultakuume: Laiton graffiti taistelee sortoa vastaan

Linkki ohjelmaan.

Graffiteilla sortoa vastaan ja kaupunkilaisten viihtymiseksi. Grafia-lehti on visuaalisen viestinnän äänenkannattaja.

Laiton graffiti taistelee sortoa vastaan. Espanjassa laiton graffiti nostaa esiin yhteiskunnallisia ongelmia. Jonna Tolonen käveli Madridissa satoja kilometrejä ja valokuvasi tuhansia graffiteja. Aineistosta syntyi Suomen ensimmäinen väitöstutkimus, jonka aiheena on laiton graffiti. Madridissa graffiteilla on usein poliittinen sanoma. Graffitien avulla on kampanjoitu esimerkiksi aborttilain uudistusta vastaan ja tehty näkyväksi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Suomessa graffitit ovat vähemmän poliittisia, mutta ne herättävät kysymyksiä siitä, kenen ääni saa kuulua julkisessa tilassa. Toimittaja Jari Tamminen on tarkastellut laittomia graffiteja "kulttuurisen häirinnän" näkökulmasta.

Helsinkiläistä Ma­ke Your Mark Gal­le­rya pyö­rit­tä­vä graf­fi­ti­te­ki­jä Umut Kiu­kas vastaa puhelimeen Ranskasta ja kertoo kokemuksiaan graffitien laittomuudesta ja laillisuudesta. Pääkallo ja Jim Morrison talon seinässä. Keravan keskustassa pääkallot, junat, erilaiset naishahmot ja jimmorrisonit ovat vallanneet keskustan purettavien rakennusten seinät. Graffitit- ja katutaidetyöt ovat osa Purkutaide-projektia, joka levittäytyy tänä kesänä Keravan keskustaan. Kultakuume kuulostelee asiasta Purkutaide-projektin koordinaattori Jouni Väänäseltä ja graffiteihin perehtyneeltä arkkitehti Tuomas Siitoselta.

Kultakuume esittelee myös ensimmäisen tämän vuoden Tanssiva karhu –palkinnon ehdokkaista. Kultakuumeen juontaa Niina Mäkeläinen.

Kulttuurihomojen lempiohjelma radiossa lienee Kultakuume, joka tarjosi tänään juuri niin vasemmistomarginaalista tavaraa kuin siltä saattoi odottaa. Yliopiston humanistiset tiedekunnat ovat jo pitkään olleet jälkimarxilaisuuden  saastuttamia, josta Kultakuume antoi valaisevan esimerkin: Jonna Tolonen on tehnyt laittomista, poliittisista graffiteista väitöskirjan.

Kun yhteiskuntatieteilijä alkaa puhua poliittisuudesta ja yhteiskunnallisuudesta, on aika poistaa varmistin, sillä ne tarkoittavat 100-prosentin varmuudella vasemmistolaista politiikkaa, ja vieläpä sen kaikkein rappeutuneinta muotoa, jota edustavat marginaaliset identiteettipolitiikat ja itsekkäät "mulla on oikeus" -vaatimukset. Vasemmistolaista feministi Jonna Tolosta komppasi toinen punahyväkäs, Voima-lehdessä vaikuttava Jari Tamminen, joka korosti yksittäisten ihmisten ja vähemmistön oikeutta tehdä graffitteja enemmiston näkemyksistä piittaamatta. Toisin sanoen ohjelmassa oltiin vapaan kasvatuksen lellimien aikuisten lasten toiveiden ja halujen äärellä. On vaikea sanoa, pitäisikö jutustelevan lukeneiston puheista ärsyyntyä vai huvittua, sen verran irrallaan näiden syöttiläiden huolet ovat tavallisten ihmisten arjesta.


Yle Radio 1, 27.6.2016 klo 17.40, Kesäkeiton syvin olemus: Porkkana – ase natseja ja paholaista vastaan?

Porkkanan naatit toimivat 1700-luvulla muotitietoisten hatun koristeina. Porkkanasta on kuitenkin moneen: porkkanalla on torjuttu tauteja, paholaista ja jopa natseja. Porkkanan jäljillä on toimittaja Kaisa Pulakka. Lukijana on Pietari Kylmälä.

