Perussuomalaisten vaalipäällikön Pekka Katajan murhan yrityksestä syytetty 41-vuotias tuusulalaismies todettiin näytön puutteessa syyttömäksi Keski-Suomen käräjäoikeuden tänään tekemässä päätöksessä. Jo aikaisemmin valtamedian etukäteen lynkkaamat Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Teemu Torssonen ja Kansallismielisten liittouman entinen puheenjohtaja Tero Ala-Tuuhonen vapautettiin syytteistä.
Päätöksestä huolimatta Yle pysyy edelleen itsepintaisesti politisoituneen syyttäjän kannalla uutisjutussaan Oikeus hylkäsi syytteen Pekka Katajan murhan yrityksestä mutta piti rikosta poliittisena – syyttäjä aikoo valittaa: "Vähän yllättävä päätös". Uutisen mukaan käräjäoikeus piti loppulasunnossaan tekoa todennäköisesti poliittisena.
Käräjäoikeuden johtopäätös teon motiivista on viime kädessä pelkkää arvailua, koska teon tekijät jäivät de facto selvittämättä. Vapauttavan päätöksen vastapainona kärjäjäoikeus halusi luultavasti tehdä myönnytyksen poliittiselle poliisille, tuomioistuimelle ja valtamedialle väittämällä tekijöiden olleen "todennäköisesti" ns. äärioikeistolaisia. Väite on poliittisessa tarkoitushakuisuudessaan omituinen, koska syyllisiä ei ole edelleenkään löydetty.
Todellista härskin puolueellista agendajournalismia edustaa pahamaineisen Yle-toimittaja Tuomas Rimpiläisen "analyysi" Meillä on nyt käsissämme selvittämätön poliittinen murhayritys – miten ihmeessä kameraan tallentuneet tekijät pääsivät pakoon?, jossa hän yrittää väen vängällä tehdä syytteistä vapautetuista "äärioikeistolaisista" syyllisiä. Rimpiläinen on toiveajattelussaan varma tekijöiden "äärioikeistolaisesta" motiivista:
Maassamme on nyt selvittämätön poliittinen murhayritys. Tekoa voi pitää poliittisena useasta syystä. Täyttä varmuutta asiasta ei tietenkään ole, kun tekijöitäkään ei ole saatu vastuuseen.
Molemmissa Ylen jutuissa ei spekuloida lainkaan Pekka Katajan motiiveja, muuttuneita kertomuksia ja rikostaustoja. Yle Watch kirjoitti heti tuoreeltaan heinäkussa 2020, että hämärän jutun taustalla saattaa olla täysin muita syitä, jotka valtamedia on laiminlyönyt tarkoituksellisesti:
Nuo motiivit saattavat löytyä rikollisesta alamaailmasta, sillä Katajalla väitetään olevan petoshistoriaa, johon kuuluu mm. epäily Jämsänkosken työttömien kassan kavaltamisesta. Hänen sanotaan myös haalineen itselleen perusteettomia matkakorvauksia ja yhdistyksen kiinteää omaisuutta kyseenalaisin keinoin. Jos näissä puliveivausväitteissä on perää, se on saattanut synnyttää kostomentaliteettia, joka on sitten realisoitunut viime perjantaina.
(...) Katajaan kohdistuneessa hyökkäyksessä näyttää olevan mukana sen verran sotkuista pikkurikollisuutta ja ristiriitaisia silminnäkijätodisteita, että paljastuessaan juttu tarjoaa luultavasti vain myötähävettävän puskafarssin, joista persuilla ei ikävä kyllä ole ollut viime aikoina pulaa.
Kaiken mediahälyn keskellä Katajan tapaus on poikinut lukuisia spekulointeja ja salaliittoteoriota. Niissä on vatvottu pelkästään "kabaalin ääriokeiston" kytköksiä, kun taas valtiovallan vehkeilyä kansallismielisiä vastaan ei olla käsitelty lainkaan. Asian puiminen onkin jäänyt vain riippumattomien uutissivustojen kuten Partisaanin varaan:
Perimmiltään hankkeessa oli kyse korruptoituneen poliisin vakoiluoperaatiosta Suomen kansallismielisiä ryhmiä vastaan. Poliisi käytti vakavan rikosnimikkeen suomia laajoja pakkokeinomenetelmiä hyväkseen vakoillakseen esimerkiksi Kansallismielisten liittouman ja Perussuomalaisten kansallismielisen siiven aktiivien puhelinliikennettä, sosiaalisia verkostoja, Internet-hakuja sekä sähköposteja. Lue lisää aiheesta artikkelistamme ”Pekka Katajan valheet kaatuvat – Teemu Torssoselle ei syytettä murhanyrityksestä!”.
***********************
Härskissä itsekehussaan törkeimmän rimanalituksen teki viidennen kolonnan Sadankomitean palkitsema ulkomaantoimittaja Antti Kuronen videokolumnissaan "Journalismi ei ole teatteria". Siinä hän sätti Itä-Eurooppaa ja etenkin Venäjää, jota hän kutsui maaksi, jossa uutisointi on pelkkää näytelmää toisin kuin länsimaisiin "arvoihin" sitoutuneessa Suomessa. Samaa Nato-vetoista Venäjän sättimistä harjoitti Hufvudstadsbladetin raivoliberaali Anna-Lena Laurén, joka sattumoisin palkittiin gaalassa vuoden journalistina.
Yhdysvalloissa valittiin varapresidentiksi ensimmäistä kertaa nainen, silti sukupuolten tasa-arvo ei maassa toteudu. #Metoo ja Black Lives Matter -liikeet ovat antaneet uutta pontta myös naisten tasa-arvoa ajavalle aktivismille. Sen marsseille osallistuu yhä suurempi ihmisjoukko - ja sama tasa-arvon vaatimus koskee kaikkia sukupuolia. HD 54 min. Ohjelman sivulle.
"Yhdysvallat vailla tasa-arvoa"? Ja paskan marjat! Tätä historian ilkeintä suurta valhetta on pikemminkin siellä liikaa.
"Natsien" nimiin päätynyt törkeä pahoinpitely päätyy siis ylempään oikeusasteeseen ja Systeemi toivoo , että se ei ota syyttäjän todistustaakkaa ihan tosissaan.
VastaaPoista