Linkki ohjelmaan.

Aiva, aiva....natsitpa hyvinkin.


Yle TV1, 27.6.2016 klo 15:50, Minun totuuteni: Cecilia Uddén

4/8. Kahdesti suurella journalistipalkinnolla palkittu Ruotsin yleisradion ulkomaantoimittaja Cecilia Uddén on työskennellyt 20 vuoden ajan varsinkin Lähi-idässä. Hänen raporttinsa herättävät usein vahvoja tunteita. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: ruotsi. Äänitekstitys: suomi.

Linkki ohjelmaan.

Koittakaapa katsoa edes 5 minuuttia voimaantuneen ruotsalaisnaistoimittajan puhetta itsestä ja maailmasta. Cecilia Uddén on tosiaan juuri se tyyppi, joka ei ryhtynyt toimittajaksi kertoakseen maailman tapahtumista totuuden, vaan ajaakseen punaliberaalia poliittista agendaansa. Epäilemättä Ruotsi on "moraalinen suurvalta" ja se myötä myös tuleva Afrikka, koska siellä mediassa ovat äänessä Cecilia Uddénin kaltaiset huumorintajuttomat sosialistiset feministitantat. Haastattelussa Uddén mm. totesi, että jopa Egyptissä sota terrorismia vastaan edustaa "vastenmielistä isänmaallisuutta". Kunnon vasemmistolaisen tapaan hän löysi vikaa vain länsimaisista ihmisistä, mutta suurinta inhoa hän tunsi Yhdysvaltoja kohtaan. Näitähän katsoo kuin avointa kirjaa.

Yle TV1. 27.6.2016 klo 19:00, Historia: Syväluotauksessa Omaha Beach  

Tutustutaan lähemmin Normandian maihinnousuun Omaha Beachillä Vierville-sur-Merissä viimeisimmän 3D-kuvannus- ja lasertekniikan avulla, silminnäkijäkokemuksia unohtamatta. Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.

Jonkun pitäisi ilmoittaa Ylen Historia-ohjelmahankkijoille, että toinen maailmansota päättyi jo 71 vuotta sitten.

Yle TV1, 27.6.2016 klo 21:00, A-studio 
 
Britannia teki päätöksensä, mitä seuraavaksi? Juontajana Jan Andersson. #yleastudio HD

Auts! Luvassa kovaa peppukipuilua! Studiossa itkemässä mm. EU-uskovaiset Pertti Salolainen  ja Miapetra Kumpula-Natri.

Yle TV1, 27.6.2016 klo 21:30, Dokumenttiprojekti: Naisen osa 

Kaksi Irinaa, Marge ja Svetlana tulivat Suomeen muuttaakseen elämänsä kulun. Naisen osa katsoo maailmaa ja miehiä näiden naisten silmin. Se on elokuva rajaseudusta, selviytymisestä, rakkaudestakin. O: Kati Juurus. (U) HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.


Yle TV1, 27.6.2016 klo 23:35, Kotikylä (12) 

Kausi 1, 6/6. Kylä puuha muistomerkkiä kaatuneille, mutta yksi nimi on joukosta poissa. Aseistakieltäytyjä-opettaja kotiutuu kaikkien halveksimana. Samalla paha vitsaus saapuu kylään. Koituuko tästä mitään hyvää? (U) HD Äänitekstitys: suomi. K7 (ahdistus).


Yle Teema, 27.6.2016 klo 21:00, Elämä kiinalaisessa kaapissa

Shanghain ilmapiiri antaa tilaa homoille, mutta Kiinan maaseudulla heitä ei hyväksytä. Palkitussa dokumentissa kiinalaiset Andy ja Cherry etsivät ratkaisua seksuaalisuutensa ja perheidensä vaatimusten välillä. HD Äänitekstitys: suomi.

Helsingin Shemale Shame eli "Pride"-viikko alkoi tänään, ja tottahan toki se näkyy ja kuuluu myös Ylessä. Onhan koko joukko kanavan toimittajia sattuneesta syystä mm. Setan jäseniä, Die Rote Tarjan hengessä.

Yle Fem, 27.6.2016 klo 19:45, Aktivismin aika 

Sarja alkaa, 1/8. Voiko aktivismi tehdä elämästä merkityksellistä? Julieta Cederlöf alkoi protestoida lukionsa natsihenkisiä töhryjä vastaan. Hän huomasi, että taistelu rasismia vastaan teki hänen olonsa hyväksi. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: ruotsi. Äänitekstitys: ruotsi.

Linkki ohjelmaan.

Huh huh, mitähän marxilaista hivutusta tämäkin sarja tuo tullessaan, kun jo heti ensimmäisessä jaksossa glorifioidaan korruptoineen järjestelmän kympin tyttöä. Värilliselle Cederlöfille on tietenkin edullista vastustaa ruotsalaisten etnosentrisyyttä, sillä hyödyttäähän se rasistisesti hänen omaa etnistä viiteryhmäänsä. "Rasismin vastainen" taistelu on peli, jossa valkoiset voivat vain hävitä, sillä hyökkäys kohdistuu ainoastaan valkoisiin samalla kun muut etniteetit saavat ylpeästi vaalia omaa geeniperimäänsä ja kulttuuriaan.

Punaliberaalit ja vasemmisto ymmärtävät, että sanoilla voi hallita, sillä eiväthän he muuten käyttäisi totuutta vääristeleviä eli poliittisesti korrekteja termejä kuten aktivisti. Punabandiittien, vetelehtevien vasemmistoretkujen ja katuhuligaanien kutsuminen "aktivisteiksi" on kieltämättä taitavaa valkopesua, jolla Systeemi luo suurelle yleisöllle myönteistä kuvaa sille hyödyllisistä idiooteista.

HOMOJEN MASSAMURHA USA:SSA - LUVASSA VALTAMEDIAN JA VASEMMISTOHYVÄKKÄIDEN KIEMURTELUA

Yle uutisten pääjuttu tänään oli Yhdysvaltojen Floridassa tehty terroristi-isku homoklubia vastaan. Tällä hetkellä kuolonuhreja on yli 50. Ylen verkkosivujen jutussa "Yhdysvaltain pahin ampumavälikohtaus – Mitä tähän mennessä tiedetään?" ollaan johtopäätösten suhteen varovaisia, mutta jutun sävystä käy selväksi, että siinä toivotaan teon olevan "viharikos" ja tekijän kärsivän mielenterveysongelmista. 

Ampujaksi tunnistettu Omar Mateen oli rekisteröitynyt Demokraatti (Amerikan Vasemmistoliitto), mutta se ei silti estänyt Yleä puhumasta Illan viimeisessä tv-uutisessa tekijän "äärioikeistolaisesta" ideologiasta, mikä tarkoittaa selkokielellä sitä, että veronmaksajien rahoittamassa propagandatehtaassa kaikki paha ja inhottava sijoitetaan "äärioikeistolaisuuteen", kun taas vasemmistolaisuus on oletusarvoisesti sitä hyvää ja kaunista. Retorisesti puhe "äärioikeistolaisuudesta" on taitava harhautus, sillä näin terroriteon "todelliset syylliset" voidaan palauttaa valkoiseen heteromieheen.

Ylessä ajatellaan, että kunhan kyseessä ei vain ole islam, niin kaikki on hyvin. Voi olla, että ensi viikolla tv-kameroiden eteen marssitetaan tuttuun tapaan joku "entinen luokkakaveri", jonka mukaan afgaanitaustainen mielenterveyskuntoutuja oli vankka Hitlerin ihailija. Samalla voidaan kätevästi vaatia aseiden riisumista kansalaisilta, jolloin tyranniksi muuttunut liittovaltio voisi esteettä terrorisoida kansalaisia mielivaltaisella Isosisko-lainsäädännöllään.

Mikäli media sittenkin tunnustaisi tekijällä olevan yhteyksiä islamistiseen ajatteluun, saamme nähdä kuinka kognitiivisen dissonanssin venymisrajat rikkovat uusia ennätyksiään, kun vasemmistohyväkkäät yrittävät selittää terroritekoa parhain päin.

Homoseksuaalit ja heitä palvovat heterot homoemot ovat omaksuneet punavihreän pakettiajattelun, jossa kaikki "hyvät", usein keskenään ristiriitaiset asiat, kuuluvat Hyvän ihmisen (oma ilmoitus) ostoslistaan. Tosin sanoen, jos moraaliposeeraja puolustaa raivoisasti homojen vaatimuksia, täytyy Hyvän ihmisen mielipidepakettiin kuulua myös taistelu "islamofobiaa" vastaan. 

Osa luupäisimmistä vasemmistoliberaaleista todennäköisesti hirttäytyy entistä tiukemmin todellisuudesta irallaan olevaan maailmankuvaansa, jolloin heidän suurin huolenaiheensa on se, miten tapaus saattaa hyödyttää "inhottavaa äärioikeistoa". Jos vanhat merkit pitävät paikkaansa, he lakaisevat tietoisuudestaan tekijän etnisyyden ja muslimitaustan ja keskittyvät kauhistelemaan sitä, kuinka kamala äärioikeisto lisää tapauksen vuoksi suosiotaan.

Jos hyvin käy, osa haavemaailmassa elävistä punaliberaaleista saattaa havahtua mentaalisesta horroksestaan. Nyt kun hyväkkäiden kasvoille on heitetty reaalimaailman märkä rätti, se tullee herättämään osan vasemmistolaisista ja alkaa vääjäämättömästi murtaa annettua mielipidemonoliittia. Islamilaisten, homojen ja feministien käytännön politiikan sanelema liitto valkoista länttä vastaan on saanut viimeistään nyt pahan iskun, josta sen on vaikea nousta voittaisana ylös.

********************************************************************************************************

Yle Watchin omat facebook sivut nyt täältä.

Yle Watchin juttuja, jotka liittyvät Ylen ohjelmiin ja uutisiin, voi myös postata eri Yleisradion Facebook-sivuille. Kun postaat, niin älähän trollaa, vaan toimi asiallisesti. Ohessa suorat linkit, klikkaa nimeä:

Yleisradio
Yle Uutiset
Yle Areena
Yle Teema

RAKELIN PUNAVIHREÄSSÄ KUPLASSA

Rakel Liekki ja Tiina Rosenberg -look

Yle TV2, 8.3.2016 klo 19:30 ja uusinta klo 23.50, Kioski: Rakelin kuplassa 

Tänään pohditaan sukupuolen moninaisuutta. Rakel Liekki kohtaa asiat ja ilmiöt kukkahattu tanassa ja telaketjut rasvattuina. Tiistaisin Kioski on rehellisesti Rakelin kuplassa. Rakel valtaa televisiosi joka tiistai klo 19.30. HD

Linkki sivulle ja ohjelmaan.


Tämä juttu menee pidemmän kaavan mukaan, koska Yle Watchin lukijat ovat pyytäneet kirjoittamaan analyysiä jo jonkin aikaa televisioissa pyörineestä Rakelin kuplassa -ohjelmasta. Katsojapalautteen perusteella ohjelma on erityisen hanakas ajamaan kulttuurimarxilaisesti värittynyttä identiteettipolitiikkaa. Yle Watch on katsonut Rakelin amatöörimäistä sooloilua muutaman jakson verran ja ohjelmasta on kirjoitettu myös yksi lyhyt In your face -arvio. Uusi arvio on paikallaan, sillä Liekin lempiaiheena oleva sukupuolisuus on ollut viime aikoina tapetilla poliittisessa keskustelussa eikä vähiten Persunuorten kannanoton vuoksi. 

Käyttämällä ohjelman nimessä itseironiaa Rakel Liekki pyrkii yhdessä taustatiiminsä kanssa vähättelemään Helsingin ydinkeskustaan tiivistyneen punavihreän kuplan hegemonista valtaa, jota se käyttää ohjatakseen julkista poliittista arvokeskustelua sille mieluisaksi. Punavihreän kuplan näkyvyys ja valta on monta kertaa suurempi kuin heidän lukumääränsä oikeuttaisi, mutta he eivät näe tätä mitenkään demokraattisen vallankäytön ongelmana, vaikka juuri he ovat kovaäänisimpiä puhumaan mm. demokratiavajeesta. He katsovat olevan ideologisen arvokeskustelun etujoukkoa, oikeassa olijoita, jotka pyrkivät vain sivistämään "taantumuksellista" kansan enemmistöä mm. maahamuutto- ja seksuaalikysymyksissä. Tämän vuoksi kansan enemmistön mielipiteillä ei ole merkitystä, koska ne ovat jo lähtökohtaisesti "vääriä" toisin kuin "valistuneiksi" itsensä korottaneella punavihreällä kulttuurimafialla. Näin maan hiljaiset, kuten se Pihtiputaan mummo ja sohvalla röhnöttävä demarieläkeläinenkin, pysyvät kiinni ajan hengessä ja tietävät miten asioista pitäisi ajatella seuraamalla Rakelin kupla -ohjelmaa.

Punavihreä lukeneisto – tärähtäneistö – ei pidä itseään kulttuurimarxilaisena, sillä heistä se tuntuu pelkästään poliittisen vihollisen antamalta haukkumanimeltä. Politiikan näkökulmasta on yhdentekevää millä täsmällisellä nimikkeellä tätä vaikutusvaltaista porukkaa kutsutaan, pääasia, että heissä tunnistetaan täsmälleen ne samat vastaavuudet kuin Herbert Marcusen esiin tuomassa länsimaisuuden repivässä kritiikkissä, kulttuurimaxilaisuudessa.

Punavihreät jälkimarxilaiset eli kulttuurimarxilaiset käyttäytyvät aivan samoin kuin Helsingin ydinkeskustan hipsterit, joille pahin loukkaus on saada hipsterin leima, sillä se alentaa heidät katurahvaan muottiin, jota he erikoisuudentavoittelullaan eli hipsteröinnillään yrittävät kaikien keinoin karttaa. Samalla tavalla yksikään punavihreä ei halua julistautua nykyjärjestelmän arvopohjaa mädättäväksi kulttuurimarxilaiseksi, sillä tästä epiteetistä huokuu ikävä moraalinen kierous. He pitävät itseään aidosti Hyvinä ihmisinä, joilla yhteiskuntamoraali on sisäsyntyistä hyväsydämisyyttä eikä tietoisesti harjoitettua Frankfurtin koulun kriittistä teoriaa. Heidän mielestään kulttuurmarxilaisuuden agenda vain sattuu olemaan samassa linjassa heidän arvomaailmansa ja poliittisten pyrintöjen kanssa; kyse on pelkästä sattumasta, eikä siitä, että he olisivat jo lastentarhasta saakka sosiaalistuneet hegemoniselle arvokasvatukselle, jonka ideat löytyvät kulttuurimarxilaisten älykköjen tuotannosta.

Yksilön vapautta ja biologiasta riippuumatonta "ainutlaatuisuutta" korostavat punavihreät jälkisosialistit ovat ottaneet identeettipolitiikan, etenkin rodun ja seksuaalisuuden, taistelutantereeksi, jossa halutaan raivata tietä itseään toteuttavalle yksilölle, jota eivät rajoita sen enempää traditiot, instituutiot kuin biologiakaan. 

Tämän kertainen Rakelin kuplassa -jakso kulkee aiemmin lähetettyjen ohjelmien polkua eli siinä käsitellään jälleen kerran sitä, kuinka upea poikkeava seksuaalisuus on ja kuinka tyhmä ja paha on enemmistö, joka ei anna degeneraattien oikuille samaa sosiaalista arvostusta kuin avioliitossa elävien jälkeläisiä tuottava heteroseksuaalisuus. 

Haastateltavaksi Rakel oli ottanut kliseiset seksuaalifriikit, joiden näsäviisasteleva kaikkitietävyys ja halveksunta valtaväestön maalaisjärkeen perustuvaa ajattelua kohtaan sai kriittisen katsojan päättelemään nopeasti, että kyseessä täytyy olla virkaheitot humanistiopiskelijat, marxisti-feministit ym. yhteiskunnan avittamat vasemmistoagitaattorit. On vaikea sanoa mistä näiden ilmestysten itsevarma omahyväisyys kumpuaa, mutta luultavasti he uskovat ihan aidosti olevansa jotain uskomattoman erikoisia tapauksia – joita he eivät tietenkään ole, vaan pelkkiä muotopuolia, jotka yrittävät saada jonkinlaista uskottavuutta jankuttamalla korruptoituneen akateemisen maailman pseodotieteellisiä gender-blender teorioita.

Esimerkiksi epämääräisesti transsukupuoliseksi itsensä määritelleen Kasperin puheet intersukupuolisuudesta ja sukupuolen määrittelemättömyydestä on vain tyhjällä käyvää feminististä jargonia, jossa akateemisen klikin itse keksimillä termeillä yritetään pyyhkiä pois biologiset ja lääketieteelliset tosiasiat. Wikipedia ei ole tieteellinen lähde, mutta sinne kirjoittavat lääketieteen ammattilaiset ovat todenneet yksimielisesti, että

Intersukupuolisuus on sukupuolisuuden kehistyspoikkeama, jossa yksilön sukupuolta ei voida yksiselitteisesti määrittää sukupuoliominaisuuksien avulla. Intersukupuolisella voi olla sekä mies -että naistyypillisiä sukupuolen tunnusmerkkejä, tai sukupuoliset tunnusmerkit voivat olla epäselvät. Intersukupuolisuuden aiheuttajana on yleensä geenimutaatio tai sukupuolikromosomien poikkeava määrä, mutta myös kehitysiässä tapahtuneet hormonitasojen poikkeamat voivat johtaa intersukupuolisuustiloihin. Intersukupuolisesta ihmisestä on vanhastaan käytetty myös nimitystä hermafrodiitti.

Se fenotyyppiä koskeva havainto, että ihminen ei ole mies tai nainen, ei ole todiste aidosta kolmannesta sukupuolesta, vaan se on osoitus sairaudesta. Siksi puhe jostain sukupuolien moninaisuudesta on silkkaa postmodernia mielettömyyttä. Yle Watchin bloggaaja Mikko Ellilä totesikin fb-päivityksessään, että

Jos inter- ja transsukupuolisia on väestöstä korkeintaan promille, niin se ei tietenkääan tarkoita sitä, että mies-nainen -jaottelu muuttuisi irrelevantiksi. Kaikki tietävät, että aina on ollut erilaisia syntymävikoja, kuten päästään yhteen kasvaneita kaksosia, down-lapsia, epilepsiaa, suulakihalkiota, verenvuototautia jne. Nämä ovat kuitenkin selkeästi poikkeuksia terveestä lapsesta ei joitain ominaisuuksia muiden joukossa, kuten sini- tai vihreäsilmäisyys. 

Kuinka ollakaan, Liekin haastattelema Kasper samaisti intersukupuolisuuden merkityksettömänä pidettyyn silmien värin ominaisuuteen, mikä taitaa olla kovinkin suosittu virheargumentti Setan militanttien keskuudessa. Oman lahkonsa näkökulmasta Kasper piti myös sukupuolenkorjausta täysin normaalina toimeenpiteenä, jossa ei ole sinänsä mitään ongelmallisuutta. Ikävä kyllä tämä lähinnä toimittajien arkipuheeseen levittämä termi on lähemmässä tarkastelussa pelkkää orwellilaista uuspuhetta, sillä useimmista tapauksissa sukupuolielmissä ei ole mitään vikaa, jonka vuoksi niihin puuttuminen kirgurin veitsellä on mutiloimista, vaurioittamista, ei korjaamista. Etenkin transsukupuolisessa vika onkin päässä eikä sukupuolielimissä, joten genitaalien silpomisen sijaan pitäisi yrittää löytää parannus sukupuoli-identiteetin häiriintymiselle. Monesti tämä on mahdotonta pysyvien geneettisten ja hormonaalisten häiriötekijöiden vuoksi, joten ainoaksi ratkaisuksi jää sairaan yksilön henkinen sopeuttaminen pysyvään epänormaaliuden tilaan.

Syy miksi Rakel Liekki oli tässä jaksossa niin tohkeissaan sukupuolen "moninaisuudesta", johtui Perussuomalaisten nuorten lippis-kampanjasta, jossa korostettiin miesten ja naisten sukupuolista eroa biologiselta pohjalta. Kampanja herätti välittömästi valtavaa peppukipuilua sukupuolisensitiivisissä valtavalemedioissa, etenkin Ylessä, Helsingin Sanomissa, Nyt-liitteessä ja Imagessa. Ohjelman asenteesta päätellen Rakel Liekki sai todennäköisesti pahimmat kilarit Persunuorten tiedotteen tästä lakonisesta kohdasta:

Luokittelu kahteen erilaiseen sukupuoleen on hyvin selkeä ja määrittyy suoraan geeneistämme. Kaikki meistä ovat yksilöitä, mutta viimeistään perimä kertoo, kumpaa sukupuolta olemme. Saamme isältä joko Y- tai X-kromosomin sekä äidiltä X-kromosomin. Näitä XY- tai XX-rakennuspalikoitaan ei kukaan ihminen voi kieltää eikä muuttaa, vaikka leikkauttaisi ulkoista olemustaan plastiikkakirurgian avulla millaiseksi tahansa.

Onhan se selvää, että näin vastaansanomaton totuus synnytti sosiaalisten konstruktioiden parissa puuhastelevissa mädättelijöissä valtavat itkupotkuraivarit, kun maailma ei olekaan sellainen kuin sen haluaisi perversseissä tasa-arvounelmissa olevan. Hesari yritti oikein poliittisesti korrekteilla tiedemannekiineilla muuttaa mustan valkoiseksi, mutta tiedetoimittaja Marko Hamilo kuittasi fb-seinällään nopeasti tutkijoiden löylyn lyömät väitteet:

Onpa taas taattua Hesaria tämä. Yksilön sukupuolen _ja sukupuoli-identiteetin_ määräytyminen kromosomin perusteella ei ollut perusnuorten pointtina vaan se, että ihminen kuuluu niihin lajeihin, jotka a) lisääntyvät sukupuolisesti ja b) näitä sukupuolia on kaksi ja c) ne eivät vaihdu yksilönkehityksen aikana eikä niitä määrää esimerkiksi lämpötila. Ihmisen kohdalla edes kielellisten käytäntöjen muuttaminen ei muuttaisi tosiasiaa, meillä on kaksi sukupuolta, piste.

Samainen tiedetoimittaja upotti Facebookissa 26.2.2016 sisäsiistiksi opetetun  toimittaja Markus Leikolan Imagessa ilmestyneen kolumnin retoriset valheet:

Markus Leikola: "Mutta leikitään vielä lopuksi, että luonto todella säätäisi asiat jollakin deterministisellä tavalla geenien pohjalta ja todellakin yhdenlaista geenikokoelmaa kantavalla ei saisi olla mitään erioikeuksia tai etuja toisenlaiseen geenikokoelmaan nähden. Silloinhan myös ihonväriin, rotuun tai muuhun vastaavaan perustuva kiintiöinti tulisi kieltää. Esimerkiksi toimeentuloturvan suuruuden tulisi olla kaikille samanlaista. On vain erigeenisiä ihmisiä. Ovatkohan perussuomalaiset nuoret tietoisia siitä, minkä Pandoran lippaan ovat tulleet avanneeksi vedotessaan geeneihin?" 

Onkohan Markus Leikola ymmärtänyt, että perussuomalaiset eivät ole rasisteja eivätkä seksistejä. Jos todella sukupuolia on epälukuinen määrä eikä rotuja ole olemassa, kuten meille nyt on kerrottu, vastoin ilmeisiä biologisia tosiseikkoja, niin sittenhän putoaa myös pohja pois sekä siltä ajatukselta, että olisi mitään havaittavissa olevaa syrjintää, koska ei olisi mitään ryhmiä, joiden edustajia voisi suosia tai syrjiä, eikä näin ollen mikään, mitä havaitsemme, voisi olla syrjintää tai rasismia. Toisaalta positiivinen syrjintä menettäisi myös perustan, koska emme voisi määritellä sitä mitenkään.

Tästä ei enää puutu kuin perussuomalaisten kampanja sen puolesta, että 2+2=4, että Maa kiertää Aurinkoa ja että Kuu ei ole juustoa. Eiköhän edistyneistö löydä niistäkin pöyristymisen aihetta ja todistaa matematiikan, astronomian ja elintarviketieteen professorien voimalla, että kaksi plus kaksi on viisi, että Maa on kaiken keskipiste ja että Kuu on emmentalia.

Persunuorten synnyttämä mediajulkisuus oli jälleen kerran näyte siitä, kuinka idealisminsa vangiksi jäänyt tärähtäneistö ei ole erkaantunut vain ns. tavallisesta kansasta, vaan myös itsestään selvistä tieteellisistä totuuksista. Täältä käsin on vaikea arvioida Rakel Liekin luonnontieteellistä tai edes yhteiskuntatieteellistä kompetenssiä, mutta meistä luku- ja kirjoitustaitoisista hän näyttää vain pelkältä perässähiihtäjiltä, jonka momentum meni jo, sillä nykyinen kulttuurihegemonia on vaihtumassa ja hänen toistamansa viralliset totuudet ovat olleet jo aikaa sitten so last season.

Annetaan loppukevennykseksi vielä puheenvuoro Mikko Ellilälle, jonka karnevalistinen näkemys vallitsevasta homofobia-keskustelusta kääntää asetelmat iloisesti päälaelleen: 

Olen joskus ajatellut myös sitä, että jos homofobia johtuu aina kaappihomoudesta, silloinhan homofobia on nimenomaan homojen oma ongelma, eikä kukaan hetero ole homofoobikko.

KUN PERVERSIOSTA TULI NORMI VIIHTEESSÄ. YLE NORMITTAMASSA OMALLA TAHOLLAAN.

Yle Teema, 13.4.2014 klo 22.55 Homoelokuvan historia

(Schau mir in die Augen, Kleiner, Saksa 2007) Gay-elokuva ei enää ole marginaalissa vaan osa elokuvan valtavirtaa. Dokumentissa on runsaasti elokuvanäytteitä, haastateltavina mm. Stephen Fry ja Gus Van Sant.(U)

Ylen oma myötäkarvainen esittely ohjelmaan.

Andrea Letania:

"Rules for homo power:

1. You must tolerate us.
then...
2. You must not only tolerate us but welcome us.
then...
3. You must not only tolerate and welcome us but revere us...
then...
4. You must not only tolerate, welcome, and revere us but worship us.
then...
5. You must not only tolerate, welcome, revere, and worship us but suck our dicks.
then...
6. You must not only tolerate, welcome, revere, and worship us, and suck our dicks but let us fuck you in the ass.
then...
7. You must not only tolerate, welcome, revere, and worship us, suck our dicks, let us fuck you in the ass, but you must lick out assholes and say that our shit smells good.
Why did this happen? Who enforces these rules?
Media, academia, and courts controlled by Jews. Jews also control finance and will cut off funds to anyone who won't bend over to homos, just like Jewish power targets anyone critical of Israel or Jewish power."

Sodomiittien pääsy marginaalista valtavirtaan ylistetyksi vähemmistöksi on tapahtunut ihmiskunnan historiassa käsittämättömän nopeasti. Asiantuntijat sanovat, että liiankin nopeasti, sillä todellisuudessa sosiaaliset muutokset eivät tapahdu näin nopeasti, vaan taustalla on oltava valtava indoktrinaatio, jonka kärjessä on media ja viihde. Erityisen silmiinpistävää on ollut oksymoronina tunnetun "homoavioliiton" kannatuksen räjähdysmainen kasvu. Kolmunisti Brendan O'Neill kirjoittaa artikkelissaan "Homoavioliitto: konformismin malliesimerkki" asiasta näin:

Vuodesta 2009 lähtien homoavioliiton kannatus on noussut 4 prosenttia joka vuosi. Jotkut pitävät tätä hyvänä asiana, mutta itse olen taipuvaisempi yhtymään Christopher Caldwellin näkemykseen, jonka mukaan “Julkinen mielipide ei muutu näin nopeasti vapaassa yhteiskunnassa. Joko mielipiteet eivät muutu niin nopeasti kuin miltä näyttää, tai sitten yhteiskunta ei ole erityisen vapaa.”